Elämäntaitoa

pitää ehdottomasti lakata vaatimasta liikaa itseltäsi. Nuorempana sitä reuhotti jokapaikan höylänä ja sai älyttömästi valmista aikaan. Nyt riittää vähempikin kun on huomannut että oleminen on tekemistä tärkeämpää. :)

Lopeta pitkien "tehtävälistojen" tekeminen ja ole tyytyväinen jos saat pari hommaa päivässä reilaan...
esim. pestyä koneellisen pyykkiä ja luettua päivän lehdet. :)

tehdä kaiken autuaasti ja nauttien :)) Ihanaa kun on koti jota saa siivota, ja kohta sen saa tehdä taas!

En tiiä. Vähän saman kanssa kyllä kamppailen, tuntuu että aika ei millään riitä. Onkohan meillä joku läksy jäänyt lukematta? Kuten sellainen ettei työ tekemällä lopu, ja ettei kaiken tarvi olla niin täydellistä :) Huomennakin on aikaa. Tai jos huomenna kuollaan, niin loppuupahan kiireet ;D Höm, vähän morbiidia huumoria. Vissiin putkivalojen aika sammua :)

Tuttu olotila aina välillä. Siihen on auttanut pikku retriitti hiljentyen kysymään itseltään, Miksi?

Itseltään useimmiten vastauksen tuohon löytää kun kusetusvastaukset kun suodattaa pois.

Voin kuvata vain oman kokemukseni.
35-vuotta sitten vältetyn pohjukaissuolileikkauksen jälkeisessä valossa.

1. Älä ajattele toisten aivoilla!
Työelämän ja sosiaalisen ympäristön vaatimukset on tietenkin otettava huomioon mutta rajoita se
ajattelu vain tarpeelliseen!
Turha ottaa paineita kuvittelemalla mitä luulee toisten itsestään ajattelevan!
Turha seurata muotia ja brändejä enempää kuin itse todella tuntee mukavaksi.
Mitoita tavoitteese resurssiesi mukaisiksi, mieluummin vielä alakanttiin!
Elä omien, todellisten tarpeidesi mukaan!

2. On kahden sortin asioita.
2.1. Niitä joihin ei omilla toimillaan vaikuttaa.
2.2. Niitä joihin voi itse vaikuttaa.

Minusta on tärkeintä ajatella tuota 2.1. ryhmää vain reunaehtoina jotka on välttämätöntä ottaa huomioon mutta joihin ei kannata haaskata ruutia.
2.2. Ryhmän asiat kun asettaa mielessään tärkeysjärjestykseen ja tekee niiden suhteen parhaansa niin mitä muuta enää voisi tehdä?

On toiminut minulla. En väitä miksikään yleispäteväksi ohjeeksi.

Olen itsekin kova stressailija, mutta yksi kunnon törmäys seinään opetti lopulta uskomaan siihen ettei joka asiasta tarvitse kantaa vastuuta tai saada valmiiksi. Tekemisen tunne tulee siitäkin, ettei halua jakaa töitään muiden kanssa ja olettaa muiden tekevän sen jollain lailla väärin tai liian hitaasti tai mitä milloinkin.

Oma ja paras kikkani kiireen tunteen iskiessä on tiedostaa, että kyseessä on tunnetila, jolla ei ole pätkääkään tekemistä todellisuuden kanssa. Ellei sitten ole pelastamassa ihmishenkiä tai putsaamassa raiteita talvipyryssä, koska niissä hommissa voi jonkinlainen takakireys nopeasti iskeä. Toinen kikka on istua alas ja todeta, että no huh huh, onpas kiire ja odotella, miten se kiire jolkottaa ohitse. Se voi ärsyttää työkavereita, mutta hetken istumisen ja rauhoittumisen jälkeen tietää, mikä olikaan se tärkein homma mistä pitikään jatkaa.

Jos kiire on työpaikan aiheuttamaa täytyy uskaltaa katsoa peiliin ja miettiä ahminko liikaa töitä, selviänkö niistä ja pitäisikö asiasta puhua ääneen pomon/kollegan kanssa. Eikä ole ollenkaan noloa, koska jos sitä ei tee voi törmätä sinne seinään ja sitten ei enää jutellakaan töistä kenenkään kanssa :)

Se tuo lunkisti ottaminen helpottuisi, jos tietäisi, minkä verran elinpäiviä, tai vuosia on jäljellä.
Tai sitten ei.
Miten sitä voi ottaa lunkisti, jos sitä sattuu elämään vaikka satavuotiaaksi. Sitä kun pitää tuota rahhoo yrittää haalia, että sitä olis sitte vähän vaille satavuotiaanakin muuta laittaa leivän päälle kun ylähuuli.
Se kun on semmonen homma, että nuorempana se raha tuntui juoksevan vastaan tuolla työhommissa, mutta nyt sitä saa ite jousta, että sitä saa..
Henkeen ottaa:).
Niin että stessi se on aina päällä, ja tulee olemaan.

laatu korvasi määrän!

Monikohan haluaa tietää, koska aika täällä on täysi.. "saappaat jalassa" ehkä itselle helpompi, ja läheiset varmaan melko nopeasti jatkavat omaa elämäänsä, kuten tietävät poslähteneen haluavankin..
Tuskin leipä Suomesta loppuu, toivoavasti on tarppeksi pehmeää :) (k-kotton)

Itsestään huolta pitäminen, kaiken a ja o, joskus ehkä hiukan helpommin sanottu kuin tehty. (Korppis)

Miksi kiire -kysymy? Kun suhteuttaa asioita vaikka koko maailman kaikkeuteen, voi olla omat kiiruut hiukka turhia. (Teemuna)

Lista jääkaapin seinässä varmasti sopii toiselle, ehkä ei itselleni, ellen osais ottaa sitä tarpeeksi huumorilla.
Ehkä opettelen vielä ;) (leelian l...)

Lämmin kiitos kaikille vastanneille!! :))

Silloin kun stressaa ja tuntuu nousevan patti otsaan, pitää ehdottomasti löysätä, tehdä vain pakolliset ja antaa ajan hoitaa loput. Niin ja kaikkea saa nykyään ostaa ei tarvitse itse tehdä mm siivousta. Itse olen kerran pesettänyt ikkunat koska inhoan sitä sydämeni pohjasta. Pesin yrittäjänä ollessani 506 ikkunaa...