kummallista
jos totta puhun niin järkyttävää suorastaan
vuosien piina
miljoonien sekuntien tuska
se vaan alkoi vyöryä
eikä aikaa ennaltaehkäisyyn ollut
muita ei ollut paikalla kuin minä
ja oli pakko lopettaa lause kesken
niellä loput sanat
paeta paikalta
sillä puhuessani kuulin äitini äänen
jos totta puhun niin järkyttävää suorastaan
vuosien piina
miljoonien sekuntien tuska
se vaan alkoi vyöryä
eikä aikaa ennaltaehkäisyyn ollut
muita ei ollut paikalla kuin minä
ja oli pakko lopettaa lause kesken
niellä loput sanat
paeta paikalta
sillä puhuessani kuulin äitini äänen
Vastaukset 4
Vanhimmat
Minun mukanani kulkevat mukavat muistot ja sellaiset muistot, joista mieluimmin luopuisin. Jotkut muistot ahdistavat, jotkut naurattavat, jotkut nostattavat tunteitten tuulenpuuskan, josta ei tiedä pitäisikö lyödä päätään seinään vai halata sohvatyynyä.
Ylläoleva 'punatukkaisen' runo on minun mielestäni hyvin kirjoitettu kuvaus siitä, miten syvälle toinen ihminen voi toisen sisään uida.
Löysit runoni tunnot tarkalleen!
Runo on tehokas, vaikuttava, kuin olisi itse siinä mukana tai näkemässä.
Taidan olla höperyyden lisäksi myös sokea!
En ole nähnyt vastaustasi=( Anteeksi!
Koitin tehdä runosta aidon, kuvaamani tilanne oli minulle järkky!
Annoit ymmärtää, että onnistuin.
Sinua kiitän!