Tämä tapahtui ollessani yläasteen yhdeksännellä luokalla. Elettiin toukokuuta, joka sinä vuonna oli erityisen lämmin, ja monilla itseni mukaan lukien oli jo shortsit jalassa. No, olin edellisenä iltana syönyt paikallisessa karvakäsipizzeriassa rullakebabin, jota en millään olisi jaksanut syödä kokonaan mutta pakko oli ahtaa koska olin siitä maksanut enkä halunnut kantaa sitä kotiinkaan. Koulussa aamun ensimmäisellä tunnilla, joka sattui olemaan biologiaa, istuessani etupulpetissa tunsin vatsassani ikävän muljaisun. Muistin, etten ollut käynyt paskalla kertaakaan tämän kebabin jälkeen. Siinä opettajakin jo vähän katsoi kun vääntelin naamaani tuskaisesti yrittäen pitää kebabit sisälläni, joiden luulen olleen pilaantuneita. Ilmoille pääsikin aivan saatanan kovaääninen pieru, kuin olisi sumutorvella töräyttänyt, ja se haisi aivan kuolemalle. Takana istuva tyttö reagoi välittömästi huutamalla "HYI VITTU PETRI (nimi muutettu) PASKOI HOUSUUNSA!!", vaikkakin vielä siinä vaiheessa vain kaasut olivat purkautuneet ulos äärimmilleen venyneestä suolestani. Siinä yritin naama häpeästä punaisena muuttua näkymättömäksi ja pyysinkin opettajalta lupaa päästä vessaan, sillä tunsin jo anakondan kurkkivan pesän suulla.
Yritin pidätellä sitä parhaani mukaan, mutta eihän se mitään hyödyttänyt. Samalla hetkellä kuin nousin tuoliltani, se tapahtui. Pakokauhu valtasi mieleni ja tunsin lämpimän ripulipaskan tursuavan boksereihini, joista se lähti valumaan pitkin reisiäni kohti lattiaa. Ette voi kuvitella sitä häpeän tunnetta joka tulee, kun seisot luokan edessä paskat valuen shortsien lahkeesta lattialle luokkatovereiden nauraessa naama punaisena, taisi joku kamerakännykällään videotakin ottaa. Nappasin äkkiä repun käteeni ja juoksin vessaan, jossa heitin bokserit reppuun pyyhittyäni enimmät paskat paperiin ja juoksin itkien kotiin. En mennyt enään sinä lukuvuonna kouluun, todistuksenkin sain postin välityksellä. Kesällä en liikkunut paljoa ulkona, sillä tunnistaessaan minut joku huusi aina ”tuolla se paskahousu kulkee”. Onneksi samana kesänä muutimme toiselle paikkakunnalle ja pääsin lukioon, josta kukaan ei tuntenut minua.
En ole kertonut tätä tarinaa kenellekään tapahtuneen jälkeen, enkä todennäköisesti tule kertomaankaan. Kuolisin luultavasti häpeästä jos joskus tapaisin jonkun sitä todistaneen.
Ethän tunne..
Yritin pidätellä sitä parhaani mukaan, mutta eihän se mitään hyödyttänyt. Samalla hetkellä kuin nousin tuoliltani, se tapahtui. Pakokauhu valtasi mieleni ja tunsin lämpimän ripulipaskan tursuavan boksereihini, joista se lähti valumaan pitkin reisiäni kohti lattiaa. Ette voi kuvitella sitä häpeän tunnetta joka tulee, kun seisot luokan edessä paskat valuen shortsien lahkeesta lattialle luokkatovereiden nauraessa naama punaisena, taisi joku kamerakännykällään videotakin ottaa. Nappasin äkkiä repun käteeni ja juoksin vessaan, jossa heitin bokserit reppuun pyyhittyäni enimmät paskat paperiin ja juoksin itkien kotiin. En mennyt enään sinä lukuvuonna kouluun, todistuksenkin sain postin välityksellä. Kesällä en liikkunut paljoa ulkona, sillä tunnistaessaan minut joku huusi aina ”tuolla se paskahousu kulkee”. Onneksi samana kesänä muutimme toiselle paikkakunnalle ja pääsin lukioon, josta kukaan ei tuntenut minua.
En ole kertonut tätä tarinaa kenellekään tapahtuneen jälkeen, enkä todennäköisesti tule kertomaankaan. Kuolisin luultavasti häpeästä jos joskus tapaisin jonkun sitä todistaneen.
Ethän tunne..
Vastaukset 8
Vanhimmat
Eli sinulla oli shortsit jalassa. Oliko bokserit niiden alla vai? Tuskin.
Jos sekoitit bokserit shortseihin, niin juoksit kotiin ilman housuja.
Ei valuvia ripulipaskoja,ilman kebappia!
tämä oli niin hyvä ja hauska juttu,että kusetkin meni nauraessa housuun. Lisää tälläisiä tarinoita.
pidätysvaikeudet ovat vakava asia, ellet ole yli 70-vuotias. Saattaa viitata esim. eturauhastulehdukseen.
Aika hyvin keksitty tarina pelkästä paskasta, siulla on lahjoja alalle. Veikaanpa tulevaa ammattiasi...loka-autonkuljettaja kenties.
Vuorisen Juoppohullun päiväkirjat näemmä luettu.
Hieman saman tyylinen tarina itsellänikin. Kerran runkkasin sängyssäni ja olin juuri laukeamisvaiheessaa, kun joku helevetin välähdys näkyi luomieni läpi(Ulkona oli myrsky, eli välähdys oli salama, mutta enhän minä sitä silloin tajunnut). Avastin tietenkin silmät ja lopetin runkkaamisen. Siinä sitten nousin ylös ja menin tarkistamaan vaatekaappia, koska luulin, että veljeni olisi ollut kaapissa ottelemassa kuvia minusta runkkaamassa. No loppujen lopuksi huoneessahan ei ollut ketään, joten menin takaisin runkkaamaan. Ja sama homma tapahtui uudestaan. Siinä vaiheessa en enään välittänyt ja en edes viitsinyt avata silmiäni. En edes ehtinyt tajuta mitä tapahtui, kun ovi kavi ja veljeni astui sisään ja sanoi: "Näiksä noi hienot salamat?" Siinä olin sängyssä, muna kovana kädessä, ei tämän jälkeen ole sängyssä illalla tullut runkattua.
Oli tosi kiihottava novelli.. oon lukenu huonompiakin.