Serkkuni sairasti pari vuotta sitten agresiivisen rintasyövän,hänen velipuolensa sairasti leukemian,minä munasarja syövän. Kaikki olimme nuoria. Isälläni ja hänen kahdella sisaruksella on ja on ollut syöpä.Yksi on kuollut rintasyöpään.Tuntuu niin pahalta.Pelkään lapsiemme puolesta,kuinka heille käy. Sukumme on todella huonogeenistä.
Meinasin kehoittaa serkkuani kirjoittamaan tänne palstalle,mutta en pysty siihen.Olen tätä itse lukenut ja yksi ihminen antaa niin kamalan kuvan juuri rintasyövästä,enkä halua että serkkuni sellaista lukevan.Hän on hyvin herkkä.Itsellekin tuli niin paha mieli,kun luin tämän ihmisen kamala kertomuksi rintasyövästään ja teksti on muutenkin,välillä niin rietasta ja käytetään todella kauheita kirosanoja.
Samainen henkilö kirjoittaa koko ajan palstalle, on kuin se olisi ensimäinen,mitä hän tekee kun saa aamulla silmänsä auki ja jatkaa samaan tahtiin iltaan asti.
Eikö tämä ole syöpäpalsta? Luulin ensin niin.Nyt en tiedä mitä uskoa?
Meinasin kehoittaa serkkuani kirjoittamaan tänne palstalle,mutta en pysty siihen.Olen tätä itse lukenut ja yksi ihminen antaa niin kamalan kuvan juuri rintasyövästä,enkä halua että serkkuni sellaista lukevan.Hän on hyvin herkkä.Itsellekin tuli niin paha mieli,kun luin tämän ihmisen kamala kertomuksi rintasyövästään ja teksti on muutenkin,välillä niin rietasta ja käytetään todella kauheita kirosanoja.
Samainen henkilö kirjoittaa koko ajan palstalle, on kuin se olisi ensimäinen,mitä hän tekee kun saa aamulla silmänsä auki ja jatkaa samaan tahtiin iltaan asti.
Eikö tämä ole syöpäpalsta? Luulin ensin niin.Nyt en tiedä mitä uskoa?
Vastaukset 11
Vanhimmat
sanotaan " syöpäpotilaat".
Kuultuani sisarellani todetun rintasyövän hakeuduin tutkimuksiin oitis. Ultraäänitutkimuksessa löytyi jotain, mikä johti ohutneulanäytteen ottamiseen. Siinä todettiin pieni pahanlaatuinen kasvain, joka leikattiin. Tämä tapahtui 8 vuotta sitten, kontrollissa käyn edelleen vuosittain. Äskettäin todettiin toisella sisarellani erittäin ärhäkkä rintasyöpä, joka samaten on hoidossa. Sisareni ja minä voimme toistaiseksi hyvin.
Äitini kuoli syöpään, isäni puolelta on voimakasta syöpäperimää. Lieneekö Thernobylin ydinvoimalaonnettomuudella lisäksi osuutta asiaan? Sehän tapahtui vuonna 1986.
... pahin paikka maailmassa herkällekään syöpäpotilaalle. kannattaa karaista itsensä. Jos jokaisesta kirjoituksesta alkaa kauhistelemaan ja pahoittaa mielensä, aika vaikeata on elämä.
vapaasti joka asiasta,on tuolla toinen palsta jolle ei saa kirjoittaa kun vain syövästä.tai Cancer jossa moneen eri syöpään sairastuneita,käyppä kurkkaamassa,voit toki tännekkin kirjoittaa.
miten luit tekstin alussa -Ra,kerro miten sen tajusit.kiva kun annoit luvan.olet JALO ihminen.kiitos vielä kerran.nyt kun luvalla kirjoitan,niin en tee tästä mitään pitkää,jotta ehkä saan tulla kirjoittamaan joku toineki kerta ja -ralta lupaan kysyä asiaa ensin.
jos jaksat väänneellä. Tiedä silti auttaako sekään.
Voimia!
lukee kirjoita iloista tai suruista.
joissa perheenjäsenet sairastuvat nyös syöpään,heitä on tutkittu jo ennen syövän tuloa.
kohta yksi ja toinen vääntää vaikka rautakangista Mata Harille ohjeet,kun ei näköjään mikään tepsi,tyypillistä käytöstä narsistille äärimmäistä itsekkyyttä ja siihen kun lisätään typeryys niin,toivoton tapaus.osuva tuo uusi lempinimi vai kuinka?
Syöpädiagnoosi on kuin nyrkin isku päin naamaa. Itse sain diagnoosin 5 v sitten. Silloin ja hoitojen aikana valmistauduin kuolemaan. Tässä vielä kirjoittelen "kuvitelmistani" huolimatta. Rehellisesti sanoen syöpä sana on mahdoton mörkö. Nykyään on hyvät lääkkeet ja hoidot. Yhä useampi paranee ja elää pitkän elämän.
Hoitojen aikana kunto ja tunteet on melkoista vuoristorataa. Se on asia mikä pitää opetella hyväksymään. Uskoa ja luottamusta paranemiseen ei SAA menettää. Positiivisia asioita pitää etsimällä etsiä. Läheisten tuki on kaikki kaikessa samoin asiallinen vertaistuki vaikkapa tällä palstalla.
Voimia, sitkeuttä ja uskoa selviämiseen. Tätä päivää parempaa Joulua ja entistä upeampaa uutta vuotta.
vaikkakin miltei joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään elämänsä aikana, ei meitä menehdy tuosta kuin murto-osa syöpään.
Ja koska niinkin moni kohtaa syövän, joka sukuun kyllä riittää sairastuneista. Ei syöpä ole huonoista geeneistä kiinni. Vain muutamalla tietyllä syövällä on todettu olevan kohonnut riski "huonoihin geeneihin" liittyen. Ja sekin vain kohonnut riski, ei automaattisesti syöpä. Valtaosa syövistä on vain "huonoa säkää".
Ja taitaa olla tässäkin että huonot uutiset leviävät. Jokainen meistäkin tuntee helposti kymmenen syöpään menehtynyttä, mutta ei kymmentä syövästä parantunutta. Vaikkakin syöpään menehtyneitä on vain murto-osa syövästä parantuneista.
Sano sukulaiselle että puhuu tai kirjoittaa (vaikkapa tänne) tunnoistaa.
Kunhan ei jää yksin tautinsa kanssa.
Ja sukulaiset, älkää lisätkö potilaan taakkaa voivottelemalla, säälimällä ja esitämällä kauheasti asiasta kärsivää. Ei potilas sitä kaipaa (yleensä). Ainakin minä olen viskannut jokaisen voivottelijan ovesta ulos jos eivät ole tätä uskoneet. En halua vielä olla sukulaistenkin tukijana minun sairaudessa!
Olkaa reippaita ja positiivisia!
Iloisia terveisiä täältä "sytöstämöstä"