Hoitaako psyk.hoitaja myös itseään? Pärjääkö psyk.hoitaja muualla töissä? Psyk.hoitajien keskuudessa ei suvaita sitä jos joku työkaveri sairastuu psyykkisesti. Kunnon psyk.hoitaja ei pidä muita ihmisinä paitsia toisia psyk.hoitajia. Tai sitten se joku työporulkasta on se mustalammas, syntipukki ym joka on syyllinen kaikkeen, eikä tule kuulemma "työkavereiden" kanssa toimeen...tai siis työvihollisten.
Psyk. hoitaja ei saa kyseenalaistaa toisen psyk.hoitajan päätöstä, esim mennä potilaan puolelle ym. Vanhin psyk.hoitaja on aina oikeassa. Psyk.hoitajat ovat yleensä ilkeitä ihmisiä, jotka keskenään tappelevat ja ajavat toinen toisiaan kyseenalaistamalla toistensa ammattitaidon potilasjonoihin, ns työpaikkasyrjiminen ja kiusaaminen on yleistä psyk.puolella. Toista hoitajaa mustamaalataan tämän ollessa poissa. Hyvin nopeasti muodostuu yleinenmielipide joka on juuri sitä kyseistä hoitajaa vastaan, joka ei kuulemma tule muiden hoitajien kanssa toimeen. Tai ei kuulemma hoida kunnolla työtehtäviään. Psyk.hoitaja osaa olla ystävällinen potilaalle ja tämän omaisille, sekä antaa itsestään pinnallisen reippaan ja ystävällisen kuvan.
Pitkän kokemuksen omaava psyk.hoitaja on ilkeyden ammattilainen, jos omaa vielä terapeuttisia opintoja niin on ilkeyden huippuosaaja.
Kyllä psykiatriassa tiedetään kuinka "työkaveri" savustetaan työpaikaltaan ulos.
Hyvää joulua kaikille psykiatrisille hoitajille. Toivottavasti monen määräaikaisen sijaisen sopimus päättyy vuodenvaihteessa. Juuri sen pitkää kokemusta omaavan ilkeän hoitajalauman vuoksi, jotka eivät mielipide syistä halua, että sijaisen työsuhdetta jatketaan. Sijainen ei kelpaa tai on epäpätevä, tiuskii potilaille, ei tule toimeen muun henkilökunnan kanssa, tätä virttä on mukava laulaa esimiehille.
Voi niitä potilas raukkoja, kunpa tietäisivät enemmän minkälaisia ihmisiä ne hoitajat siellä mielenparantolassa oikeasti ovat.
Psyk. hoitaja ei saa kyseenalaistaa toisen psyk.hoitajan päätöstä, esim mennä potilaan puolelle ym. Vanhin psyk.hoitaja on aina oikeassa. Psyk.hoitajat ovat yleensä ilkeitä ihmisiä, jotka keskenään tappelevat ja ajavat toinen toisiaan kyseenalaistamalla toistensa ammattitaidon potilasjonoihin, ns työpaikkasyrjiminen ja kiusaaminen on yleistä psyk.puolella. Toista hoitajaa mustamaalataan tämän ollessa poissa. Hyvin nopeasti muodostuu yleinenmielipide joka on juuri sitä kyseistä hoitajaa vastaan, joka ei kuulemma tule muiden hoitajien kanssa toimeen. Tai ei kuulemma hoida kunnolla työtehtäviään. Psyk.hoitaja osaa olla ystävällinen potilaalle ja tämän omaisille, sekä antaa itsestään pinnallisen reippaan ja ystävällisen kuvan.
Pitkän kokemuksen omaava psyk.hoitaja on ilkeyden ammattilainen, jos omaa vielä terapeuttisia opintoja niin on ilkeyden huippuosaaja.
Kyllä psykiatriassa tiedetään kuinka "työkaveri" savustetaan työpaikaltaan ulos.
Hyvää joulua kaikille psykiatrisille hoitajille. Toivottavasti monen määräaikaisen sijaisen sopimus päättyy vuodenvaihteessa. Juuri sen pitkää kokemusta omaavan ilkeän hoitajalauman vuoksi, jotka eivät mielipide syistä halua, että sijaisen työsuhdetta jatketaan. Sijainen ei kelpaa tai on epäpätevä, tiuskii potilaille, ei tule toimeen muun henkilökunnan kanssa, tätä virttä on mukava laulaa esimiehille.
Voi niitä potilas raukkoja, kunpa tietäisivät enemmän minkälaisia ihmisiä ne hoitajat siellä mielenparantolassa oikeasti ovat.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hyvää Joulua sinullekin !
Rankinta mahdollista mielenterveys/kehitysvammapuolella. Fyysisesti me jaksetaan aika paljon, mutta psyykkisesti on vaikeampaa kohdata joka päivä "toivottomia" potilaita, tai potilaita, jotka kertovat avoimesti peloistaan ym. jotka itseäkin jollakin tasolla pelottavat.
Sanotaanhan, että hulluna on hyvä olla, kun ei tarvitse pelätä hulluksi tulemista. Varmasti mielenterveyshoitajilla on pelko itse sairastua.
Kun ihminen pelkää, hän tekee itselleen selviytymiskeinot, muurin. Se on itsepuolustusta varten.
Nuori tai uusi hoitaja ei sitä tiedä kuin kokemuksen kautta.
Ja se on raskas projekti. En kadehdi.
Itselleni on sanottu, että menisit nyt töihin mielenterveyspotilaiden kanssa ja olen ollut töissä kehitysvammaisten tai aikuisena vammautuneiden kanssa, mutta en hinkua sinne, juuri sen työn herättämien tunteiden vuoksi.
Olen töissä ea:ssa, jossa työ on hektistä ja tunne, ettei kerkeä tehdä kaikkea mitä pitää, mutta se tunne kuitenkin on helpompi kuin tunne, että itse sekoaa kaiken sen hulluuden keskellä.
En tiedä miksi vanhemmat hoitajat eivät tue nuorta hoitajaa tai ota hänestä voimaa omaan työhönsä, kun ei ole kokemusta pitkältä ajalta sellaisessa työssä, mutta se on varmasti rankka työ ja ehkä parempi, että sitten herkemmät ei sinne jääkään. En tiedä, mutta ehkä niin.
Tusikin kukaan kokenut hoitaja edes pystyisi analysoimaan käytöstään tällä palstalla, että miksi tekee kuin tekee. Toki joku, ketä on tullut sinuiksi oman pelkonsa kanssa ja käynyt läpi oman toimintansa voisi, mutta onko heitä paljon?
Se on vaatinut heikkouden hetkensä ihan varmasti, ja kuinka moni on sen jälkeen jatkanut samassa työssä?
Voi viedä vuosia, että kaiken saa selväksi. Jatkaako "itsemurhaa" vielä sen jälkeen.
Vanhat hoitajat kieltävät monesti omat tunteensa ja ovat sokeita muidenkin tunteille. Eivät ilkeyttään, vaan koska ovat valinneet työn ehkä koska haluavat auttaa pulaan joutunutta ja se on heillä edelleen se miksi työtä tekevät, mutta sokeutuvat monelle muulle. Itsesuojelua.
Kuinka pitää itsensä kasassa ja tehdä työnsä on ehkä heidän ainoa motiivi. Uusi hoitaja voi ehkä herättää pelon pohtimalla potilaiden ongelmia ja syitä yms.
Kaikki ilkeys kumpuaa ehkä siis tahdosta tehdä hyvää, mutta pelosta että itse sekoaa.
Olet selkeästi kokenut hoitaja. Osaat nähdä mitä tuon psyykkisen kuormittavuuden takana piilee. Mitäköhän tulevaisuus tuo tullessaan jos ne visiot pitää paikkansa että mielisairaala toisensa jälkeen lakkautetaan?? Alkaakohan kirveet viuhota Helsingin metrossa tiheään tahtiin? Toivottavasti ei!
Ilkeä käytös on ilkeää käytöstä ja sitä ei voi eikä saa puolustella. 25 vuoden kokemuksella psykiatrisista sairaaloista ja eri osastoista voin vakuuttaa, että vanhojen hoitajien ilkeys lähtee useimmiten oman aseman suojelemisen tarpeesta. Omaa 'ammattitaitoa', jota ei ehkä ole päivitetty vuosikymmeniin, puolustetaan henkeen ja vereen. Uusi hoitaja uusine ajatuksineen koetaan uhaksi ja se on helpointa torjua mitätöinnillä.
Sikäli siis ilkeä käytös lähtee pelosta, mutta ei sekoamisen pelosta. Se lähtee pelosta menettää asemansa työyhteisössä. Ne, joiden toiminta lähtee halusta tehdä hyvää, kohtelevat muita, myös uusia hoitajia hyvin. Ne, jotka ovat töissä vain omien intressiensä takia, kohtelevat toisia ihmisiä niin kuin se sillä hetkellä sattuu sopimaan heidän omiin tarpeisiinsa. Välillä hyvin ja usein huonosti.