Sillo ko Destia oli TVH
ja se teki tiäkki itte
mää oli viäl nuari miäs.
Yht tiät varte tarvittii paljo.
Paljo miähii ja kalustoo
ja iso tyämaatukikohta.
Tukikohras löyty kaikkee:
majotustilat miähil,
toimistotilat herroil;
varastotilat ehjäl kalustol,
korjauspaja rikki menneel,
sähköverstas viäl erikses.
Ruakala tarvittii tiätysti,
se jälkee tärkei oli sauna,
sit viäl vappaa-aja tila.
Vakiväki oli TVH ommaa,
irtomiähet ympäri maat,
naissiivoojat paikallissii.
Yks siiivojist oli Iines,
hiljane, ahkera maalaine;
harvo puhu häne kanssas.
Kerra se löysi seteleit maast,
ne oli toimistoparaki eres,
joku palkanostaja oli tiputtanu.
Iines vei ne merstaril.
Mestari sano: "Pir hyvänäs,
purottajaa ei saar selvil."
Siihe Iines: "Kiitos vaa,
mää e varast toise ommaa."
Sit se käänty kannoillas,
marssi niska jäykkän ulos,
sammaa paikkaa toimisto ettee
ja kylvi rahat maaha takasi.
ja se teki tiäkki itte
mää oli viäl nuari miäs.
Yht tiät varte tarvittii paljo.
Paljo miähii ja kalustoo
ja iso tyämaatukikohta.
Tukikohras löyty kaikkee:
majotustilat miähil,
toimistotilat herroil;
varastotilat ehjäl kalustol,
korjauspaja rikki menneel,
sähköverstas viäl erikses.
Ruakala tarvittii tiätysti,
se jälkee tärkei oli sauna,
sit viäl vappaa-aja tila.
Vakiväki oli TVH ommaa,
irtomiähet ympäri maat,
naissiivoojat paikallissii.
Yks siiivojist oli Iines,
hiljane, ahkera maalaine;
harvo puhu häne kanssas.
Kerra se löysi seteleit maast,
ne oli toimistoparaki eres,
joku palkanostaja oli tiputtanu.
Iines vei ne merstaril.
Mestari sano: "Pir hyvänäs,
purottajaa ei saar selvil."
Siihe Iines: "Kiitos vaa,
mää e varast toise ommaa."
Sit se käänty kannoillas,
marssi niska jäykkän ulos,
sammaa paikkaa toimisto ettee
ja kylvi rahat maaha takasi.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mainio tarina ja taas murteella - koska julkaiset kirjan?
Teet arvokasta työtä tallentamalla näitä tosielämän tapahtumia ja ihmiskohtaloita menneiltä vuosilta. Millä vuosikymmenellä tämä tapahtui?
Ei tämä nyt niin ikivanha tapaus ole, mutta kylläkin mielestäni tallettamisen arvoinen, umpirehellisen ihmisen käyttäytymisestä. Sellaiseen Suomessa aikanaan ihmisiä kasvatettiin.
Ulkomaalaiset ovat vuosikymmenien ajan tätä rehellisyyttä ihmetelleet ja maahanmuuttajat edelleenkin ihmettelevät. Kun lähtömaissa odotettava käytös on useimmiten pettäminen, valehtelu ja varastaminen.
Ja virkamiehillä lahjusten vaatiminen.
Ei ihme, että eteläisemmissä maissa blondeja, olivatpa naisia tai miehiä on pidetty helposti huijattavina, he kun odottavat muilta samaa rehellisyyttä ja käyttäytyvät sen mukaisesti.
Lapsuudessani ei kotikylässäni maalla, pellolle lähdettäessä, muutamien tuntien takia koskaan pantu ovia lukkoon. Jos jollakulla oli asiaa, hän saattoi mennä' sisälle ja odottaa väen paluuta.
Nykyään tilanne taitaa tilanne maallakin olla toinen. Miksikähän?
Runosi kolahti minuun kaikin voimin !
Sanoma on tärkeä ja yhtä tärkeäksi minulle nousi muistot - käytiin mukulana pelaamas thv:n varikolla koronaa =)
mukava että runo herätti muistoja; joskus niitä tulee aika yllättävissä yhtyksissä.
Toivottavasti se tärkeä asia, eli rehellisyyden merkitys kasvatuksessa ja elämässä palaa vielä arvoonsa.
Sinulla on taito kirjoittaa koskettavasti, puhuttelevasti ja runosi ovat aitoja, ei mitään hienostelua eikä
turhaa sanahelinää ! Kyllä, pidän tästä erityisen paljon ...
Tämä murrerunoiluni on sen verran vajavaista, ettei ole paljon varaa hienostella.
Silti olen huomannut sen jotenkin sopivan tarinankerrontaan. - Mutta se vaara kehuissa on, että voi tulla lisää.
Mukava silti, että tykkäsit. Kiitos!
Iines oli rehti "ämmä", eikä ämmä tässä ole negatiivinen ilmaus!
Ja toisekseen, Sinä olet aika "äijä", eikä äijästäkään lyödy mitään negatiivista tässä kohtaa.
Äijä kirjoitti aika runon=)
Minä tykkäsin!
Se on mukavaa, kun tykätään, myös runoista. Vaikka murrerunoni ovatkin aika konstailemattomia ja epätaiteellisia. Tavoitteet ovat toiset.
Muuten, minäkin tykkään sinun runoistasi, vaikka harvemmin kommentoin. Ne kun ovat niin henkilökohtaisia ja siinä suhteessa vaikeita.