Meillä on 4v spk narttu, ihan vaan kotikoira. Kysyisin mitä tehdä sen koiran kanssa. Kävi niin että lähdin viimeviikolla ulkoiluttamaan sitä ja olimme talomme nurkalla kun sieltä tuli joku ja koira ampaisi oitis sitä kohti rähisten, ja samalla kaatoi minut jolloin minulta tuli ilmat pihalle, jolloin pääsi otteestani irti enkä hetkeen pystynyt huutamaan sitä takaisin ja lisäksi loukkasin itseäni muutenkin , olen toista viikkoa ollut sairaslomalla. se kävi tämän vastaan tulijan käteen kiinni siellä nurkan takana joten en nähnyt mitään enkä kuullutkaan kuin pienen itku äänen.
Sitä asiaa tässä on nyt koko ajan selvitelty lapsen äidin kanssa ja päästy sopimukseen mutta vielä pitää mennä johonkin sovitteluun kun ilmoittivat poliisille rikosilmoituksen kera. tyttö selvisi säikähdyksellä, käsikivulla ja pienillä mustelmilla, luojan kiitos ei mitään pahempaa
Koira tottelee isäntää ihan täysin, se vois kävellä vaikka ilman narua hänen vieressä ei rähise eikä lähde mihinkään vaikka mitä tapahtuisi. mutta meidän muiden kanssa ja varsinkin minun kanssa ulkona on ongelmia, sisällä tottelee minuakin tosi nätisti.
Soitin eläinlääkärille asiasta ja hän neuvoi leikkauttamaan sen kun se saattais rauhoittaa sitä vähän ja ottamaan ongelmakoira kouluttajaan yhteyttä, minkä teinkin tosin se on kai tavallinen koirakouluttaja.
tykkään koirasta tosi paljon mutta olen miettinyt että pitäisikö se sittenkin viedä lopetettavaksi ettei enää pääse käymään moista . aion kuitenkin mennä koulutettavaksi sen kanssa jos pidämme sen ja leikkautetaan muutenkin, auttaa se tai ei. se on muutenkin rähissy kaikille tossa pihalla ja kävis päälle jos pääsis (siis minun kanssa ), olemme muuttaneet tähän taloon n. 2-3 viikkoa sitten, haukkui se vanhassakin mutta ei ollu noin ärhäkkä . jouduimme muuttamaan sieltä vanhasta pois kun somalilapset kiusas sitä, soittelivat ovikelloa ja parvekkeen kautta heittelivät omenoilla ,kivillä ym tavaroilla ja hakkasisvat kepeillä parvekkeen raunaan härnätäkseen ja pihalla huutelivat , haukkuivat ym . koska se käyttäytyy noin niin olen alkanut itsekin pelkäämään sitä ulos menoa ja olenkin kauhusta jäykkänä ulos mentäessä ja se varmaan vaistoaa se mutta minkä minä itselleni teen vaikka yritän olla ihan rennosti.
mitäs mieltä olette spk omistajat joilla on paljon kokemusta, pyytäisin asiallista vastausta
Sitä asiaa tässä on nyt koko ajan selvitelty lapsen äidin kanssa ja päästy sopimukseen mutta vielä pitää mennä johonkin sovitteluun kun ilmoittivat poliisille rikosilmoituksen kera. tyttö selvisi säikähdyksellä, käsikivulla ja pienillä mustelmilla, luojan kiitos ei mitään pahempaa
Koira tottelee isäntää ihan täysin, se vois kävellä vaikka ilman narua hänen vieressä ei rähise eikä lähde mihinkään vaikka mitä tapahtuisi. mutta meidän muiden kanssa ja varsinkin minun kanssa ulkona on ongelmia, sisällä tottelee minuakin tosi nätisti.
Soitin eläinlääkärille asiasta ja hän neuvoi leikkauttamaan sen kun se saattais rauhoittaa sitä vähän ja ottamaan ongelmakoira kouluttajaan yhteyttä, minkä teinkin tosin se on kai tavallinen koirakouluttaja.
tykkään koirasta tosi paljon mutta olen miettinyt että pitäisikö se sittenkin viedä lopetettavaksi ettei enää pääse käymään moista . aion kuitenkin mennä koulutettavaksi sen kanssa jos pidämme sen ja leikkautetaan muutenkin, auttaa se tai ei. se on muutenkin rähissy kaikille tossa pihalla ja kävis päälle jos pääsis (siis minun kanssa ), olemme muuttaneet tähän taloon n. 2-3 viikkoa sitten, haukkui se vanhassakin mutta ei ollu noin ärhäkkä . jouduimme muuttamaan sieltä vanhasta pois kun somalilapset kiusas sitä, soittelivat ovikelloa ja parvekkeen kautta heittelivät omenoilla ,kivillä ym tavaroilla ja hakkasisvat kepeillä parvekkeen raunaan härnätäkseen ja pihalla huutelivat , haukkuivat ym . koska se käyttäytyy noin niin olen alkanut itsekin pelkäämään sitä ulos menoa ja olenkin kauhusta jäykkänä ulos mentäessä ja se varmaan vaistoaa se mutta minkä minä itselleni teen vaikka yritän olla ihan rennosti.
mitäs mieltä olette spk omistajat joilla on paljon kokemusta, pyytäisin asiallista vastausta
Vastaukset 22
Vanhimmat
tarkoitan että mitä te tekisitte tollasen koiran kanssa, lopettaisitteko sen vai yrittäisittekö vielä koulutuksen kautta , vai onko jo myöhäistä kun kyseessä on 4 vuotias koira .
mahtaisiko minulla olla mitään mahdollisuutta pärjätä sen kanssa kun olen liikuntarajoitteinen eli jalat kipeät enkä pysty rivakasti kävelemään tällä hetkellä juoksemisesta puhumattakaan, en tiedä onko toivoakaan paremmasta
saattaa olla että koira vaistosi, sen että olet heikossa kunnossa ja ajatteli puolustaa sinua tulevalta uhkalta. Ei kai sitä niin ulkoiluttajan hyväkuntoinen tarvi olla, mutta energiaa pitäisi olla panna koira järjestykseen. Ikävä tapahtuma. Koulutuksella saa parannusta aikaa. Lisäksi koiran pääkopalle kannattaa antaa työtä, haistelemista, etsimistä.
Vapaana juoksuttamista voisitte kokeilla jossain alueella missä ei ole muita liikkujia, niin saisi koira purkaa energiansa siellä eikä pahoilla tavoilla. Pääsisitkö viemään sitä autolla jonnekin tälläiseen paikkaan, niin ei sun tarttis niin kävellä paljoa.
Telkkarin koiraohjelmista saat vielä monta hyvää neuvoa esim. kuinka piski pannaan ruotuun ennen kun
lähdetään ulos koiran kaa.
Vaikka ottaakin saksanpaimenkoiran ns. kotikoiraksi, vaatii se peruskoulutusta ja paljon, paljon aktivitettejä. Kuten edelläkirjoittanut mainitsi, koira on vaistonnut oman mielentilasi.
Koiralle pitää olla johtaja ja omalla esimerkillisellä käytöksellä osoittaa että sinä määräät ja koira saa olla vain koira. Kannattaa hakeutua osaavien kouluttajien pariin, jolle rotu on tuttu. Näin saat itsellesi ja koiralle oikeanlaista koulutusta. Tuntuu tosi turhauttavalta, että noinkin nuori koira joutuisi lopetettavaksi omistajan auktoriteettipuutteen vuoksi. Oma asenne vaikuttaa peilin lailla koiraan, joten sen kanssa ei kannata lähteä ulko-ovea pidemmälle, jos itseään jo valmiiksi hirvittää.
Uskon että saat itsellesi paljon apua asiantuntevalta kouluttajalta ja huomaat että koiran kanssa touhuaminen ulkona voi olla kivaa :)
Apua vain hakemaan ja äkkiä!
koira muistaa kiusaamisen. Ikävää ettei ole saanut olla rauhassa edes kotona. Nyt täytyisi vaan saada koira luottamaan ettei sitä enää kiusata.
Sinuna hankkisin kuonokopan alkuun niin ei tarvitse pelätä ainakaan, että käy hampailla kiinni kehenkään. Jämäkkä ja rauhallinen olemus on ehdoton kun viet koiraa ulos. Koira todella vaistoaa pelkosi ja on puolustuskannalla.
Koulutus auttaa, mutta jos lapset ovat kiusanneet koiraa olisi tärkeää saada luottamus lapsiin. Ei välttämättä muuta kuin, että lapset menee ohi eikä kiinnitä koiraan huomiota. Se onkin joskus vaikeaa kun kotona ei kerrota lapsille, että koirillakin on oikeus kulkea rauhassa.
Minusta tuntuisi siltä, että kuonokopan kanssa kun menet harjoittelemaan ja olet itse rauhallinen niin koirakin rauhoittuu. Kauan koira kyllä muistaa kiusaamisen.
Tuossa tapauksessa koira ei ole ongelmakoira vaan ympäristö on ollut koiralle ongelma.
Voit teettää etsimistyötä sisälläkin jemmaten tavaroita milloin mitäkin. Aivotyö on aina hyväksi.
Menestystä jatkoon.
Ei missään nimessä kuonokoppaa, tuonkaltaisia neuvoja käyttämällä vain lisäät koiranne ja sinun välistä epäluottamusta. Olisiko mahdollista antaa koira jollekin koulutettavaksi huonojen tapojen poiskitkemiseksi vaikkapa puoleksi vuodeksi?
Tossa yks linkki mistä voisit aloittaa: http://kitin.foorumi.biz/forum.htm
Tsemppiä!
Kyllä tuo kuonokoppa on minusta ihan hyvä ajatus, lisää kouluttajan itsevarmuutta ja rentoutta, jolloin koirakin on rento, koska aistii että hihnan toisessakin päässä ollaan rentoja. Mikset kysy mieheltäsi neuvoja ulkoiluttamiseen? Kannattaa myös totuttaa koira muihin lapsiin kuonokopan kanssa, että ajatus lapsista kivittämässä koiraa jäisi taka-alalle. Ikäviä nuo koirankiusaamistapaukset. Omaakin koiraa kiusattiin yllätys yllätys somalilasten toimesta. Onneksi mieheni osaa kouluttaa koiraa, harrastanut koiria yli 20 vuotta. Olen itse kysynyt neuvoja mieheltäni, ja kyllähän nuo toimivat. Muista että koira tarvitsee liikuntaa ja aivojumppaa, ettei pura energiaa agression muodossa. Tee pitkiä kävelylenkkejä ja heittele keppiä pihalla se 10-15 minuuttia että koira pysyy rauhallisena. Saksanpaimenkoira tarvitsee liikuntaa, eikä se jousta liikunnantarpeessaan silloinkaan kun sataa tai sinulla on kipeät jalat.
Älä missään nimessä käytä kuonokoppaa. Tulet huomaamaan jossain vaiheessa, mikäli ymmärrät koirista jotain, miksei tuonkaltaisia "koulutus"metodeja tule suosia. Rakkautta, rajoja, hellyyttä, ilman pakkokeinoja, siitä se kaikki lähtee. Tsemppiä. Myy koira pois jos et usko olevasi sitä kouluttamaan kykenevä.
"Kannattaa myös totuttaa koira muihin lapsiin kuonokopan kanssa, että ajatus lapsista kivittämässä koiraa jäisi taka-alalle."
Päinvastoin. Koiran epävarmuus ihmisiä kohtaan kasvaa mikäli käytät kuonokoppaa koulutusmetodina. Laittaisitko omalle lapsellesi kopan päähän jos hän ei tottele mitä sanot kun olet opettanut häntä väärin. Itsellesi pitäisi laittaa kuonokoppa jotta ymmärtäisit ettei sellaisista ole muuta kuin haittaa. Rakkaudella. Muista se.
Kuonokopassa on hyväpuoli mutta minusta enemmän huonoja puolia, meillä on sellainen mutta on jäänyt erittäin vähälle käytölle. Kuonopanta on parempi vaihtoehto, kun estää enimmäkseen vetämästä ,mutta kaatuesani ei siitäkään ollut apua kun koira oli reagoinnissaan minua nopeampi. En vie sitä piikille ainakaan ennen kuin olen kaikkeni yrittäny.
Pitää saada se lopettamaan vetäminen ja käyttää vaikka jotain sen lelua, johon yrittää saada sen huomio kun joku tulee vastaan tai menee ohi .
joskus on ollut hyviäkin ulkoiluja, (johtuen varmaan meikäläisen mielentilasta) eikä se ole välittänyt muista kulkijoista , mutta nyt se on vaikeaa tämän tapahtuman jälkeen. ja jostain kumman syystä mä jännitän itsekin tässä uudessa paikassa ilmeisesti noita naapureita ja kun tässä oli yläkerrassa rotikka ja niillä oli vaikeuksia ollut sen kanssa ja joutuivat muuttamaan pois ja siitä kerrottiin ensimmäisenä kun oli naapurin kanssa puheissa niin heti itellekin tuli epävarma olo. muuten tässä talossa on paljon pieni rotuisia koiria ...
mies on yrittäny mua opettaa mutta hänellä on kovat otteet kun olen seurannut ja ite en oikein pysty sellaisia hyväksymään koska ajattelen ja noita koira ohjelmia seuranneena että pehmeät konstit opettaa koiraa on paremmat . opit on kuitenkin vielä vaikea saada käytäntöön eli varmaan minua autaa kun joku osaava kädestä pitäen ja vieressä sanoo mitä kannattaa tehdä. Mutta, miestäkin minun olisi pitänyt silloin pienestä pitäen uskoa,niin nyt olisi helpompaa eli myönnän että syy on minussa ....ei koirassa. koira on ollut mun vauva :)
alkujaan silloin kun koiraa hankittiin niin olisin itse halunnut pienen koiran mutta mies halusi spk, koska on ollut niitä muutama aikaisemminkin .Hän sanoo että tämä on jästipää yksilö , sellainen kun naiset yleensä ja uroksen hän olis halunnutkin, mutta minä halusin nartun ja tää on mun ihan eka koira... varmasti jää viimeiseksi, mutta toivottavasti meillä on edessä vielä monta hyvää vuotta....
Koira on tällä hetkellä miehen veljellä, jonka luona se on ollut ennenkin, mutta en kestä mennä katsomaan sitä tänä aikana, kun se on sieltä mukaan lähtemässä ja kun ei pääse ,niin jää katsomaan perään ja sillä on varmaan kauhee ikävä ....ainakin mulla on.
Aina ennen mua nauratti ja huvitti ihmiset jotka itkivät ja surivat lemmikkien sairastumisia tms. Vaan en enää, en olisi voinut koskaan kuvitella miten voi kiintyä eläimeen kuin ihmiseen. Hyvä etten ole jo valmiiksi itkenyt sitä päivää kun koira ehkä vanhuuteen tai sairauteen kuolee saatikka että sen joutuis lopettamaan. Ja nyt vihaisena tapahtumista ..edes ajattelin sitä :(
toivottavasti minäkin vielä opin......
ole koulutusmetodi tässä tapauksessa vaan rauhoittamaan ulkoiluttajan mieltä ettei hampailla kiinni käyminen onnistu.
Miten voi heitellä kerrostalon pihalla keppejä? Koirat on lainkin mukaan pidettävä kytkettynä.
Se vasta olisi vaarallista puuhaa. Taitaa olla osunut taas isoja koiria karsaasti katsova ympäristö teille. Tosi surullista.
Olet kaikesta päätellen kiintynyt lujasti koiraasi. Luopuminen on vaikeaa, mutta sekin on parempi kuin vahinko jota ei voi unohtaa.
Tässä kävi jälleen ilmi miesten ( yleensä ) koulutustapa. Liian kovat otteet. Rakkautta ja rajoja voi olla ilman liika kuria.
Jos lapset ovat koiraa härnänneet, on ihan ymmärrettävää että ei välttämättä enää pidä lapsista.
Miksi ette puuttuneet koiran härnäykseen? Tämä tilanne luultavastikkin johtuu siitä että koira on saanut huonoja kokemuksia kakaroista, ja teidän omistajien olisi pitänyt ehkäistä tällaiset tilanteet.
Kannattaa lähteä parantamaan perustottelevaisuutta ensiksi sisällä ja pikkuhiljaa jatkaa koulutusta pihalla, miettikää asia joka motivoi koiraa ja alkakaa palkkaamaan sitä kaikkien ns. häiriötekijöiden lähettyvillä. Esimerkiksi ulkona jos koira katsoo rauhallisena lasta niin palkkausta ( se voi olla makupala tai vaikka vetoleikki) tällöin koira alkaa yhdistämään nuo häiriötekijät siihen että tapahtuu jotain kivaa eikä pian aikaa pidä niitä enää uhkana.
Jos koira toimii kuin unelma isännän kanssa niin kannattaa miettiä kuinka itse käytäyttyy erilailla kuin isäntä, ovatko kaikki muut aina silittelemässä lellimässä koiraa? Koiralle vähemmän huomiota muissa tilanteissa kuin koulutustilanteissa. Jos normaali elämässä koiraa ei koko ajan silitellä, niin se alkaa arvostamaan kehuja joita tulee antaa koulutustilanteissa.
ei ole puuttunut kiusaamiseen? Herranjumala, sehän olisi ollut RASISMIA (hyi ruma sana)! Tää aloitus pitäis laittaa Haloselle ja Lipposen Päiville.
tehtiin mitä voitiin , kiellettiin lapsia,puhuttiin vanhemmille ja kerrottiin kuinka vaarallista on kiusata koiraa , soitettiin poliisille joka ei voinut tehdä mitään asialle, isäntä päästi se jopa kerran irti kun omenia tai muuta roskaa satoi parvekkeelle, meni tietysti ensin koiran kanssa ulos, siellä somali naiset ja lapset juoksi kuka minnekin ja sen jälkeen mies otti taas jonkin miehen kanssa puheeksi jonka jälkeen tilanne rauhoittui
Sitten alkoi tulla vastapalvelus pyyntöä, esim miehen olisi pitänyt hitsata erään autoa, liian iso homma ja kun ei siihen alkanut niin taas alkoi kiusaus ja meillä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin muuttaa pois. rasisti nimityskin tuli esiin johon minä sanoin ettei me olla rasisteja mutta meidän koira on koska te itse tai teidän lapset sen on siksi opettaneet.
Sisällä meillä ei ole sen kanssa ongelmia ei edes minulla mutta ulkona se vaistoaa kun pelkään että jos se hyökkää jonkun kimppuun enkä saa pidettyä sitä. Minun epävarmuus nää ongelmat tekee, koirassa ei sinänsä ole vikaa. Se kanssa täytyy olla koko ajan valmiudessa ja tiukkana aina , muuten tulee katastrofi. kun tulee vasyneenä töistä ja on ehkä jotain mietittävää niin ne asiat pitäis siksi aikaa unohtaa kun liikkuu koiran kanssa ulkona ja hyväntuulisuutta ja rauhallisuuta on vaikea näytellä jos niin ei ole, koira vaistoaa sen ja vetää siitä omat johtopäätökset, se on nähty.
Tilasin Cesar Millanilta illusion kaulapannan josko siitä olis apua ja sen pitäis kohta puoliin tulla. ja opettelen jämäkkyyttä ja määrätietoisuutta sen koiran kanssa, siinä on paljon töitä mutta teen sen kun en millään haluais lopettaa sitä Opittavaa on ja paljon ....nopeasti. katselen parhaillaan koirakuiskaajan jaksoa suojelevista koirista koska siinä on asiaa meille, katson sen niin monta kertaa että osaan se unissanikin.
Kävin koirani kanssa aamulenkillä ekan kerran sitten kaatumisen, tähän saakka olen pystynyt välttämään sitä. keräsin itsevarmuuteni rippeet, laitoin isännän nahkahanskat ettei ote lipsu , kuonopannan ettei vedä....ainakaan paljon ja koiralle keppi suuhun .
Kyllähän se yritti heti ihmisen nähdessään alkaa rähistä mutta kielsin sitä heti ja nykäisin samaan aikaan hihnasta ja se totteli. ajoituksessa on toivomisen varaa, huomasin. välillä se katsoi mua ovelasti, ihan kuin kokeili että saisko alkaa rähistä tai jotain....sellanen olo tuli. kun kokoajan on varuillaan valmiina kieltämään niin sujuuhan se jotenkin.
mietin että onkohan siitä haittaa vaikka sanallisesti kieltää tai käskee kun toiset sanoo ettei koira ymmärrä puhetta ja toisten mielestä ymmärtää. cesar ei ainakaan käytä sanoja niiden koirien kanssa , joitain äännähdyksiä vain..
ja se naiskouluttaja kiljuu tai päästää muita huomio ääniä mutten minä ainakaan ala tuolla pihalla kiljumaan , se on saletti, ja toinen etten ruokaa kanna taskujen täydeltä mukana...ruokailuajat on erikseen.aluksi yritin sitä mutta olin liian hidas ajoituksen kanssa eli tuli väärään aikaan joten lopetin sen
Voi kuinka se olisi tykänny peuhata lumessa ja riehua oikein kunnolla mutta eihän sitä irti voi päästää, ja mun olis pitäny heittää sitä keppiä sille ( hyvässä paikassa olen aina heitellyt kun se haluaa.) Mutta tästä lähtien teen sen vain omasta aloitteestani eikä niin että koira määrää.pissaaminenkin oli sivu seikka .hyvät paikat on vähissä tässä lähellä
vetäminen siltä on ensitöiksi saatava kuriin että meikäläisenkin olisi mukavampaa/helpompaa kipeitten polvien kanssa kävellä sen kanssa ja pikkuhiljaa pidentää matkaa koska sillä (ja mulla ) on liian vähän liikuntaa...myönnän...ja energiaa sillä riittää purettavaksi vaikka kuinka.
jospa tämä tästä vielä iloksi muuttuisi
MISTÄÄN käskystä EI ole haittaa kunhan koiralle on opetettu se.
Minäkään en kilju/vingu (kuten Victoria S.) enkä välitä mitään huuhaaenergiaa ja töni koiriani kylkeen (kuten Cesar M.) vaan eka opetan eri käskyt ja sitten vain käytän niitä. Vanhempi koirani on 6-vuotias ja vaikka se on lukemattomia asioita osannut jo puolen vuoden iästä alkaen, palkitsen sitä edelleen oikeasta käytöksestä. Josta tulikin mieleeni:
Muistathan kieltojen lomassa kehua/palkita koiraasi jotta se tajuaa tehneensä oikein?
Keppiä en itse heittelisi silloin kun koira haluaa, vaan silloin kun itse haluan. Ja koirani on tehtävä jotain ennen kuin keppi lentää:D (ja myös jätettävä keppi maahan ja lopetettava leikki kun niin sanon). Se lisää koiran halua "kuunnella" omistajaansa kun se ei saa ilmaiseksi mitään vaan KAIKKI hauska on seuraamusta tottelemisesta.
Pitkäjännitteisellä työllä saa tuloksia aikaan, koskee myös koira-asioita;)
En kyllä lähtisi kouluttamaan koiraa millään tv-kouluttajien huuhaalla, varsinkaan Ceasarin. Koira vain provosoituu jos alat sitä pökkimään kylkeen ja nyppimään hihnasta. Kannattaa googlettaa positiivinen ehdollistaminen ja yrittää sen avulla toimia jos oikeasti haluaa tuloksia. Tuolla aikaisemmin kirjoittelin kuinka kannattaa toimia.
suomen laki, kuka sitä noudattaa? pääministeri ainakin, pidä ittes kytkettynä ja mene äkkiä töihin et me saadaan avustuksia.
...kyllä sillä Cesarilla aika fiksuja vinkkejä on... maanläheisiä ja koirantuntevia juttuja.... ja uskon että se saa OIKEASTI tuloksia. Keinot erittäin yksinkertaisia eikä vaadi mitään korkeakoulutusta ymmärtää niitä - varsinkin vahvat koirat saa hyvin hallintaan !
Juu niin ne emotkin kouluttaa pentujaan; antaa niille makupalan kun tekevät oikein ja jättävät noteeraamatta kaiken väärän... XD
Joo, JOTKUT koirat provosoituu entisestään pakotteesta, mutta suurin osa ei niin tee. Jos nyppääminen auttaa, niin ehdottomasti KANNATTAA nypätä sitä koiraansa. Parempi vaihtoehto se on kuin jättää nyppäämättä, antaa koiran egoilla ja mahdollisesti purra pahemmin ihmistä. Koira on varmaan mielissään kun et varoittanut etukäteen että pureminen on EHDOTTOMASTI kiellettyä, siitä joutuu piikille...
Tämä oli siis osoitettu Pallille, ei alkuperäiselle kirjoittajalle ;) Viestiketjun aloittajalle toivotan tsemppiä ja ihan ehdottomasti työ tuottaa tulosta. Aluksi joutuu olemaan itse skarppina kokoajan, ajan myötä oma reagointi ja käskyjen/palkan/pakotteen ajoittaminen rutinoituu, itseluottamuksesi kasvaa ja lenkillä käymisestä tulee taas paljon mukavampaa... :) Jotkut nartut osaa muuten olla aika v...maisia pari kuukautta ennen juoksuja... Jotkut muuttuu hankaliksi juoksujen jälkeen (valetiineys), joten voi sen koiran leikkauttamisesta olla pientä apua :) Kaikkia ongelmia se ei todellakaan ratkaise, ei muuta koiraa herranenkeliksi eikä perusluonne muutu miksikään. Mutta ainakin hormonaaliset vaikeat vaiheet tasoittuvat.
PS. Jos koirasi on keppihullu, voisit kokeilla niinpäin että SINÄ otat kepin haltuusi lenkin ajaksi. Kun ennakoit vaikean tilanteen olevan tulossa (esim. ihmisiä tulossa joille koira rähjää), otat kepin ajoissa esiin ja kiinnität koiran huomion keppiin. Muutut itse MIELENKIINTOISEMMAKSI kuin se vastaan tuleva asia ;) Tsemppiä! Paistaa se aurinko vielä risukasaankin, ikäviä tilanteita koiranomistajan elämässä tulee siinä missä niitä ihaniakin. Se on sitä elämää...
Soitappa Kennel evergrey's kasvattajalle, hänellä on kokemusta kaikenlaisista koirista, saisit varmasti jonkinlaisia neuvoja.
nyt on varmaan sakulle ( ja muillekin isoille rodulille ) kaiken turhauttavan energian purkamisen kannalta A ja O. Oletko koskaan harkinnut potkukelkkaa/ rollaatoria jota koira voisi lenkkellessänne välillä vetää??
Pääsis koiruus töihin, sinä pääsisit huonosta omastatunnostasi tuon liikuttmisen suhteen, ja agressiotkin voisivat hävitä (paino sanalla VOISIVAT) itsestään kun teillä molemmilla olisi reippailumahdollisuus....
.. kyllä se on ollut meillä aina kohtuu matala ja tiukka EI.
Niin koirille kuin "kakruillekin".
Itse inhoan noita "ä-ä-ää-dyksiä" ja ts-ts-stihahduksia, koska niistä tulee helposti meille suomalaisille papukaija äänetyä; mäkistään ja mäkistään -kuin loitsua, ja koira ei tottele tai kuuntele pätkääkään...Sanomasi sana/äännähdys ei merkkaa koiraa kiellettäessä mitään, ainoastaan mentaliteettisi : sano matalasti , rauhallisesti "EI", ja tarkoita: "JUMALAUTA TOI LOPPU JUST NYT". Aivan sama vaikka sanoisit " tohveli".Kunhan itse luotat siihen että koirasi tietää että nyt stop.
Koiralle ei tarvitse/saa huutaa. Se ymmärtää kyllä,. luota itseesi,.