Siis , tuollanen möhkö kulkeutui kätösiin mutta kysyisin että mitä virkaa sillä ISO-arvon säätönapilla on ? Eiks filmijärkkäreissä ISO säädy käytetyn filmin mukaan ?
Napista pystyy ISOksi määrittelemään 20-6400 väliltä esivalmiita arvoja.
Napista pystyy ISOksi määrittelemään 20-6400 väliltä esivalmiita arvoja.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kamera sitten tietääkään filmin herkkyyden?
no manua lueskelin ja siellä oli jotain epämääräistä juttua aiheesta
Suositeltiin esim ISO100 filmille käytetäväksi ISO400 arvoa , kamera muistaa kys asetuksen ... tai jotain ... sitten jatkoon
esimerkki
jos lataan ISO100 filmiä ja käytän asetusta ISO1600 ... mitä tapahtuu ? Olettaen kuvat alivloittuvat ... aaa ... siis onks tää jotensakin sellanen kökkpö valoisuuden lisäämis/heikennys jippo-nappi , sitähän siis voi muuttaa samalle filmille vaikka joka kuvalle?
En saanut manuaalia jostain syystä auki vaikka sen löysin.
"Suositeltiin esim ISO100 filmille käytetäväksi ISO400 arvoa , kamera muistaa kys asetuksen ... tai jotain ... sitten jatkoon"
Siinä on varmaan ollut vain esimerkki, että jos muutat tuota arvoa niin kamera muistaa tehdä näin jatkossakin vaikka vaihdat rullaa.
"jos lataan ISO100 filmiä ja käytän asetusta ISO1600 ... mitä tapahtuu ? Olettaen kuvat alivloittuvat ... aaa ... siis onks tää jotensakin sellanen kökkpö valoisuuden lisäämis/heikennys jippo-nappi , sitähän siis voi muuttaa samalle filmille vaikka joka kuvalle?"
Varmaankin tuo nappi on lähinnä hätävaraksi, jos kamera ei pystykkään lukemaan filmin dx koodia. Lisäksi moni kuvaaja ei halua valottaa filmiä juuri sen herkkyyden mukaan vaan prässää sen kehittäessä.
Yleensä filmikameroissa oli automaattisen lisäksi mahdollisuus valita ISO-arvo käsin. Aluksi kaikissa filmirullissa ei ollut kotelossa ISO-merkintöjen koodausta. Koodauksen lukeminen perustui ruudun johtavuuteen, se ei ollut täysin varmasti luettavissa. Usein myös ladattii mv-filmiä purkkeihin, joissa ei ollut oikeeaa herkkyyskoodausta.
Jossain halvoissa pokkareissa taisi olla ainoastaan automaattinen säätö DX-koodauksella. Järkkäreissä yleensä on enemmän säätömahdollisuuksia. Lähtökohta on, että tietysti säädät kameraan sen arvon, joka filmilläkin on. Poikkeuksia on esimerkiksi valotuksen korjauksessa erikoistilanteissa tai vaikka jos filmiä prässätään eli tahallaan alivalotetaan ja kompensoidaan tämä kehityksessä. Säätö mahdollistaa myös kuvaamisen ei-DX-koodatulla filmillä (esim. itseladatulla). Filmipuolella et voi noin vain säätää arvoa mieleiseksi ja olettaa kuvien onnistuvan.