Olemmeko muka tiukkapipoja?

Niinpä niin. Jo meidän aikanamme (on kuin aloittaisi maailman luomisesta nämä jutut. Kyllä me todella alamme olla aivokuolleita itsekin. Meidän aikamme - voi itku...) puhuttiin tuhosta, jonka ihmissuku aiheuttaa luonnolle ja että ruokamme tulee olemaan kemikaalien kyllästämää ja että kemikaalien vaikutuksista kukaan ei tiedä tarkkaan, mutta että ne kerääntyvät ihmiseen jne. Ja siis myös meidän jälkeläisiimme.... Kukapa ei mustaisi musikaalia Hair, Bob Dylania, Hectoria jne.

"Meidän aikanamme " laulettiin mm. "...tää aika on muovin..." ja tämä aika vasta varsinaisesti onkin muovin. Me syömme muovia ja sen yhdisteitä monissa muodoissa ja hengitämme myös. Nythän on todettu, että ruoassamme on hormoneja, jotka aikaistavat nuorison kasvun fyysisesti ennen aikojaan. Koska kasvamiseen menee valtavasti energiaa, henkinen puoli jää jälkeen. Nykyiset nuoret lukevat lisäksi vähän ja nukkuvat vielä vähemmän. Alkoholia käytetään yhä nuorempina, niin myös muita huumeita ja kaikki tämä vaikuttaa aivoihin. Olemme isompia ja lihavampia kuin koskaan, mutta samalla tylsempiä kuin koskaan, kun massoista puhutaan, poikkeuksia tietysti on aina. Puhuttinko "meidän aikanamme" masennuksesta siinä määrin kuin nyt nuorten keskuudesssa ? Ei puhuttu, kun ei keretty masentua.

Kasvatusta ei voi syyttää yksin, maailma on muuttunut monin tavoin "meidän päivistämme" ja me olemme olleet itse hyväksymässä kehitystä. Ehkä tiedostamatta, mutta kuitenkin äänestämällä. Eduskunnassa ja kunnanvaltuustoissa istuu enemmistönä nytkin "meidän ikäluokkamme". Ne, jotka joskus protestoivat paremman ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta, mutta laulu vaihtuikin niin,että he protestoivat vain heille itselleen mukavamman elämän puolesta, muista viis.

"Meidän aikanamme" oli vielä kohtuullisen vähän roskaruokaa, koska työväestö eli se köyhempi sakki teki ruoan kotona ja Suomessa viljeltiin maata sekä ostettiin sen antimia. Huvituksia oli vähän ja siksi istuttiin myös vähän eli liikuttiin enemmän. Ilma oli puhtaampaa, koska kaikilla ei tarvinnut olla autoa tai kahta ilmaa pilaamassa. Edelleen puhutaan kehityksestä siten, että on tuotettava enemmän, kulutettava enemmän ja samalla pilattava vielä nekin luonnonvarat, joiden avulla vielä hengitämme, juomme ja syömme. Voisimme tehdä paljon vieläkin lastemme hyväksi ennenkuin lopuista tulee zombeja, mutta emmehän me halua luopua autoista, muovista, koneista, lomamatkoista lentsikalla Thaimaahan, kulutuksesta....

Arvojen muuttaminen on todella vaikeaa, kun ei ole sotaa ja silti pitäisi luopua paljosta. Ja kun on tottunut ajattelemaan vain oman napansa mukavuutta. Ellei muutosta tule, ihmiskunnan protestilaulu on kuolinkorina. On kaikein korneinta syyttää tästä nuorisoa. Mehän olemme itse kasvattaneet sen. He eivät voineet valita syntymäänsä ja vanhempiaan.