Pakostakin tulee usein mietittyä ja ajateltua, kun koskaan ei vain sattuisi mitään kamalaa, näille lapsille, miettinyt miten siitä lainkaan selviäisi, jos jotain peruuttamatonta tapahtuisi.
Meillä oli ns. läheltä piti-paikka sairaskohtauksen vuoksi ja siksi ajattelen usein tälläistä, pieni-tyttö selvisi, kun saatiin apua ajoissa, mutta kaikki mahdollisuudet oli ilmassa silloin, olivat enkelit rientäneet sankoin joukoin silloin meille.
Miten sen sijaisvanhemmat yleensä kestäisi, jos esimerkiksi kuolema vierailisi....Onko teillä tapahtunut mitään vakavaa?
Meillä tosiaan oli läheltä piti tapaus ja siitä edelleen peloissa, syy oli lapsen sairaus, jota en viitsi mainita, ettei vain tule tunnistetuksi.
Mietin kuinka monelta taholta tulisi sanomista tai palautetta, vaikka hoito olisikin OK.
Kertokaa, mitä teillä?
Meillä oli ns. läheltä piti-paikka sairaskohtauksen vuoksi ja siksi ajattelen usein tälläistä, pieni-tyttö selvisi, kun saatiin apua ajoissa, mutta kaikki mahdollisuudet oli ilmassa silloin, olivat enkelit rientäneet sankoin joukoin silloin meille.
Miten sen sijaisvanhemmat yleensä kestäisi, jos esimerkiksi kuolema vierailisi....Onko teillä tapahtunut mitään vakavaa?
Meillä tosiaan oli läheltä piti tapaus ja siitä edelleen peloissa, syy oli lapsen sairaus, jota en viitsi mainita, ettei vain tule tunnistetuksi.
Mietin kuinka monelta taholta tulisi sanomista tai palautetta, vaikka hoito olisikin OK.
Kertokaa, mitä teillä?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mietin minäkin usein tuota. Näiden lasten kanssa on vielä enemmän vastuuta kuin omien biolasten.
On aina seliteltävä sossuille, bio-suvulle tekemisiään. Ja kun nämä lapset ovat niin tapaturma-alttiita, että koko ajan saa olla sydän sykkyrällä, mitä seuraavaksi. Vaikka kuinka katsoo perään... Uskon, että tulisi siinä aikamoiset selvittelyt, ainakin meillä jos jotain tapahtuisi, koska bioäiti etsii vikoja koko ajan.
En usko, että jos saurausjuttu tulisi, eihän sille voi mitään. Ei siihen olisi kenelläkään mitään sanottavaa.