kun lapset ovat etällä?
Mistä löytyy se kultainen keskitie, että tässä ennen joulua kun itseä alkaa stressata tuleva yksinäinen joulu osaisi olla niin, ettei lasten tarvitse ainakaan ruveta sitten jouluna etän luona alkaa miettimään, että mitenköhän se siellä pärjää ikävissään eikä myöskään tuntea itseään hylätyksi, jos lähi on vaikuttanut ihan tyytyväiseltä kun lähtevät.
Ei voi vakuuttaa että nauttii hiljaisesta yksinolosta eikä valittaa että on yksin, mutta tämä on niin tunnepitoinen juttua, että kokee olevansa aika tiukilla. Aidosti olen iloinen kun lapset saavat viettää joulun ison uusioperheen tyyppisesti etän luona, mutta mikä neuvoksi, että osaan olla riittävän neutraalin aikuismainen tässä vielä kymmenen päivää, kun oma fiilis on aika hukassa aina välillä?
Mistä löytyy se kultainen keskitie, että tässä ennen joulua kun itseä alkaa stressata tuleva yksinäinen joulu osaisi olla niin, ettei lasten tarvitse ainakaan ruveta sitten jouluna etän luona alkaa miettimään, että mitenköhän se siellä pärjää ikävissään eikä myöskään tuntea itseään hylätyksi, jos lähi on vaikuttanut ihan tyytyväiseltä kun lähtevät.
Ei voi vakuuttaa että nauttii hiljaisesta yksinolosta eikä valittaa että on yksin, mutta tämä on niin tunnepitoinen juttua, että kokee olevansa aika tiukilla. Aidosti olen iloinen kun lapset saavat viettää joulun ison uusioperheen tyyppisesti etän luona, mutta mikä neuvoksi, että osaan olla riittävän neutraalin aikuismainen tässä vielä kymmenen päivää, kun oma fiilis on aika hukassa aina välillä?
Vastaukset 26
Vanhimmat
estä että olet lastesi lähellä. Ei äidin tarvi yksin olla, siellä missä lapset siellä myös heidän äiti.
Itse en ikinä voisi olla erossa lapsistani, eikä ole tarvinnutkaan, sillä olen aina kulkenut heidän mukana joka paikassa.
Exällä on nyt oma joulunsa ja elämänsä ja olemme eronneet koska kumpikaan meistä ei halunnut jatkaa yhdessä. Ja vaikka olemme yhteydessä useamman kerran viikossa ja olemme kavereita keskenämme, emme me niin hyviä kavereita sentään ole. Se olisi jo teeskentelyä. Ja nyt on isän vuoro.
tosissaan tai sitten hän on täys ääliö.Ap.han kertoo että lasten isällä on uusioperhe!!!.Ap.n asemassa sanoisin lapsille että äiti rentoutuu nyt ja on iloinen kun lapset pääsevät isänkin luokse joulun viettoon.Kerro jo nyt vaikka että mitä touhuatte vaikkapa uuden vuoden pyhinä jos lapset ovat sinulla.Tuo "mene mukaan,ei sitä kukaan estä"kärsii varmaan oidipus kompleksista tai on muuten taukki.
"menen mukaan", ääliö = Lissu
Miksi yksinäinen joulu? Missä ystävät ja perhe? Älä missään nimessa laita taakkaasi lastesi harteille.
Se vaatii sitä kykyä asettua, lasten asemaan. Nostamista katsetta sieltä omasta navasta peiliin, lastesi elämä ei pelkästää pyöri sinun napasi ympärillä. Mietivätkö lapsesi poissa olevan vanhemman tilannetta, heidän ollessa kanssasi?
Joulu on upeaa aikaa, hiljentymistä ja rauhoittomista. Hyvä kirja, lasi punaviiniä, viltti ja sohva. Mutta ennen kaikkea se on lasten juhla, heillä on oikeus sen tuomaan iloon ja riemuun, eikä heillä ole vastuuta vanhempien säästellä vanhempien tunteita.
Surkea tekosyy taaskin kerran hakea sääliä, todella aitoa iloitsemista. Näkee punaista, mutta punainenhan on joulun väri.
olla laittamatta taakaa lasteni harteille. Ja siihen kaipasin viiden pisteen vinkkiä miten, koska uskon, että sitä on yrittänyt moni muukin. Yksin oleminen on tässä olosuhteiden tuoma välttämättömyys, ei pelkästään oma valinta.
Itse asiassa lapset miettivät poissaolevan tilannetta myös minun kanssani. Kyllä heillä on mielestään molemmat vanhemmat, vaikka eri osoitteissa asuvatkin.
En tunnista hakevani sääliä, mitä ihmeen hyötyä minulle siitä on jos joku minua täällä säälii? Voin oikeasti iloita lasten puolesta, vaikka se minulle onkin huonompi vaihtoehto
Niin yksinkertaista voiko onni olla, että lasten iloinen joulun odotus, voi tuoda hymyn myös omille huulille. Joka aamuinen kalenterin luukun avaaminen, pipareiden leipominen, pukin auttaminen lahjojen paketomisessa yms...Joulu on niin paljon muutakin, kuin vain päivät kalentarissa. Lapset ovat läsnä, vaikka eivät ole kotona, siellä sydänmessä.
eivät ole kummankin vanhemman luona jouluna. Molemmat vanhemmat ovat tärkeitä lapselle, ja olisi omituista jos joku vieras ihminen sivuuttaisi molemmmat vanhemmat tai toisen. Lapsen pitää saada joulu juhlia vain omien vanhempien kanssa, ja jos vieraita kutsutaan se on eri asia, mutta jouluna heit ei omista vanhemmista saa erottaa.
No,meillä kävi eilen illalla kylässä lapsen äiti miesystävänsä kanssa,kun lapsi viettää meillä joulua.hieno homma ,vai mitä,sai olla isänsä ja äitinsä kanssa,paitsi että lapsi tuntui oikein hyvin viihtyvän pelailemassa pelejä minun lasteni kanssa.Hyvää joulua ja kaikilla hyvä tahto ja iloinen mieli.
Minun ex ei ole koskaan halunnut lapsia luokseen jouluna mutta jos haluaisi niin ilomielin soisin lapsille joulun isän kanssa. Minulle joulu ei ole sen ihmeempi juhla kuin juhannuskaan; juhannus ehkä henk.kohtaisesesti tärkempi joten uskoisin että joulunvietto sujuisi ihan hyvin. Nauttisin hiljaisuudesta, kävelystä yömyöhällä hautausmaalla, saunan lämmöstä ilman "häiriötekijöitä". Pyhät menisi täysin oman rytmin mukaan, ei säännöllisiä ruoka-aikoja vaan ruokaa silloin kun on nälkä. Ja juuri sellaista ruokaa josta itse tykkään ja ruokajuomana voisi olla vaikka viiniä tai olutta. Paljon kirjoja ja elokuvia, pujampäiviä... Ehkä vielä joskus tällainen joulu; ehkä sitten kun lapsilla omat perheet eivätkä halua tulla minun tylsääni seuraani. Eli ei ainakaan 15 vuoteen...
olisin eronnut ja viettäisin joulun yksin niin (ollen ajatellut tätä usein kun vuoden aikana on moni ystäväperhe eronnut..) menisin vanhemmilleni syömään niinkuin ennen lastenkin kanssa. Tullessani kotiin voisin ajaa hautausmaan ohi ja käydä siellä kävelemässä ja kattelemassa. Kävisin yöllisessä joulukirkossa missä en ole käynyt moneen vuoteen kun on ollut lapsia..Kotona kattoisin ehkä hyvää elokuvaa, söisin suklaata ja ehkä ottaisin muutaman lasin viiniä..todenäköisesti nappaisin äitin padoista jtnhyviä ruokia mitä voisi sittenvielä napsia yöllä :D ja puhtaisiin lakanoihin nukkumaan..
Siitä voisi ehkä jopa nauttia. Ymmärrän täysin sen että joulu ilman lapsia saattaa tuntua tyhjältä mutta jos yrittäisit ottaa itsellesi sen ajatusmallin ettei tämä ole kuin joka toinen joulu ja nimenomaan se että lapsille on tärkeää viettää joulu isänkin kanssa..ja lapsillesi toivotat ihanaa joulua, kerrot mitä itse aiot tehdä ja sanot että tulee ikävä. Ei sinun tarvitse sitä hehkuttaa tai olla ylitse pursuavan masentunut. Onko lapset sinulla joulupäivänä? Voittehan viettää aaton tapaisen illan joulupäivänä..
erosa jouluna! Jos sinä ole lähivnhempi niin teet lasten kanssa suurimman työn ja tuollako sinut sittenpalkitaan, yksinäisellä joululla.
Miksi kummassa annat sen tapahtua? Mikä oikeus sillä miehen naisella on olla joulut sinun lasten kanssa? Sinä kuulut lasten pariin!!
Kyllä minä kokisin olevani erittäin huono ja mitätön äiti, jos antaisin tuon tapahtua!
Huh... ei hemmetti sentään...oletko kysynyt lapsilta mitä he haluavat?? Tuskin he haluuvat vieraan seurassa olla, jos oma äiti itkee yksinäisyyttä jouluna!!!
Järkyttävää.
Meillä ei onneksi ole kellään uusia naisia, mutta ikinä en antaisi kenenkään ulkopuolisen pompottaa minun perhettäni, päinvastoin he tekevät niinkuin minä sanoisin, ja siihen piste!
tämä on vakava asia. Sillä naisella on oikeus ex-mieheni seuralaisena viettää aikaa ex-mieheni lasten kanssa, ainakin jos se lastenkin mielestä on ok, eikä se kuulu minulle vähääkään niin kauan kuin se ei uhkaa lasten hyvinvointia.
Ja yhtä paljon kuin minä olen äiti on exäni isä. Ei hän ole eronnut lapsistaan, vaan minusta.
En ole koskaan ollut mikään fanaattinen jouluihminen ja en ymmärrä tätä että yksi "joulu" saa ihmiset aivan hepuliin. Joulu on kolmen päivän vapaa ns. päivätöissä olevilla ihmisillä mutta vuorotyöläiset ovat työssä joulunakin. Juhannus on ihan samanlainen juhla kuin joulu mutta ei kukaan siitä pidä meteliä missä lapset ovat juhannuksena. Minulle äitinä on lasten hyvinvointi tärkeintä ja jos ex päättäisi lapset ottaa luokseen jouluna niin ilomielin antaisin heidät. Myös lapset lähtisivät mielellään isän ja uuden puolison luokse joulua viettämään. Me voisimme avata omat lahjamme vaikka aatonaattona tai joulun jälkeen, ei päivällä väliä. Yhtä juhlaa se on koko aika kun koulusta on lomaa.
Ei äidin tarvitse itkeä yksinäisyyttä jouluna. Aika kurjaa on ihmisen elämä jos lapset ovat ainoita ihmisiä joiden kanssa elämänsä jakaa. Minulla on rakas ihminen vierellä, vanhemmat ja ystävät joiden seurassa voisin jouluani viettää. Jos lapset eivät olisi kotona niin olisimme rakkaani kanssa kahden ja nauttisimme "nuoren parin" yhdessäolosta. Sitä emme ole koskaan juuri päässeet harrastamaan koska lapset ovat olleet kuvioissa mukana heti seurustelun alusta lähtien.
että jotkut äidit ovat iloisia että lapset valitsevat vieraan naisen ennemminkuin oma äidin jouna tai ylipäätään muuloinkin? Miksi ihmeessä olette sitten tehneet lapsia, jos on sama kenen seurassa lapsenne ovat?
Minusta olisi järkyttävää olla yksikin joulu ilman lapsia, tai tietää että joku vieras nainen haukkuu heidät perinpohijin ja tekee heidän olostaan kamalaa, eikä mies pysty tai kehtaa puuttua siihen. Minun lapsiani ei kukaan vieras ole koskaan päässyt haukkumaan eikä näkemään, se on ollut meille maailman paras asia, ja lapset ovat todella ihania ja onnellisia että olen pitänyt heidän puoliaan kun isä hylkäsi ja vaihtoi heidä vieraasen olioon.
Mutta muilla niin meillä näin, ja joulu tulee ja lasten kanssa sen vietämme kun mies kehtasi hylätä omat lapsensa pieniniä, et turha tulla ruikuttamaan ja itkemään enää.
Me emme tarvi hänen naisiaan mihinkään ja enempää asioitamme sotkemaan eikä lasten tarvi alistua moisiin naisten kotkotuksiin ikinä.
Lapsesi eivät ole isän naisia tavanneet mutta mitenkäs sinun miehet? Tätä olen kysynyt sinulta monta kertaa mutta et ole koskaan vastannut. Oletko todella elänyt vain lapsillesi ja jättänyt miehet täysin unholaan?
Minä tiedän ettei ex:n uusi puoliso lapsia hauku vaan nauttii heidän seurastaan. Ei lapseni ihan tyhmiä ole ja jos he tuntisivat olonsa isän luona epämieluisaksi niin eivät he sinne haluaisi mennä. Enkä minä pakottaisi ja enpä usko että ex:kään vaatisi lapsia luokseen siinä tapauksessa. Isän uusi puoliso ei ole mikään olio vaan ihan tavallinen naisihminen. Me emme ole hänen kanssaan koskaan tavanneet koska en voi hyväksyä ex:n ja hänen toimintaansa meidän avioliiton aikana mutta se ei estä lapsia tapaamasta isää ja häntä.
ja haluat antaa lapset vieraalle, ei sille voim itään. Muttaminä olen huolehvitva ja rakastava äiti, joka ei hylkää lapsiaan eikä anna vieraiden naisten sekottaa tai pilata heidän elämää.
Jos sinä annat täysin tuntemattomalle ihmiselle lapset, niin ei voi mitään, minä en uskkalla enka luottaisi siihen. Mies itsekin sanoi ettei hänen naiset tule meille eikä hän halua että lapset saavat huonoja vaikutteita heistä. Viisas mies
Mihin lapset sitten sua tarvii jos annat heidät vieraille naisille? Mä en ikinä voisi kostaa lapsille sitä että isä lähti ja lapset ei oo mitään.
Me ei haluta niitä naisia meille eikä varsinkaan lasten lähelle.
mitä kysytään?
taisin juuri keksiä vastauksen kysymykseen: mistä niitä äitiinsä pahasti kiinni jääneitä lapsia tulee.
Tarviiko parkua sitä yksinäisyyttä?Minä ajattelen niin,että lapset ei ole kokonaan minun omaisuuttani,tarkalleen ottaen he eivät ole kenenkään omaisuutta.On ok,että lapset saavat olla isänsä ja hänen perheensä kanssa myös eikä minulla ole siihen mitään sanottavaa.Enkä aivopese lapsiani kammoamaan isän uutta vaimoa,muutenkin on mielestäni arvokasta opettaa lapsille suvaitsevaisuutta ja toisten ihmisten arvostamista ja kunnioittamista.
Säilötkö heitä kaapissa,kun ei kukaan vieras tai olio ole koskaan päässyt näkemään?
Miten luulet että lapset stressaavat siitä kun eron takia se ISÄ jää yksin aika helevetin PIDEMMÄKSI aikaa KOKO lasten LOPPUELÄMÄSTÄ kuin äiti joskus jouluna ja lomien aikana muutaman päivän ajan?????????
Tuota lasten eroahdistusta "lieventämään" on keksitty sossujen vinkkinä: "näin se vaan menee ja teillä lapset on parempi äidillä eikä isällä ole mitään hätää kun on "yhdessä sovittu" isänkin "haluama" asumisjärjestely!!!!!
Tottakai tuon eron jälkeen se ruikuttajaäippä on lahjonut lapsia kaikenlaisilla "pikku namuilla ryyditettynä isän mustamaalaamisella" jotta lapset eivät vahingossakaan tunne stressiä siitä kun heillä ei ole enää isää elämässä niinkuin olisi kunnon yhteishuoltajuudessa.....
Nyt tuollainen yhäriruikuttaja hakee jo itselleen sääliä jopa tuollakin keinolla että tekeytyy itse uhriksi tuollaisella helvetin typerällä paskanjauhannalla jonka ainoana tarkoituksena on taas jälleen kerran saada kannustavia viestejä toisilta yhäriruikuttajilta!!!!!! SÄÄLITTÄVÄÄ että teidän lapsenne joutuvat kärsimään tuollaisesta itsekeskeisestä RUIKUTTAJAÄIPÄSTÄ!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Olen itsekin pohdiskellut tuota. Kannustuksen kerjääminen tässä todella oli päällä. Sorry! ja kiitos, "älä ruikuta!" sai minut ja hymyilemään ivallisesti itselleni. Kyllä tästä hyvä joulu tulee!
Me kaikki käymme saman tyyppisiä tunteita/pohdiskeluja läpi. Oli kyse vastasyntynyttä kohtaan kertyvästä vihasta, kateudesta exän uudesta onnesta tai tämän tyyppisestä tilanteesta. Kateus, viha, ärsyyntyneisyys, omistuhalu JNE. ovat normaaleja tunteita joita me kaikki koemme, toiset myöntävät toiset eivät ja mikä pahinta, toiset miettivät ja analysoivat tunteitaan, toiset eivät. Ymmärrän sinua täysin ja elämä ei aina mene niinkuin haluaisi ja senhän me kaikki tiedämme. Minulla lasten isän kanssa ei ikinä ollut raskausajasta saakka yhteistä suhdetta - raskaus tuli viimeisestä yhteisestä yöstämme parina, kondomit näyttivät voimansa ja raskaus selvisi vasta viikkoja eromme jälkeen, kun vauva potki ensimmäisen kerran. Kuukautiseni tulivat pitkälle yli puolen välin, joskin niukempina. Aborttihan ei tässä vaiheessa ollut enää vaihtoehto. Siihen aikaan tosin kondomit olivat huonompilaatuisia. Mitäpä siitä, sain 2 ihanaa lasta siinä kerralla fiksun miehen kanssa.
Meillä on sellaine järjestely, että lapset ovat juuri joka toinen vuosi jouluna ja uuden vuoden minulla ja joka toinen vuosi hänellä. Minulla ei ole lähi sukua jonka kanssa vietän jouluni, joten kun olen yksin, olen joko yksin tai sovimme jonkun ystäväni/ystävä perheen kanssa meidän viettävän yhteistä joulua. Aluksi koin saman tapaisia ajatuksia, kuin sinä, sitten tajusin kuinka pöhköä se oli. Ei se joulu siitä ainakaan paremmaksi muuttunut märehtimällä. Viime jouluna vuokrasin kasan elokuvia, ostin OIKEAA glögiä, tein pienen jouluherkku pöydän ja vietin yksin rentoutus loman. Kuorin kehon, kävin välipäivinä jalka hoidossa. Sitä edellisenä yksin jouluna olin aaton ystäväni luona ja lähdin läheiseen kylpylään yhdeksi yöksi. Nyt minulla on ihana avomies jonka kanssa vietän joulut lasten kanssa ja ilman.
Kukin tyylillään ja lapset kyllä pärjäävät loistavasti jos haluavat itsekin lähteä. Olen lasten kanssa näistä järjestelyistä puhunut ja he eivät kokeneet mitään pahaa karmaa aiheesta, nauttivat kummastakin joulusta eri lailla. Nyt välipäivinä lähtevät tyttö/poika ystäviensä luokse tai tyttö/poikaystävät tulevat meille/isälle kylään jne. Ettei ne lapset tulevaisuudessakaan aina siellä ole joulua viettämässä. :)
Minun mottoni on: jos asioille ei mitään voi, turha niitä ainakaan suremalla on huonontaa. Ja harvoin ikäviä tilanteita enää tuleekaan. Tai tulee, mutta vain itse voi tehdä niistä edes siedettäviä. Olet varmasti mahtava äiti kaikkine tuntemuksinesi! Lasten isän mustamaalaaminen ja naama myrtyneenä lasten lähettäminen isälle joulun viettoon ovat luultavasti pahimmat teot mitä voit tehdä, mutta ilmeisesti ajattelevaisena naisena et moisiin säälittävyyksiin lankea. Sitä paitsi musta maalaamisella saa vihat päällensä ja myrtyneellä naamalla saattaa pilata lasten joulu kun miettivät pärjääköhän äiti.
HYVÄÄ JOULUA JA lähde vaikka ulos, josko joku muukin yksinäinen olisi siellä vaeltelemassa aattona hangen keskellä! :)
mukavasta viestistä. Nyt kun joulu on lähempänä, tuntuu että kaikki menee ihan hyvin. En ole saanut potku-itku-raivo -kohtauksia eikä kukaan ole todennut että tunnun olevan tyytyväinen kun lähtevät. Omat joulusuunitelmat ovat hyvin löyhät, mutta pienimuotoinen itsensä hemmottelu, monella tapaa, on suunnitelmissa. Lapset ovat ihan hyvillä mielin valmistelleet joulua ja lähtö sujunee hyvin. Mutta ennen kuin koko ihana jouluhössötys alkoi , tuntui siltä että ristiriidat voivat olla suuremmatkin.
Olen livenäkin (vrt. ketjussa "älä ruikuta") saanut yhden 'tukistuksen' kun tunnun sääliväni itseäni liikaa yksinäisen joulun takia, oikeassa oli tukistaja.
Ehkä olen sitten vielä siinäkin onnekas yksilö, että exäni seuraava nainen ei tosiaankaan ole "haitaksi lapsille".
Kypsä,hieno ja aikuinen kommentti ravistelevaan vastaukseen.