All by myself

tuota väitettä.

Totuushan on, että kaikki suhteet särkyvät, joita ei vaalita ja hoideta molemminpuolisesta. Turha syyttää muuta/muita. Mikään suhde ei ole niin taianomainen että rakkaus ja intohimo elää ja voi vahingoittumatta ilman huolehtimista. Se on kuin tuli, jossa kipinä pitää sytyttää nuotioksi, jota vaalitaan, muuten se hiiltyy. Aikuinen ihminen osaa ottaa myös vastuuta, jos haluaa rakastaa ja rakkautta.

Runosi on aika kauniita ja filosofisia ja asiaakin mutta niin kaukana tosimaailmasta. Mutta niinhän se on että toiset kirjoittaa ja toiset elää, siksi minä en kirjoita runoja, luen vain.

excuse me sir, but.. kirjoitti:

tuota väitettä.

Totuushan on, että kaikki suhteet särkyvät, joita ei vaalita ja hoideta molemminpuolisesta. Turha syyttää muuta/muita. Mikään suhde ei ole niin taianomainen että rakkaus ja intohimo elää ja voi vahingoittumatta ilman huolehtimista. Se on kuin tuli, jossa kipinä pitää sytyttää nuotioksi, jota vaalitaan, muuten se hiiltyy. Aikuinen ihminen osaa ottaa myös vastuuta, jos haluaa rakastaa ja rakkautta.

Runosi on aika kauniita ja filosofisia ja asiaakin mutta niin kaukana tosimaailmasta. Mutta niinhän se on että toiset kirjoittaa ja toiset elää, siksi minä en kirjoita runoja, luen vain.

äijä on ihan kahjo, samaa mieltä kanssasi

excuse me sir, but.. kirjoitti:

tuota väitettä.

Totuushan on, että kaikki suhteet särkyvät, joita ei vaalita ja hoideta molemminpuolisesta. Turha syyttää muuta/muita. Mikään suhde ei ole niin taianomainen että rakkaus ja intohimo elää ja voi vahingoittumatta ilman huolehtimista. Se on kuin tuli, jossa kipinä pitää sytyttää nuotioksi, jota vaalitaan, muuten se hiiltyy. Aikuinen ihminen osaa ottaa myös vastuuta, jos haluaa rakastaa ja rakkautta.

Runosi on aika kauniita ja filosofisia ja asiaakin mutta niin kaukana tosimaailmasta. Mutta niinhän se on että toiset kirjoittaa ja toiset elää, siksi minä en kirjoita runoja, luen vain.

ihmisiä, jotka tietää mitä tosi maailma tarkoittaa, onneksi näin.

Todellisen arvon mitta: miten paljon totuutta yksi henki kestää, miten paljon se uskaltaa.

ihmisen elämän polusta

"Elämä on kuin hyvä juusto: ensin höyläät ohuen viipaleen, maistelet, viivyttelet, nautit; sitten vedät toisen, kolmannen viipaleen, tunget niitä suuhusi yhä nopeammin, lopulta heität juustohöylän tiskipöydälle ja otat veitsen, kuorit koko kimpaleen ja pilkot sen paksuiksi palasiksi joita ahmit kunnes alkaa närästää. Lihot; nenäsi ja niskasi ovat täynnä punaisia näppylöitä, etkä enää piittaa koko juustosta: mielesi alkaa tehdä sipulimakkaraa. Sellaista on elämä."

kun ei meillä kenelläkään ole hajuakaan mitä aloittajan kodin sisällä tapahtuu? Voithan sä vetää nopean johtopäätöksen että kaikki miehet ovat samanlaisia, mutta palveleeko se ajattelutapa sua? Se jättää sut vaan entistä yksinäisemmäksi. Me ihmiset ollaan kuitenkin niin erilaiset, ihanan komplexeja monine ongelmine :))) kukaan ei ole samanlainen kuin muut, eikä varsinkaan mikään suhde ole samanlainen, koska siinä on tuplasti ihmisiä.

Eikä se hyödytä mitään, jos mies kertoo avoimesti ongelmasta, ja me naiset ollaan heti kivittämässä.
On rohkeaa tuoda oman käden taiteellinen tuotos kaiken kansan nähtäville, kriitikoita löytyy aina. On vielä rohkeampaa tuoda sisimpänsä tänne, näyttää haavoittuvaisuutensa.

Eikä tämä ollut nyt pelkästään sulle, vaan kaikille jotka vain menivät itseensä tässä ketjussa, eivätkä nähneet ihmistä runon takana.

Mistä tiesit, mä jo olin tänne tyrkkäämässä itteäni kun kävin noita lukemassa ;)) Eiku hommiin, kun se kerta on mun hommaa :)))

Viisaasti kirjoitit onnesta. Onneton elämä on perseestä, mutta suurin matka kohti onnea on se vaihe kun päätät mikä niistä lukemattomista teistä vie perille. Ei kovin helppo osuus.

Putkivalo kirjoitti:

Mistä tiesit, mä jo olin tänne tyrkkäämässä itteäni kun kävin noita lukemassa ;)) Eiku hommiin, kun se kerta on mun hommaa :)))

Viisaasti kirjoitit onnesta. Onneton elämä on perseestä, mutta suurin matka kohti onnea on se vaihe kun päätät mikä niistä lukemattomista teistä vie perille. Ei kovin helppo osuus.

No, kun olet sellainen suojelusenkeli :D. Nuo kommentit tuntuivat kohtuuttomilta. Sellaisilta, jotka heitetään tuntemattomalle omien kuvitelmiensa perusteella. Ensi viikon jälkeen näen, aloitanko uuden seikkailuvaiheen elämässäni. Siitä myöhemmin muilla "kanavilla". Liikkeellä pysyminen on tärkeintä ja se tekee ainakin minut onnelliseksi.

Poikkeuksellisesti palaan toistamiseen, vaikka olin jo aiemmin päättänyt etten niin tee ja taas saan huomata, että vannomatta paras.

Ehkä kaikki kuitenkin lähtee ensisijaisesti siitä, että ihminen tekee aina omakohtaisen valinnan, jossa on ja jota haluaa toteuttaa. Läheisesi vaikuttavat enemmän tai vähemmän kohtaaloosi, mutta asioita kannattaa aina kuitenkin kyseenalaistaa. Tärkeämpää on kuitenkin itse matka, ei päätös. Ja sitten täytyy muistaa, että kaikilla on vapaus valita uudelleen ...

Kiitos mahdoton ja putkis, kyllä maailmaan puhetta mahtuu ;)

http://www.youtube.com/watch?v=QLr1sBQ5gpE&feature=related