konginkanKAAN KIRKONKYLÄ
Konginkankaan kirkon lähiympäristö on valtakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö. Kyläkeskustan ulkonäköön on vaikuttanut 1931 riehunut suuri tulipalo, mutta muutenkin historian kerrokset näkyvät rakennuskannassa. Taajaman asukasluku vuonna 2008 on ollut 509 henkilöä ja vuonna 2009 523 henkilöä.
Konginkankaan kirkonkylä sijaitsee juuri sen verran syrjässä Nelostiestä, ettei se näy ohiajaville. Se on kuitenkin helposti vierailtavissa: kylälle on Nelostieltä eteläinen ja pohjoinen liittymä, joten sen kautta on helppo ajaa: Nelostieltä keskustan läpi pyörähtäessä matkaan tulee vain parisataa metriä lisää pituutta.
Konginkankaan kylä on perinteinen maaseudun keskus, jossa on sen kokoon nähden hyvät palvelut. Kirkonkylällä asujaa ja kävijää palvelevat kaksi päivittäistavarakauppaa ja ravintola, Kesti-Baarin kahvio ja lähituotteiden myymälä, kaksi kampaamoa, kirjasto, pankkiautomaatti, apteekki, terveyskeskus ja yksityinen lääkärikeskus, kirkko ja seurakuntakoti, alakoulu ja nuorisokeskus Vapari, urheilukenttä, kuntosali, tenniskentät, kaksi uimarantaa, pururata ja mm. hyvä matonpesupaikka. Kirkonkylän satama sijaitsee lähellä palveluita.
Konginkankaan puukirkko on viimeisiä kansanrakentajien suunnittelemia kirkkoja Suomessa. Sen rakensivat Jaakko Kuorikoski ja poika Lauri Heikki Kuorikoski 1864-1866. Kellotapuli valmistui 1880. Kirkko on Kaustisen-Evijärven tyyliä. Alttaritaulun on maalannut vuonna 1912 Aleksandra Frosterus-Såltin. Kangasalan urkutehtaan urut ovat vuodelta 1981 ja niissä on 16 äänikertaa. Kirkkomaisemaan liittyy myös vuonna 1856 käyttöön vihitty hautausmaa.
Nykyään kirkko kuuluu Äänekosken seurakunnan Konginkankaan kappeliseurakuntaan. Sen punatiilinen seurakuntakotirakennus on vuodelta 1974. Seurakunnalla on myös uusi hautausmaa vanhan hautausmaan vieressä.
Kirkkon toimii kesäisin Tiekirkkona. Tällöin paikalla on opas. Vuonna 2010 tiekirkko on ollut avoinna ma-pe 8.6.-20.8. klo 10-16. Samaan aikaan on kirkon vieressä avoinna Tasauksen Tapulikahvila, jonka toiminnalla tuetaan nimikkolähettien työtä Tansaniassa. Myös museo on ollut auki sunnuntaisin.
Mitä kuuluu Konginkangas
22
2393
Vastaukset
- Maailmankiertänyt
Ja ainoa paikka Suomessa kahdella g:llä. Löytyisikö sieltä paluumuuttajalle sopivaa asuinsijaa vaikka järven rannalta mutta kuitenkin läheltä palveluita? Alkoako siellä ei ole? Olenhan kuitenkin viinikulttuurin ystävä.
- Hieno on paikka!
Vanha tietokilpailukysymys: mikä on sagnaknignok? No ei siellä Alkoa ole, ei ole monella isommallakaan paikkakunnalla! Äänekosken seurakunnalla oli ainakin vähän aikaa sitten hyvä rantatontti ihan kyän keskustan palvelujen tuntumssa tarjolla (vaikkakaan ei halvalla!), ja kaupungilla on useampia tontteja, vaikkei AIVAN rannassa. Kokeile
http://www.aanekoski.fi/asukkaalle/asuminenjaymprist/tontitrakentaminen/konginkangas/ - Kirkonkyläläinen
Hieno on paikka! kirjoitti:
Vanha tietokilpailukysymys: mikä on sagnaknignok? No ei siellä Alkoa ole, ei ole monella isommallakaan paikkakunnalla! Äänekosken seurakunnalla oli ainakin vähän aikaa sitten hyvä rantatontti ihan kyän keskustan palvelujen tuntumssa tarjolla (vaikkakaan ei halvalla!), ja kaupungilla on useampia tontteja, vaikkei AIVAN rannassa. Kokeile
http://www.aanekoski.fi/asukkaalle/asuminenjaymprist/tontitrakentaminen/konginkangas/NImimerkki "Hieno on paikka",
Miksi, ette sitä mainosta omassa nettiyhteisössä, miksi "Keskustelu Äänekoski" Teitä Konginkankaalaisia kiinnostaa, pelkäättekö kyläkuntanne maineen menevän ja miten imagonne juttujen julkaisusta kärsii. Onkin syytä kysyä oletteko te edelleenkään kuuluvia parempiosaisiin, oletteko Te ollenkaan Äänekoskelaisia. - Koskenpartaalta
Kirkonkyläläinen kirjoitti:
NImimerkki "Hieno on paikka",
Miksi, ette sitä mainosta omassa nettiyhteisössä, miksi "Keskustelu Äänekoski" Teitä Konginkankaalaisia kiinnostaa, pelkäättekö kyläkuntanne maineen menevän ja miten imagonne juttujen julkaisusta kärsii. Onkin syytä kysyä oletteko te edelleenkään kuuluvia parempiosaisiin, oletteko Te ollenkaan Äänekoskelaisia.Hieno on Äänekoski, kauniinpi kuin Konginkangas
- Kirkonkyläine naapur
Koskenpartaalta kirjoitti:
Hieno on Äänekoski, kauniinpi kuin Konginkangas
Mitäs tänään on Konginkankaan Netissä uutta luettavaa, kun siellä ei enää ole kuin ennen oli uutta luettavaa.
- niin todella oli
Kirkonkyläine naapur kirjoitti:
Mitäs tänään on Konginkankaan Netissä uutta luettavaa, kun siellä ei enää ole kuin ennen oli uutta luettavaa.
Konginkankaan kirkonkylä sijaitsee syrjässä, ettei se näy ohiajaville.
- Lukija 1
niin todella oli kirjoitti:
Konginkankaan kirkonkylä sijaitsee syrjässä, ettei se näy ohiajaville.
Että kovasti on hiljaista, sano
- Ihmettelevä lukija
Lukija 1 kirjoitti:
Että kovasti on hiljaista, sano
Missä Konginkangas sivut Luuraa
____________________________________
Jos kirjoitat omalla nimellä Konginkankaan Nettisivuilla, se ei ole sallittua, sen sijaan kyllä nimimerkki kirjoitukset käy, ne on asiantuntijoita, se selvinnee kun tulee lukeneeksi.
Miksi eivät salli etenkään sukuasioita julkituotavan, niitä joista kirjoitat omalla nimellä, mutta kyllä nimimerkin takana, ne Konginkangas sivuilla on sallittuja, kuka siellä pelkää menneitä väärinkäytöksiä tai muita hyviä tekoja, hyviä ja huonoja vuosisatoja seutukunnallisuuus-sukukunnista toiseen. siksi herääkin lukiessa huomio, "ONKO SAATU LUPA"
Se on vähän sellaista "Onko saatu lupa, lupa pitää saada", noo! se on paljon niin, - Kuka on kulloinkin kyseessä, siihen vaikuttaa oletetun tuntuinen henkilön arvo-asteikko, jos on nimeä, ei kukaan tule silloin kysyneeksi, että onko saatu taikka annettu lupa haastatella, tai kuvata ja onko ennen kaikkea saatu lupa julkituoda, sitä lehdistökin pelkää, josko nyt tehdäänkin julki tuontivirhe.
Ha!, - naurettavuuksiin on nykyaika mennyt, ihmisistä on tullut Kansankulttuurin ja ennen kaikkea kaikenlaisen omaehtoisuuden tappajia, nyt kielletään kaikki omaperäisyys, nyt se pitää olla sellaista naivia pyrkyryyttä, siksi on hyvä todeta ja huomioida - Kaukana on omaperäinen Havukka-ahomaisuus, ei!, ei sitä sellaista tyyliä sallita, ellei ole saatu lupaa. nyt kytätään millä oikeudella se ja se, etenkin tuota ja tuota esiin on saanut tuoda.
KUNTALAISET HERÄTKÄÄ!
Kuntalaisista on tehty kylätoimikuntien keskinäisellä paremmuuden tavoittelun kilpahenkisyydellä, sen myötävaikutuksella omaehtoisen kulttuuritoiminnan tappajia. Tässä yhteydessä on toisenkin kerran hyvä kysyä, - mitä virkaa on kulttuurisihteereillä ja mitä merkitystä sen ohessa erillään jotenkuten toimivilla kyläyhdistyksillä, erikoisesti sellaisissa liitoskunnissa, kun kaupunkilaidat kuihtuu entisestään.
Syy yksinkertaisuudessa on, liian paljon on jos jonkinlaista eri järjestöä tyhjillä kyläkunnilla, yksi niistä nuorimpia on kyläyhdistykset, erikoisesti ne jotka eivät ole saaneet sellaista aikaan, että kyläkunnilla yhteistoiminta, edes jollain inhimillisyydellä ja siedettävällä tavalla menestyisi, nyt kyläkunnat elää kuin, - Huono on sulanmaan aikaan, kesällä vastamäkeen vetää Kivirekeä, ristiriitaisessa kyläkunta kenturassa se paremmin, jopa helpommin on tuotavissa takaperin, näin on tullut helpotuksena matkineeksi ohjeellisena, että mitä silloin ja silloin nuo naapurijärjestöt on tulleet aikaan saaneeksi. - Ihmettelevä lukija
Ihmettelevä lukija kirjoitti:
Missä Konginkangas sivut Luuraa
____________________________________
Jos kirjoitat omalla nimellä Konginkankaan Nettisivuilla, se ei ole sallittua, sen sijaan kyllä nimimerkki kirjoitukset käy, ne on asiantuntijoita, se selvinnee kun tulee lukeneeksi.
Miksi eivät salli etenkään sukuasioita julkituotavan, niitä joista kirjoitat omalla nimellä, mutta kyllä nimimerkin takana, ne Konginkangas sivuilla on sallittuja, kuka siellä pelkää menneitä väärinkäytöksiä tai muita hyviä tekoja, hyviä ja huonoja vuosisatoja seutukunnallisuuus-sukukunnista toiseen. siksi herääkin lukiessa huomio, "ONKO SAATU LUPA"
Se on vähän sellaista "Onko saatu lupa, lupa pitää saada", noo! se on paljon niin, - Kuka on kulloinkin kyseessä, siihen vaikuttaa oletetun tuntuinen henkilön arvo-asteikko, jos on nimeä, ei kukaan tule silloin kysyneeksi, että onko saatu taikka annettu lupa haastatella, tai kuvata ja onko ennen kaikkea saatu lupa julkituoda, sitä lehdistökin pelkää, josko nyt tehdäänkin julki tuontivirhe.
Ha!, - naurettavuuksiin on nykyaika mennyt, ihmisistä on tullut Kansankulttuurin ja ennen kaikkea kaikenlaisen omaehtoisuuden tappajia, nyt kielletään kaikki omaperäisyys, nyt se pitää olla sellaista naivia pyrkyryyttä, siksi on hyvä todeta ja huomioida - Kaukana on omaperäinen Havukka-ahomaisuus, ei!, ei sitä sellaista tyyliä sallita, ellei ole saatu lupaa. nyt kytätään millä oikeudella se ja se, etenkin tuota ja tuota esiin on saanut tuoda.
KUNTALAISET HERÄTKÄÄ!
Kuntalaisista on tehty kylätoimikuntien keskinäisellä paremmuuden tavoittelun kilpahenkisyydellä, sen myötävaikutuksella omaehtoisen kulttuuritoiminnan tappajia. Tässä yhteydessä on toisenkin kerran hyvä kysyä, - mitä virkaa on kulttuurisihteereillä ja mitä merkitystä sen ohessa erillään jotenkuten toimivilla kyläyhdistyksillä, erikoisesti sellaisissa liitoskunnissa, kun kaupunkilaidat kuihtuu entisestään.
Syy yksinkertaisuudessa on, liian paljon on jos jonkinlaista eri järjestöä tyhjillä kyläkunnilla, yksi niistä nuorimpia on kyläyhdistykset, erikoisesti ne jotka eivät ole saaneet sellaista aikaan, että kyläkunnilla yhteistoiminta, edes jollain inhimillisyydellä ja siedettävällä tavalla menestyisi, nyt kyläkunnat elää kuin, - Huono on sulanmaan aikaan, kesällä vastamäkeen vetää Kivirekeä, ristiriitaisessa kyläkunta kenturassa se paremmin, jopa helpommin on tuotavissa takaperin, näin on tullut helpotuksena matkineeksi ohjeellisena, että mitä silloin ja silloin nuo naapurijärjestöt on tulleet aikaan saaneeksi.korjausta korjaus kkankaalta18.11.2010 19:20
Olisi suotavaa, että tiedot tarkistettaisiin, ennen kirjoittamisesta.
Rahkosen Olavin äidin nimi on Maria, ei Tilda, joka syntyi Savilan talossa, mistä lähti 1900-luvun alussa Topiaalle, aviotui siellä, Rahkoset asuivat Äänekoskella Topialla.
Olavin puoliso Aune syntyi muualla, tuli perheen mukana Konginkankaalle, asui Savilassa, muutti sieltä Äänekoskelle,
Lienee sattumaa, että vaimo oli juuri löytynyt samasta talosta, mikä oli äidin lapsuudenkoti.
Nikodemus Hytönen syntynyt 9.4.1853 Saarijärvi, Pyyrinlahti, Herneelä ja kuollut 16.1.1920 Konginkangas, talollinen, Savila.
vanhemmat: Nikodemus Hytönen s.1824] Pyr-lax, 4, Alatalo ja Maria Kallentytär Kunelius s.1825 Pyr-lax. 4,
Puoliso: vihitty: 16.4.1876 Konginkangas, Karoliina Rautiainen syntynyt 14.7.1858 Saarijärvi, Pyyrinlahti ja kuollut 4.7.1926 Konginkangas.
vanhemmat: Matts Rautiainen syntynyt 10.1.1836 Saarijärvi, Pyyrinlahti, Savila ja kuollut 9.3.1866 Konginkangas ja Maria Lovisa Hytönen s.6.2.1835 Saarijärvi ja kuollut 6.12.1895 Rautalampi, Kärkkäälä, 27. Puolisot olivat pikkuserkkuja keskenään.
Lapset:
i. Moses Hytönen [1064] syntynyt 26.2.1877 Konginkangas ja kuollut 10.9.1896 Konginkangas 19-vuotiaana.
ii. Johanna Hytönen, Rimpilä [1065] syntynyt 3.12.1879 Konginkangas ja kuollut 5.8.1942 Äänekoski 62-vuotiaana.
iii. Wilhelmiina Hytönen, Kautto [1066] syntynyt 11.9.1882 Konginkangas ja kuollut 1949 Äänekoski 67-vuotiaana.
iv. Karoliina Hytönen [1067] syntynyt 20.5.1885 Konginkangas ja kuollut 29.7.1887 Konginkangas 2-vuotiaana.
v. Maria Hytönen, Rahkonen [1068] syntynyt 29.7.1887 Konginkangas ja kuollut 1977 Äänekoski 90-vuotiaana.
vi. Matti Hytönen [] syntynyt 14.9.1889 Konginkangas. Metsätyömies.
Puoliso: [vihitty: 6.11.1926 Konginkangas, Iida Maria Hyvönen, syntynyt 13.8.1890 Konginkangas ja kuollut 28.8.1931 Konginkangas.
vanhemmat Juho Hyvönen [] ja Hilma Honkonen
vii. Lyydia Hytönen [1070] syntynyt 27.8.1893 Konginkangas ja kuollut 8.11.1893 Konginkangas, vauvana.
viii. Lyydia Hytönen [1071] syntynyt 21.9.1894 Konginkangas ja kuollut 14.11.1894 Konginkangas, vauvana.
ix. Olga Hytönen [1072] syntynyt 29.7.1897 Konginkangas ja kuollut 15.12.1897 Konginkangas, vauvana.
x. Eemil Hytönen [1073] syntynyt 20.6.1901 Konginkangas.
tämä Maria oli Vilho Olavi Rahkosen äiti, he asuivat Äänekoskella Topialla.
Kukaan lapsista jäänyt isännäksi taloon, tyttäret muuttivat pois, ainoa poikakin hankki elanto muualta. Talo meni siten ulkopuolisille.
virheellistä tietoa ei pitäisi tuoda julki, korjaaminen olisi suotavaa.
Maria Hytönen, Rahkonen [1068] syntynyt 29.7.1887 Konginkangas, Pyyrinlahti, Savila ja kuollut 1977 Äänekoski. Puoliso: vihitty: 7.12.1912 Äänekoski
Toivo Vilho Rahkonen syntynyt 19.5.1887 Laukaa ja kuollut 1977 Äänekoski 90-vuotiaana.
vanhemmat: Santeri Rahkonen [] ja Maria Sofia Juhontytär
Lapset:
Hilkka Maria Rahkonen, Lehmonen
Vilho Olavi Rahkonen
Helga Vilhelmiina Rahkonen
Yleensä ei avioduttu kauemmaksi, korkeintaan naapurikylään, pienellä paikkakunnalla puolisot ovatkin "ns. sisäpiiriläisiä".
paitsi Vertaiset eivät olleet paikkakunnalle tullessa mitään sukua kenellekään.
Jo on aikoihin Konginkankaan-netti sivuilla eletty. - Ihmettelevä lukija
Ihmettelevä lukija kirjoitti:
korjausta korjaus kkankaalta18.11.2010 19:20
Olisi suotavaa, että tiedot tarkistettaisiin, ennen kirjoittamisesta.
Rahkosen Olavin äidin nimi on Maria, ei Tilda, joka syntyi Savilan talossa, mistä lähti 1900-luvun alussa Topiaalle, aviotui siellä, Rahkoset asuivat Äänekoskella Topialla.
Olavin puoliso Aune syntyi muualla, tuli perheen mukana Konginkankaalle, asui Savilassa, muutti sieltä Äänekoskelle,
Lienee sattumaa, että vaimo oli juuri löytynyt samasta talosta, mikä oli äidin lapsuudenkoti.
Nikodemus Hytönen syntynyt 9.4.1853 Saarijärvi, Pyyrinlahti, Herneelä ja kuollut 16.1.1920 Konginkangas, talollinen, Savila.
vanhemmat: Nikodemus Hytönen s.1824] Pyr-lax, 4, Alatalo ja Maria Kallentytär Kunelius s.1825 Pyr-lax. 4,
Puoliso: vihitty: 16.4.1876 Konginkangas, Karoliina Rautiainen syntynyt 14.7.1858 Saarijärvi, Pyyrinlahti ja kuollut 4.7.1926 Konginkangas.
vanhemmat: Matts Rautiainen syntynyt 10.1.1836 Saarijärvi, Pyyrinlahti, Savila ja kuollut 9.3.1866 Konginkangas ja Maria Lovisa Hytönen s.6.2.1835 Saarijärvi ja kuollut 6.12.1895 Rautalampi, Kärkkäälä, 27. Puolisot olivat pikkuserkkuja keskenään.
Lapset:
i. Moses Hytönen [1064] syntynyt 26.2.1877 Konginkangas ja kuollut 10.9.1896 Konginkangas 19-vuotiaana.
ii. Johanna Hytönen, Rimpilä [1065] syntynyt 3.12.1879 Konginkangas ja kuollut 5.8.1942 Äänekoski 62-vuotiaana.
iii. Wilhelmiina Hytönen, Kautto [1066] syntynyt 11.9.1882 Konginkangas ja kuollut 1949 Äänekoski 67-vuotiaana.
iv. Karoliina Hytönen [1067] syntynyt 20.5.1885 Konginkangas ja kuollut 29.7.1887 Konginkangas 2-vuotiaana.
v. Maria Hytönen, Rahkonen [1068] syntynyt 29.7.1887 Konginkangas ja kuollut 1977 Äänekoski 90-vuotiaana.
vi. Matti Hytönen [] syntynyt 14.9.1889 Konginkangas. Metsätyömies.
Puoliso: [vihitty: 6.11.1926 Konginkangas, Iida Maria Hyvönen, syntynyt 13.8.1890 Konginkangas ja kuollut 28.8.1931 Konginkangas.
vanhemmat Juho Hyvönen [] ja Hilma Honkonen
vii. Lyydia Hytönen [1070] syntynyt 27.8.1893 Konginkangas ja kuollut 8.11.1893 Konginkangas, vauvana.
viii. Lyydia Hytönen [1071] syntynyt 21.9.1894 Konginkangas ja kuollut 14.11.1894 Konginkangas, vauvana.
ix. Olga Hytönen [1072] syntynyt 29.7.1897 Konginkangas ja kuollut 15.12.1897 Konginkangas, vauvana.
x. Eemil Hytönen [1073] syntynyt 20.6.1901 Konginkangas.
tämä Maria oli Vilho Olavi Rahkosen äiti, he asuivat Äänekoskella Topialla.
Kukaan lapsista jäänyt isännäksi taloon, tyttäret muuttivat pois, ainoa poikakin hankki elanto muualta. Talo meni siten ulkopuolisille.
virheellistä tietoa ei pitäisi tuoda julki, korjaaminen olisi suotavaa.
Maria Hytönen, Rahkonen [1068] syntynyt 29.7.1887 Konginkangas, Pyyrinlahti, Savila ja kuollut 1977 Äänekoski. Puoliso: vihitty: 7.12.1912 Äänekoski
Toivo Vilho Rahkonen syntynyt 19.5.1887 Laukaa ja kuollut 1977 Äänekoski 90-vuotiaana.
vanhemmat: Santeri Rahkonen [] ja Maria Sofia Juhontytär
Lapset:
Hilkka Maria Rahkonen, Lehmonen
Vilho Olavi Rahkonen
Helga Vilhelmiina Rahkonen
Yleensä ei avioduttu kauemmaksi, korkeintaan naapurikylään, pienellä paikkakunnalla puolisot ovatkin "ns. sisäpiiriläisiä".
paitsi Vertaiset eivät olleet paikkakunnalle tullessa mitään sukua kenellekään.
Jo on aikoihin Konginkankaan-netti sivuilla eletty.Noista sivuista onko saatu nimimerkkien lupa Konginkangas suvuista ja sivuista, yleensäkin Kongink-Nettisivuista, joten ei liene pitäisi olla Konginkankaalaisille kielteistä jos joku sattuu kirjoittamaan sukuasioista omalla nimellä, eikä räpytä nimimerkkien takaa, sillä niitä saa epäillä kun ovat kirjoitettu nimimerkin suojassa.
- Ihmettelevä lukija
Ihmettelevä lukija kirjoitti:
Noista sivuista onko saatu nimimerkkien lupa Konginkangas suvuista ja sivuista, yleensäkin Kongink-Nettisivuista, joten ei liene pitäisi olla Konginkankaalaisille kielteistä jos joku sattuu kirjoittamaan sukuasioista omalla nimellä, eikä räpytä nimimerkkien takaa, sillä niitä saa epäillä kun ovat kirjoitettu nimimerkin suojassa.
lisää talosta13.11.2010 18:19
että Kolarin Mattia ja Vertaisten veljeksiä yhdisti autoilun lisäksi myös sama asuinpaikka,
Kolarin Juho " Matin ja Kallen "Lekolehto" isä oli renkinä Liimattalan Savilassa 1900-luvun alussa,
isäntänä talossa oli suurmaanomistaja Matti Pasanen, joka omisti puolen pitäjän maat. Sen jälkeen 1930-luvulla talo oli Matin vävyllä Toivo Reinilahdella "Reinikasta", jolloin tapahtui jotain, minkä vuoksi Savila ajautui pakkohuutokauppaan, "On huhupuhetta", jonka jälkeen tulivat tiettävästi Vertaiset.
Toivon perhetiedot:
Toivo Reinilahti o.s. Kunelius, s. 8.1.1894 Konginkangas, k. 3.12.1956 Konginkangas.
vanhemmat: Karl Gustaf Benjamss: (Kalle Kustaa Benjaminpoika) Kunelius s.10.10.1846 Saarijärvi, Pyyrinlahti, 4, Reinikka. k.1908 Konginkangas. ja Maria Vilhelmiina Matintytär s.1854 Saarijärvi.
Puoliso: Vihitty 24.5.1921 Konginkangas Rauha Johanna Reinilahti o.s. Pasanen, s. 6.10.1897 Konginkangas, k. 1.3.1941 Kon-ginkangas.
Vanhemmat: Matti Pasanen, Kauppias, tehtailija ja liikemies, s. 21.5.1855 Saarijärvi, Pyyrinlahti, Iitsalo k. 13.8.1914 Konginkangas ja Maria Matintytär Kauppinen, s. 8.5.1856 Saarijärvi, k. 4.3.1921 Konginkangas. Vihitty 1876.
että Samaa sukua ollaan
Matin eli Vilho Matias Kolarin vanhemmat:
Johan (Juho) Kolari s.12.11.1871 Sumiainen, Vihtamäki, Lipakko k.20.4.1940 Konginkangas, renki, Savila, trp. Kaurala, talollinen 1931-40 Kaurala
Vilhelmiina Hytönen s.24.12.1878 Konginkangas, Pyyrinlahti, 4, Niityntaus k. 8.9.1959 Konginkangas
vht: Karl Hytönen ja Karoliina Honkonen
Juho muutti Savilasta torppari Lepistön Kauralan torppaan 1910-luvulla, jonka lunasti itsenäiseksi päätalon alaisuudesta v.1923. Juhon Pojista Matti jäi isännäksi Kauralaan.
Myös se erikoista, että em. henkilöt lukuun ottamatta Vertaisia, ovat sukuani jollain tapaa.
Myös Suomisen Risto oli Viljon sisaren Hiljan os. Hiironen, e.Rautiainen 2. mies.
taas heidän vanhemapansa olivat:
Petter Hiironen s.1883 Sumiainen ja Roosa Katri Kallentr. os. Kautto s.1891 Sumiainen.
sekä Viljon puolison Aunen vanhemmat:
Erkki Kustaa Kautto s.1887 Laukaa, Mämme ja Anna os. Kautto s.1888 Laukaa, Äänekoski, 6, Pellonpää.
aivan naapurukset Mämmeltä, serkkuja keskenään.
Otan esille,. koska kaikki henkilöt ovat edesmenneitä, nyt poistui viimeinen mohikaani, tuota ikäluokkaa edustanut. Samalla paljon historiallista tietoa ja asiaa menee maan poveen.
Oletko, Heikki Ranta-ahon mamman poika. oli os. Liimatainen, kuten
mummoni äitikin Selma Dagmar os.Liimatainen. - Ihmettelevä lukija
Ihmettelevä lukija kirjoitti:
lisää talosta13.11.2010 18:19
että Kolarin Mattia ja Vertaisten veljeksiä yhdisti autoilun lisäksi myös sama asuinpaikka,
Kolarin Juho " Matin ja Kallen "Lekolehto" isä oli renkinä Liimattalan Savilassa 1900-luvun alussa,
isäntänä talossa oli suurmaanomistaja Matti Pasanen, joka omisti puolen pitäjän maat. Sen jälkeen 1930-luvulla talo oli Matin vävyllä Toivo Reinilahdella "Reinikasta", jolloin tapahtui jotain, minkä vuoksi Savila ajautui pakkohuutokauppaan, "On huhupuhetta", jonka jälkeen tulivat tiettävästi Vertaiset.
Toivon perhetiedot:
Toivo Reinilahti o.s. Kunelius, s. 8.1.1894 Konginkangas, k. 3.12.1956 Konginkangas.
vanhemmat: Karl Gustaf Benjamss: (Kalle Kustaa Benjaminpoika) Kunelius s.10.10.1846 Saarijärvi, Pyyrinlahti, 4, Reinikka. k.1908 Konginkangas. ja Maria Vilhelmiina Matintytär s.1854 Saarijärvi.
Puoliso: Vihitty 24.5.1921 Konginkangas Rauha Johanna Reinilahti o.s. Pasanen, s. 6.10.1897 Konginkangas, k. 1.3.1941 Kon-ginkangas.
Vanhemmat: Matti Pasanen, Kauppias, tehtailija ja liikemies, s. 21.5.1855 Saarijärvi, Pyyrinlahti, Iitsalo k. 13.8.1914 Konginkangas ja Maria Matintytär Kauppinen, s. 8.5.1856 Saarijärvi, k. 4.3.1921 Konginkangas. Vihitty 1876.
että Samaa sukua ollaan
Matin eli Vilho Matias Kolarin vanhemmat:
Johan (Juho) Kolari s.12.11.1871 Sumiainen, Vihtamäki, Lipakko k.20.4.1940 Konginkangas, renki, Savila, trp. Kaurala, talollinen 1931-40 Kaurala
Vilhelmiina Hytönen s.24.12.1878 Konginkangas, Pyyrinlahti, 4, Niityntaus k. 8.9.1959 Konginkangas
vht: Karl Hytönen ja Karoliina Honkonen
Juho muutti Savilasta torppari Lepistön Kauralan torppaan 1910-luvulla, jonka lunasti itsenäiseksi päätalon alaisuudesta v.1923. Juhon Pojista Matti jäi isännäksi Kauralaan.
Myös se erikoista, että em. henkilöt lukuun ottamatta Vertaisia, ovat sukuani jollain tapaa.
Myös Suomisen Risto oli Viljon sisaren Hiljan os. Hiironen, e.Rautiainen 2. mies.
taas heidän vanhemapansa olivat:
Petter Hiironen s.1883 Sumiainen ja Roosa Katri Kallentr. os. Kautto s.1891 Sumiainen.
sekä Viljon puolison Aunen vanhemmat:
Erkki Kustaa Kautto s.1887 Laukaa, Mämme ja Anna os. Kautto s.1888 Laukaa, Äänekoski, 6, Pellonpää.
aivan naapurukset Mämmeltä, serkkuja keskenään.
Otan esille,. koska kaikki henkilöt ovat edesmenneitä, nyt poistui viimeinen mohikaani, tuota ikäluokkaa edustanut. Samalla paljon historiallista tietoa ja asiaa menee maan poveen.
Oletko, Heikki Ranta-ahon mamman poika. oli os. Liimatainen, kuten
mummoni äitikin Selma Dagmar os.Liimatainen.ennen oli kaikki toisin14.11.2010 22:09
parempaa aikaa kuin nyt, turha kiire oli ei ollut 4-tietä, mentiin Mämmen lossilla kauppalaan, lossi kulki vaan ilta kymmeneen asti, osattiin tultiin kyliltä pois, ettei tarttenu emäntien hakia ukkojansa poikkeen.
Mämmen ja myös Liimattalan kylän portit sulkeutuvat, tie etelästä kulki lossin kautta, yöllä oli rauha maassa, liikenne hävisi tieltä 10 : n mennessä tieltä kokonaan, mattimyöhäiset pystyivät kiertämään Kevätlahden lenkin, kuka halusikin, mutta pois tähdättiin lossin kulku aikaan, tuli hevosillekin "ketunkierros", mikä vaikutti osaltaan asiaan, että kauppala hiljeni öisin.
Liimattalaan pääsi myös Matilanvirralta, mutta sielläkin lossi lakkasi kulkemasta 10:ltä, ja seuraavaa saapi ventata aamuun, jolloin "työ & matkalaiset ym. alkoi liikkua, mutta olihan tuolloin liikenne muutenkin olematonta, vielä uuden 4-tien valmistuttuakin. Vain taksit, linjurit, kuormurit ym. harvat yksityisautot sekä hevosajoneuvot kulkivat, liikenteen seassa.
Talonpojat eivät kauppalassa poikenneet snapseilla, ei tarkoita sitä etteikö ollut väkeviä saatavilla, siitä pitivät huolen oman kylän "tukkijätkät", pitäjä oli kuulu pontikkatehtaista, kuten Kahdeksan surmanluotia -elokuvassakin on esitetty.
"jätkät" palkitsivat itsensä, meno siimeksessä oli mukavaa, horjuen tultiin tupahan, vaikka väliin esivalta saapuikin, niin tuskin kaikkee juomaa saatiin maahan, aina oli ns. varapullot, jotta lystit saattoi jatkua ikävästä keskeytyksestä huolimatta.
Asiaan lienee vaikuttanut valtion viinapolitiikka ja -- Kortti . alkoholi poistui säännöstelystä vasta vuonna 1970.
Parempi olisi saada kortti takaisin, mutta mitenkä näkyisi viinaksien kulutuksessa, Viron markkinoilta tuonti kasvaa näilläkin seuduilla. Perinteet säilyvät edelleen "litkun saloihin" syvällä metsäin siimeksessä. - Ihmettelevä lukija
Ihmettelevä lukija kirjoitti:
ennen oli kaikki toisin14.11.2010 22:09
parempaa aikaa kuin nyt, turha kiire oli ei ollut 4-tietä, mentiin Mämmen lossilla kauppalaan, lossi kulki vaan ilta kymmeneen asti, osattiin tultiin kyliltä pois, ettei tarttenu emäntien hakia ukkojansa poikkeen.
Mämmen ja myös Liimattalan kylän portit sulkeutuvat, tie etelästä kulki lossin kautta, yöllä oli rauha maassa, liikenne hävisi tieltä 10 : n mennessä tieltä kokonaan, mattimyöhäiset pystyivät kiertämään Kevätlahden lenkin, kuka halusikin, mutta pois tähdättiin lossin kulku aikaan, tuli hevosillekin "ketunkierros", mikä vaikutti osaltaan asiaan, että kauppala hiljeni öisin.
Liimattalaan pääsi myös Matilanvirralta, mutta sielläkin lossi lakkasi kulkemasta 10:ltä, ja seuraavaa saapi ventata aamuun, jolloin "työ & matkalaiset ym. alkoi liikkua, mutta olihan tuolloin liikenne muutenkin olematonta, vielä uuden 4-tien valmistuttuakin. Vain taksit, linjurit, kuormurit ym. harvat yksityisautot sekä hevosajoneuvot kulkivat, liikenteen seassa.
Talonpojat eivät kauppalassa poikenneet snapseilla, ei tarkoita sitä etteikö ollut väkeviä saatavilla, siitä pitivät huolen oman kylän "tukkijätkät", pitäjä oli kuulu pontikkatehtaista, kuten Kahdeksan surmanluotia -elokuvassakin on esitetty.
"jätkät" palkitsivat itsensä, meno siimeksessä oli mukavaa, horjuen tultiin tupahan, vaikka väliin esivalta saapuikin, niin tuskin kaikkee juomaa saatiin maahan, aina oli ns. varapullot, jotta lystit saattoi jatkua ikävästä keskeytyksestä huolimatta.
Asiaan lienee vaikuttanut valtion viinapolitiikka ja -- Kortti . alkoholi poistui säännöstelystä vasta vuonna 1970.
Parempi olisi saada kortti takaisin, mutta mitenkä näkyisi viinaksien kulutuksessa, Viron markkinoilta tuonti kasvaa näilläkin seuduilla. Perinteet säilyvät edelleen "litkun saloihin" syvällä metsäin siimeksessä.1930-luvun lama ettei ruusuiilla tan18.11.2010 19:30
1930-luvun lama Suomessa
Maailmalla 1930-luvun lamana tunnettua ilmiötä kutsuttiin Suomessa yleisesti pula-ajaksi. [1]Suomessa lama oli melko lyhyt. Elpymistä edisti keynesiläisyyden mukaan markan irrottaminen kultakannasta vuonna 1931. Vuonna 1933 markka liitettiin ”puntaklubiin”, mikä lisäsi vakautta ja ennustettavuutta.
Aiheesta väitelleen Jarmo Peltolan mukaan 1930-luvun lama merkitsi ennen kaikkea työttömyyttä, työajan lyhennyksiä ja palkanalennuksia. Lama oli Peltolasta vaikutuksiltaan ja seurauksiltaan merkittävämpi ja pitkäaikaisempi kuin aikaisemmin on ymmärretty. 1920-luvun lopulla alkanut lama kesti monessa perheessä pitkälle 1930-luvun jälkimmäiselle puoliskolle. Kokemuksena se asettuu työläissuvuissa jopa Suomen sisällissodan ja toisen maailmansodan rinnalle.
Konginkankaallakin lama näkyy mm. työttömyytenä, työväestön poismuuttona, maatilojen konkurssit ja pakkohuutokaupat. Moni tila vaihtoi samalla omistajaa, pitäjään virtasi uutta väkeä, niin herroja kuin työläisiäkin, mutta pitäjä oli kuitenkin vahvasti talonpoikainen, tienestit tulivat palkkatyöstä myös perinteisen maanviljelyn ohella, maatalous oli pitkälle 1950- 1960- luvulle melko omavaraista, monet isännätkin hankkivat ansioita muualta, kuten metsätyöstä. Useat tilat olivat varsin pieniä elättääkseen koko perheen, tuolloin tilakoko keskimäärin 15 ha. Monet pientilat ovat ed. vuosikymmenellä syntyneitä torppien peruja.
Paikkakunnan oli suurin yritys tuolloin Konginkankaan saha, joka rakensi uuden sahan 1920-luvulla, työllisti merkittävästi pitäjän omia väkeä mm. pientilallisia.
Kovaa aikaa oli eikä ruusuilla tanssittu, myös loiset, kulkurit ym. kiertolaiset olivat tuttuja kylänraitilla, - Ihmettelevä lukija
Ihmettelevä lukija kirjoitti:
1930-luvun lama ettei ruusuiilla tan18.11.2010 19:30
1930-luvun lama Suomessa
Maailmalla 1930-luvun lamana tunnettua ilmiötä kutsuttiin Suomessa yleisesti pula-ajaksi. [1]Suomessa lama oli melko lyhyt. Elpymistä edisti keynesiläisyyden mukaan markan irrottaminen kultakannasta vuonna 1931. Vuonna 1933 markka liitettiin ”puntaklubiin”, mikä lisäsi vakautta ja ennustettavuutta.
Aiheesta väitelleen Jarmo Peltolan mukaan 1930-luvun lama merkitsi ennen kaikkea työttömyyttä, työajan lyhennyksiä ja palkanalennuksia. Lama oli Peltolasta vaikutuksiltaan ja seurauksiltaan merkittävämpi ja pitkäaikaisempi kuin aikaisemmin on ymmärretty. 1920-luvun lopulla alkanut lama kesti monessa perheessä pitkälle 1930-luvun jälkimmäiselle puoliskolle. Kokemuksena se asettuu työläissuvuissa jopa Suomen sisällissodan ja toisen maailmansodan rinnalle.
Konginkankaallakin lama näkyy mm. työttömyytenä, työväestön poismuuttona, maatilojen konkurssit ja pakkohuutokaupat. Moni tila vaihtoi samalla omistajaa, pitäjään virtasi uutta väkeä, niin herroja kuin työläisiäkin, mutta pitäjä oli kuitenkin vahvasti talonpoikainen, tienestit tulivat palkkatyöstä myös perinteisen maanviljelyn ohella, maatalous oli pitkälle 1950- 1960- luvulle melko omavaraista, monet isännätkin hankkivat ansioita muualta, kuten metsätyöstä. Useat tilat olivat varsin pieniä elättääkseen koko perheen, tuolloin tilakoko keskimäärin 15 ha. Monet pientilat ovat ed. vuosikymmenellä syntyneitä torppien peruja.
Paikkakunnan oli suurin yritys tuolloin Konginkankaan saha, joka rakensi uuden sahan 1920-luvulla, työllisti merkittävästi pitäjän omia väkeä mm. pientilallisia.
Kovaa aikaa oli eikä ruusuilla tanssittu, myös loiset, kulkurit ym. kiertolaiset olivat tuttuja kylänraitilla,Onko niin että DCn15.11.2010 14:19
maailman meno menee yhä hullumpaan suuntaan ja näitä nykypäivän aikoja muistellaan sitten esim 50 vuoden päästä kaiholla ja sanotaan että kyllä silloin kaikki oli paremmin niinkuin sanotaan nyt 50-60-70 luvuista.
Ihminen keksii koko ajan koneita ja tämä tuo työttömyyttä, onko siinä järkeä? Koko ajan täytyy yritysten tehdä parempaa ja parempaa tulosta, jos yksikin vuosi menee huonosti niin johan kolkuttaa konkurssi ovella, eikö yritysten pitäisi pistää rahaa hyvinä vuosina saappaan varteen huonojen vuosien varalle? Ei taida nykyään olla enää yrityksillä sellainen tapa toimia vaan jaetaan yhä suurempia ja suurempia osinkoja ja tehdään jätti-investointeja kun vähänkin saadaan ylimääräistä kirstun pohjalle, pahanpäivän varalle ei säästetä vaan sitten kun se paha päivä tulee niin säästöt otetaan vähentämällä työntekijöitä tai viemällä tuotanto Kiinaan. Mutta jospa sitä tällaisella heinäntekojärjellä ei asiaa ymmärrä. - Ihmettelevä lukija
Ihmettelevä lukija kirjoitti:
Onko niin että DCn15.11.2010 14:19
maailman meno menee yhä hullumpaan suuntaan ja näitä nykypäivän aikoja muistellaan sitten esim 50 vuoden päästä kaiholla ja sanotaan että kyllä silloin kaikki oli paremmin niinkuin sanotaan nyt 50-60-70 luvuista.
Ihminen keksii koko ajan koneita ja tämä tuo työttömyyttä, onko siinä järkeä? Koko ajan täytyy yritysten tehdä parempaa ja parempaa tulosta, jos yksikin vuosi menee huonosti niin johan kolkuttaa konkurssi ovella, eikö yritysten pitäisi pistää rahaa hyvinä vuosina saappaan varteen huonojen vuosien varalle? Ei taida nykyään olla enää yrityksillä sellainen tapa toimia vaan jaetaan yhä suurempia ja suurempia osinkoja ja tehdään jätti-investointeja kun vähänkin saadaan ylimääräistä kirstun pohjalle, pahanpäivän varalle ei säästetä vaan sitten kun se paha päivä tulee niin säästöt otetaan vähentämällä työntekijöitä tai viemällä tuotanto Kiinaan. Mutta jospa sitä tällaisella heinäntekojärjellä ei asiaa ymmärrä.Autoilusta ja autoista unohdettu jo...14.11.2010 12:28
muutenkin oli tuolloin harvoilla autoja; ainoastaan piirijohtajalla E-K Laitisisella, oli henkilöauto ja hänen pojallaan Antilla, Vertaisen Olavi ja Kalevilla sekä Hiirosen Viljolla kuorma-autot.
Lc-klubin vuoden 2011 Kalenterissa on 11.4.1954 otettu valokuva kuorma-autojen jäärata-ajoista.
Olavin ensimmäinen kuormuri taisi olla häkäponttöauto, jolla ajoi sodan jälkeen propsia mm. Suolahteen ja Keitelepohjaan.
Muistaako kukaan vuonna 1951 Viljon kuormurilla tehtyä Aavasaksan reissua, jolloin matkustettiin lavalla?
Oli varmaan elämys, kun tuohon aikaan aniharvoin pääsi ylipäänsä minnekään.
Lasten mieleen oli kun kylänraitilla huristeli auto, juostiin oikein kilvan perässä, kun mobiili sattui ohi menemään. - Ihmettelevä lukija
Ihmettelevä lukija kirjoitti:
Autoilusta ja autoista unohdettu jo...14.11.2010 12:28
muutenkin oli tuolloin harvoilla autoja; ainoastaan piirijohtajalla E-K Laitisisella, oli henkilöauto ja hänen pojallaan Antilla, Vertaisen Olavi ja Kalevilla sekä Hiirosen Viljolla kuorma-autot.
Lc-klubin vuoden 2011 Kalenterissa on 11.4.1954 otettu valokuva kuorma-autojen jäärata-ajoista.
Olavin ensimmäinen kuormuri taisi olla häkäponttöauto, jolla ajoi sodan jälkeen propsia mm. Suolahteen ja Keitelepohjaan.
Muistaako kukaan vuonna 1951 Viljon kuormurilla tehtyä Aavasaksan reissua, jolloin matkustettiin lavalla?
Oli varmaan elämys, kun tuohon aikaan aniharvoin pääsi ylipäänsä minnekään.
Lasten mieleen oli kun kylänraitilla huristeli auto, juostiin oikein kilvan perässä, kun mobiili sattui ohi menemään.Sellaista se oli silloin DCn13.11.2010 10:38
ns. vanhoina hyvinä aikoina..vaan onko niin että hyvät muistot kultaavat nämäkin ajat, onhan silloinkin ollut niin vastamäkiä kuin alamäkiäkin.
Mutta jotenkin tuntuu että ennen oli yrittäminenkin helpompaa kun ei ollut kilpailutusta eikä niin laajaa kilpailua.
Asiasta kolmanteen: Vanhoista ajoista on säilynyt valokuvia dokumenteiksi, nykyään valokuvaus on suorastaan räjähtänyt kaikkien ulottuville, on kamerakännykkää, pokkaria, järjestelmäkameraa ja myös videokameraa..mutta kuinka paljon nykypäivänä otetuista digitallenteista säilyy ja on vielä "luettavissa" vielä esim 100-200 vuoden päästä, mustavalkoinen paperivalokuva säilyy tietämäni mukaan kaikkein parhaiten. Uskon kyllä että teknisesti kuvat saadaan "luettua" vielä esim cd levyiltä yms vielä 200 vuoden päästäkin mutta eri asia onko tallenteet säilyneet esim cd:n ja muistikkujen yms sopukoissa sellaisina että ne ovat käyttökelpoisia. - Ihmettelevä lukija
Ihmettelevä lukija kirjoitti:
Sellaista se oli silloin DCn13.11.2010 10:38
ns. vanhoina hyvinä aikoina..vaan onko niin että hyvät muistot kultaavat nämäkin ajat, onhan silloinkin ollut niin vastamäkiä kuin alamäkiäkin.
Mutta jotenkin tuntuu että ennen oli yrittäminenkin helpompaa kun ei ollut kilpailutusta eikä niin laajaa kilpailua.
Asiasta kolmanteen: Vanhoista ajoista on säilynyt valokuvia dokumenteiksi, nykyään valokuvaus on suorastaan räjähtänyt kaikkien ulottuville, on kamerakännykkää, pokkaria, järjestelmäkameraa ja myös videokameraa..mutta kuinka paljon nykypäivänä otetuista digitallenteista säilyy ja on vielä "luettavissa" vielä esim 100-200 vuoden päästä, mustavalkoinen paperivalokuva säilyy tietämäni mukaan kaikkein parhaiten. Uskon kyllä että teknisesti kuvat saadaan "luettua" vielä esim cd levyiltä yms vielä 200 vuoden päästäkin mutta eri asia onko tallenteet säilyneet esim cd:n ja muistikkujen yms sopukoissa sellaisina että ne ovat käyttökelpoisia.Mikä on sellainen Vanhan Äänekosken Kotiseutuydistys
Edustaja vasemmalta 10.1.2010 23:01
Viestien esitystapa: Mikä sellainen Vanhan Äänekosken Museotoimi on, sen mennnessä eteenpäin kuin umpitunnelissa, eikä varmaan ole tulevaisuusvaloa perillä putkenpäässä näkyvissä minkäänlaista, etenkään kun viimeaikaisilla toiminta tavoilla sen henkilöstö toimii. - Ihmettelevä lukija
Ihmettelevä lukija kirjoitti:
Mikä on sellainen Vanhan Äänekosken Kotiseutuydistys
Edustaja vasemmalta 10.1.2010 23:01
Viestien esitystapa: Mikä sellainen Vanhan Äänekosken Museotoimi on, sen mennnessä eteenpäin kuin umpitunnelissa, eikä varmaan ole tulevaisuusvaloa perillä putkenpäässä näkyvissä minkäänlaista, etenkään kun viimeaikaisilla toiminta tavoilla sen henkilöstö toimii.vielä vanhempia aikoja lisää talosta14.11.2010 14:11
Itsekin Hytösen sukuun kuuluvana mainitsen, sukututkija Anne Rantala on selvittänyt kaikki Konginkankaan talot ja torpat 1900-luvun vaihtessa, tiedot on koottu konginkangas.fi sivustolle, josta löytyy kylittäin, Herneelä, Pyyrinlahti: N:o,4. Markkula, = Pyyrinlahti, N:o, 1. Pekkolan torppa. v.1899
molemmissa näkyy haltijoina olevan Hytösiä.
Markkulan Hytöset ovat esi-isäni Eenokki Erkinpoika Hytösen s.20.7.1802 veljen Erkki Erkinpoika Hytösen, s. 3.5.1790 Saarijärvi Herneelä, jälkeläisiä, sekä Herneelän isännät ovat toisen veljen Matti Erkinpoika Hytösen, s. 29.11.1788 Saarijärvi Herneelä, jälkeläisiä.
taloon kuului tuolloin myös torppia, kuten Markkulan on ollut alkujaan Pekkolan alainen torppa, josta on itsenäistynyt, asukkaat vaihtuivat torpassa, maat ovat myöhemmin yhdistetty Herneelään.
1910-luvulla Pekkolan talon poika Heikki Liimatainen osti Herneelän.
Oman / itseeni tulevan suvun hallussa ovat Pyyrinlahden talot n:o, 1, Riihiniemi, 3, Lepistö, Kauralan torppa, myöh. talo. n:o, 3, Savila, n:o 4, Alatalo, n:o 4, Penttilä, Niityntauksen, torppa.
vaikka Kauralan ja Niityntauksen torpat olivat melkein vierekkäin, niillä oli eri isäntätalot, Kaurala oli Lepistöllä, kun taas Niityntaus kuului Penttilälle, joka sijaitsi nykyisen "Jokelan" liepeillä.
Jokaisella talolla kuten Savilalla ja Herneelälläkin oli torppia ja mäkitupia, ´torpparit olivat monesti isännälle tuttuja, monet myös sukulaissuhteessa isäntään. Talo /torpat antoi toimeentulon vain yhdelle, muiden oli lähdettävä, monet päätyivät usein torppareiksi veljelle/ taikka muulle sukulaismiehelle.
Naapurien isännätkin olivat kaikki verisukulaisia. Kuten Savila, Herneelä, Nakkala,
Savilaan tuli Enokh Hytösen pojan Nikodemuksen poika Nikodemus Hytönen s.1853, kun avoitui Savilan talon tyttären Karoliina Rautiaisen s.1858 kanssa, hänen toinen veljensä Juho s.1850 jäi Nakkalaan, Juhon tytär Vilhelmiina s.1881 aviotui Savilan pojan Albert Rautiaisen s.1879 kanssa, menivät torppareiksi Pyykkilään. Albert oli Karoliinan veljen poika.
Nikodemus vanhemman s.1824 Saarijärvi, veli = Karl Hytönen s.1840 oli esi-isäni.
Vielä yksi erikoisuus,
Nämä Vertaiset ovat vieraita minulle, paitsi Olavin yhden sisaren mies, jonka äiti oli syntynyt Savilassa,
Suomessakin on harvinaista, että anoppi ja miniä ovat asuneet samassa talossa mutta eri aikaan. Tilda Rahkonen os. Hytönen syntyi v.1890 Savilassa Nikodemus Hytösen "nuoremman" tyttärenä, muutti nuorena Äänekosken Topiaalle, kun 30 vuotta myöhemmin muutti Savilaan hänen tuleva miniänsä Aune perheen mukana Jyväskylästä.
näitä Hytösen jälkeläisiä asuu edelleen Konginkankaalla. - Ihmettelevä lukija
Ihmettelevä lukija kirjoitti:
vielä vanhempia aikoja lisää talosta14.11.2010 14:11
Itsekin Hytösen sukuun kuuluvana mainitsen, sukututkija Anne Rantala on selvittänyt kaikki Konginkankaan talot ja torpat 1900-luvun vaihtessa, tiedot on koottu konginkangas.fi sivustolle, josta löytyy kylittäin, Herneelä, Pyyrinlahti: N:o,4. Markkula, = Pyyrinlahti, N:o, 1. Pekkolan torppa. v.1899
molemmissa näkyy haltijoina olevan Hytösiä.
Markkulan Hytöset ovat esi-isäni Eenokki Erkinpoika Hytösen s.20.7.1802 veljen Erkki Erkinpoika Hytösen, s. 3.5.1790 Saarijärvi Herneelä, jälkeläisiä, sekä Herneelän isännät ovat toisen veljen Matti Erkinpoika Hytösen, s. 29.11.1788 Saarijärvi Herneelä, jälkeläisiä.
taloon kuului tuolloin myös torppia, kuten Markkulan on ollut alkujaan Pekkolan alainen torppa, josta on itsenäistynyt, asukkaat vaihtuivat torpassa, maat ovat myöhemmin yhdistetty Herneelään.
1910-luvulla Pekkolan talon poika Heikki Liimatainen osti Herneelän.
Oman / itseeni tulevan suvun hallussa ovat Pyyrinlahden talot n:o, 1, Riihiniemi, 3, Lepistö, Kauralan torppa, myöh. talo. n:o, 3, Savila, n:o 4, Alatalo, n:o 4, Penttilä, Niityntauksen, torppa.
vaikka Kauralan ja Niityntauksen torpat olivat melkein vierekkäin, niillä oli eri isäntätalot, Kaurala oli Lepistöllä, kun taas Niityntaus kuului Penttilälle, joka sijaitsi nykyisen "Jokelan" liepeillä.
Jokaisella talolla kuten Savilalla ja Herneelälläkin oli torppia ja mäkitupia, ´torpparit olivat monesti isännälle tuttuja, monet myös sukulaissuhteessa isäntään. Talo /torpat antoi toimeentulon vain yhdelle, muiden oli lähdettävä, monet päätyivät usein torppareiksi veljelle/ taikka muulle sukulaismiehelle.
Naapurien isännätkin olivat kaikki verisukulaisia. Kuten Savila, Herneelä, Nakkala,
Savilaan tuli Enokh Hytösen pojan Nikodemuksen poika Nikodemus Hytönen s.1853, kun avoitui Savilan talon tyttären Karoliina Rautiaisen s.1858 kanssa, hänen toinen veljensä Juho s.1850 jäi Nakkalaan, Juhon tytär Vilhelmiina s.1881 aviotui Savilan pojan Albert Rautiaisen s.1879 kanssa, menivät torppareiksi Pyykkilään. Albert oli Karoliinan veljen poika.
Nikodemus vanhemman s.1824 Saarijärvi, veli = Karl Hytönen s.1840 oli esi-isäni.
Vielä yksi erikoisuus,
Nämä Vertaiset ovat vieraita minulle, paitsi Olavin yhden sisaren mies, jonka äiti oli syntynyt Savilassa,
Suomessakin on harvinaista, että anoppi ja miniä ovat asuneet samassa talossa mutta eri aikaan. Tilda Rahkonen os. Hytönen syntyi v.1890 Savilassa Nikodemus Hytösen "nuoremman" tyttärenä, muutti nuorena Äänekosken Topiaalle, kun 30 vuotta myöhemmin muutti Savilaan hänen tuleva miniänsä Aune perheen mukana Jyväskylästä.
näitä Hytösen jälkeläisiä asuu edelleen Konginkankaalla.tarkoittanet gadfegtaga15.11.2010 14:00
varmaan, että he asuivat talossa että kuin heitä kumpaakaan "Rahkosta " oli vihitty.
Voihan appivanhemmat ja miniä asua talossa eri aikaan, kun vanhat jo menneet tuonpuoleiseen, ei nuorikot ole vielä vihillä käyneet, tässä varmaan on ollut niin, että kummatkin ovat lapsuudessa asuneet talossa, ja lähteneet sieltä muualle...
Näitä on vain ollut Konginkankaalla muutamia, koko maassakaan tiedetä montaa tapausta, jossa anoppi ja miniä ovat lapsuudessa eri aikaan asustaneet samaa taloa. - Ihmettevä lukija
Ihmettelevä lukija kirjoitti:
tarkoittanet gadfegtaga15.11.2010 14:00
varmaan, että he asuivat talossa että kuin heitä kumpaakaan "Rahkosta " oli vihitty.
Voihan appivanhemmat ja miniä asua talossa eri aikaan, kun vanhat jo menneet tuonpuoleiseen, ei nuorikot ole vielä vihillä käyneet, tässä varmaan on ollut niin, että kummatkin ovat lapsuudessa asuneet talossa, ja lähteneet sieltä muualle...
Näitä on vain ollut Konginkankaalla muutamia, koko maassakaan tiedetä montaa tapausta, jossa anoppi ja miniä ovat lapsuudessa eri aikaan asustaneet samaa taloa.kuntarajat mökkiläinen saaresta4.12.2010 07:10
Kyllä se on niin, että kuntarajat Suomessa on sitä hevosvetoista aikaa.
Sumiainen ja Konginkangas pysyvät omintakeisina ja kauniina paikkoina ja nimet säilyvät, vaikka siellä kartalla niitä viivoja siellä metsissä ja vesissä ei olekaan.
Ihmisten pitää keskittyä itse olennaiseen eli mahdollisimman hyvään elämään ja hieman höllätä muoto- ja hallintoseikkojen miettimistä.
____________________________
Mitä Konginkankaasta sanotaan, onhan se liene nimestä piittaamatta Äänekoskea, vai onko sekin edelleen itsenäinen nurkkakunta, tavalla samalla kuin tämä meidän rakas oma Sumiais-seutukunta, sitä kun vielä Äänekoskesta pois sotkien koittavat erottaa nimellä Sumiainen. - Ihmettelevä lukija
Ihmettevä lukija kirjoitti:
kuntarajat mökkiläinen saaresta4.12.2010 07:10
Kyllä se on niin, että kuntarajat Suomessa on sitä hevosvetoista aikaa.
Sumiainen ja Konginkangas pysyvät omintakeisina ja kauniina paikkoina ja nimet säilyvät, vaikka siellä kartalla niitä viivoja siellä metsissä ja vesissä ei olekaan.
Ihmisten pitää keskittyä itse olennaiseen eli mahdollisimman hyvään elämään ja hieman höllätä muoto- ja hallintoseikkojen miettimistä.
____________________________
Mitä Konginkankaasta sanotaan, onhan se liene nimestä piittaamatta Äänekoskea, vai onko sekin edelleen itsenäinen nurkkakunta, tavalla samalla kuin tämä meidän rakas oma Sumiais-seutukunta, sitä kun vielä Äänekoskesta pois sotkien koittavat erottaa nimellä Sumiainen.on niitä aikoja oovvvvvv15.11.2010 14:02
ne tahtoisin elää uudelleen. Nykyään elämä on niin hektistä.
Parempia aikoja muistellen. - Anonyymi
Ihmettelevä lukija kirjoitti:
Missä Konginkangas sivut Luuraa
____________________________________
Jos kirjoitat omalla nimellä Konginkankaan Nettisivuilla, se ei ole sallittua, sen sijaan kyllä nimimerkki kirjoitukset käy, ne on asiantuntijoita, se selvinnee kun tulee lukeneeksi.
Miksi eivät salli etenkään sukuasioita julkituotavan, niitä joista kirjoitat omalla nimellä, mutta kyllä nimimerkin takana, ne Konginkangas sivuilla on sallittuja, kuka siellä pelkää menneitä väärinkäytöksiä tai muita hyviä tekoja, hyviä ja huonoja vuosisatoja seutukunnallisuuus-sukukunnista toiseen. siksi herääkin lukiessa huomio, "ONKO SAATU LUPA"
Se on vähän sellaista "Onko saatu lupa, lupa pitää saada", noo! se on paljon niin, - Kuka on kulloinkin kyseessä, siihen vaikuttaa oletetun tuntuinen henkilön arvo-asteikko, jos on nimeä, ei kukaan tule silloin kysyneeksi, että onko saatu taikka annettu lupa haastatella, tai kuvata ja onko ennen kaikkea saatu lupa julkituoda, sitä lehdistökin pelkää, josko nyt tehdäänkin julki tuontivirhe.
Ha!, - naurettavuuksiin on nykyaika mennyt, ihmisistä on tullut Kansankulttuurin ja ennen kaikkea kaikenlaisen omaehtoisuuden tappajia, nyt kielletään kaikki omaperäisyys, nyt se pitää olla sellaista naivia pyrkyryyttä, siksi on hyvä todeta ja huomioida - Kaukana on omaperäinen Havukka-ahomaisuus, ei!, ei sitä sellaista tyyliä sallita, ellei ole saatu lupaa. nyt kytätään millä oikeudella se ja se, etenkin tuota ja tuota esiin on saanut tuoda.
KUNTALAISET HERÄTKÄÄ!
Kuntalaisista on tehty kylätoimikuntien keskinäisellä paremmuuden tavoittelun kilpahenkisyydellä, sen myötävaikutuksella omaehtoisen kulttuuritoiminnan tappajia. Tässä yhteydessä on toisenkin kerran hyvä kysyä, - mitä virkaa on kulttuurisihteereillä ja mitä merkitystä sen ohessa erillään jotenkuten toimivilla kyläyhdistyksillä, erikoisesti sellaisissa liitoskunnissa, kun kaupunkilaidat kuihtuu entisestään.
Syy yksinkertaisuudessa on, liian paljon on jos jonkinlaista eri järjestöä tyhjillä kyläkunnilla, yksi niistä nuorimpia on kyläyhdistykset, erikoisesti ne jotka eivät ole saaneet sellaista aikaan, että kyläkunnilla yhteistoiminta, edes jollain inhimillisyydellä ja siedettävällä tavalla menestyisi, nyt kyläkunnat elää kuin, - Huono on sulanmaan aikaan, kesällä vastamäkeen vetää Kivirekeä, ristiriitaisessa kyläkunta kenturassa se paremmin, jopa helpommin on tuotavissa takaperin, näin on tullut helpotuksena matkineeksi ohjeellisena, että mitä silloin ja silloin nuo naapurijärjestöt on tulleet aikaan saaneeksi.https://www.facebook.com/groups/konginkankaanhistoriaajavanhojavalokuvia
Käykää katsomassa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
eerikäinen novassa sanoi ei kukaan enää aja manuaalivaihteilla
meillä on 3 autoa talissa ja kaikissa manuaalilaatikot, on meillä vielä tämmöiset vaikka toisin puhutaan.2382491Ilo, joka nousee silmiisi saakka
kun katseemme kohtaavat. Olet energinen, aito, ihana. Välillä tuijotat suoraan silmiini - enkä hämmenny, katson takaisin691786Jokaisella on omat syntinsä
Minä olisin niin mielelläni sinun. Ehkä joskus viittasitkin siihen. Olet nainen ajatuksissani jatkuvasti ja taidat tietä881620- 561569
En oikeasti
Tiennyt että sinulla on ollut vaikeuksia ja huonoja aikoja. Olen oikeasti pahoillani, ja olisin myös toiminut eritavoin152148490-luvulla maa syöksyi lamaan, ja silloinkin oli syypäinä samat tahot kuin nyt
Laman aiheuttajat olivat demarivetoinen virheellinen finanssipolitiikka, sekä ay-liikkeen taipumattomuus tilanteessa mik1471275Vakava varoitus perussuomalaisista!
Keskustan Annika Saarikolta veret seisauttavaa tekstiä, lukekaa uutinen kokonaisuudessaan, tässä siitä maistiainen: ”Ke2561215- 1731007
Olisitko ihminen minulle. Ihan ihminen vain.
Tiedätkö, että saan kyyneleet silmiini, niin syvästi sinua kaipaan. Meidän välillä on jotain todella syvää, kaunista ja56939Mä olisin niin iloinen
Jos vielä joskus nähtäis.. Ollaanko tulkittu mies toisiamme väärin?. Kumpikin luuli ettei toinen tykkää, vaikka molemmat62847