Homekoirat kyllä vainuavat hometita mutta koira omistajat eivät neuvo yhtään, oikein varovat neuvomasta mitään ja ottavat etäisyyttä asiakkaaseen etteivät joutuisi neuvomaan mitään tai auttamaan. Sitten kutsutaan kyrpiintynyt rakennetutkija joka ottaa näytteitä sieltä täältä, laiskanpulskea remontti ukko tekee jotain pintaremonttipaskaa.
Eli huono on hometalollisen tilanne.
Ja koirat tienaavat saakelisti!
Nimimerkki kokemusta on!
Eli huono on hometalollisen tilanne.
Ja koirat tienaavat saakelisti!
Nimimerkki kokemusta on!
Vastaukset 8
Vanhimmat
kenties nyt hieman väärää puuta?
Koirienko se homeongelma pitäisi korjata? Koirat kertovat josko hometta on. Ja ilmeisesti nyt on.
Olet hankkinut väärät kaverit korjaamaan koirien ilmoittaman ongelman.
Ehkäpä sinä itse et ole osannut heille kertoa mitä haluat.
Joku kumma haisoo. Se taitaa olla itse homekoirien itsekehu.
Hometta löytyy joka talosta. Koska koirien omistajat eivät sano juuta eikä jaata asiasta revitään vääriä paikkoja.
Varoituksen sana koirien tilaajille! Ette pääse vielä koirien käynnillä pitkälle.
Miettikää mitä teette vaikka kun koira kiertelee koko huoneen nurkat ja omistajat piirtävät oudon kuvan sulle homeen esiintymisestä. Mitä aiot avata? Koko huoneenko???
Siinä vähän vain mietittävää!!
Minulla ei ole intressiä panetella kenenkään bisneksiä kateellisuusmielessä vaan tämä on OMAKOHTAINEN kokemukseni asiasta miten homma etenee kun homeita aletaan koirien avulla tutkimaan.
Ajatus on hyvä mutta lopputulos on skeidaa.
Sama juttu on sisäilmanäytteiden kerääjillä. Siellä vasta huijareita liikkuukin.
Rakentamisen asiantuntija koiran kanssa olisi hyvä ratkaisu, sellaisia ei vain ole. Itseoppineet rakentajat jotka eivät osaa hankkia tietoa kirjallisuudesta eivät näitä asiantuntijoita ole.
Koirien käyttö ei ole mitenkään uusi asia, jo yli kymmenen vuotta sitten koiria käytettiin hometutkimuksissa apuna, vaihtelevalla menestyksellä, buumi hiipui sittemmin kun homekoirien määräkin oli sangen vähäinen eikä se missään vaiheessa saavuttanut suurempaa suosiota ja luottamusta tietyistä syistä.Nyt ilmiö on taas nousemassa esille.
Koska koirien hajuaisti on erittäin herkkä, ne ilmaisevat myös rakenteista pienetkin mikrobipitoisuudet joilla ei usein ole merkitystä.Koira ei osaa ilmaista milloin kyseessä on merkityksetön mikrobimäärä, tai sitä onko pitoisuus tasolla joka aiheuttaa terveyshaittaa tai toimenpiteitä.Koira ei siis osaa ilmoittaa vakavuusastetta, vaan ilmoittaa havainnostaan aina yhtä innokkaasti.Onkin todennäköistä että kohteesta riippumatta koira merkkaa ja löytää aina jotakin. Tässä piileekin koirien käyttöön liittyvä epävarmuustekijä, hajun lähde voi olla täysin toisessa paikassa kuin missä merkkaus tapahtuu, koska rakenteiden sisäiset ilmavirtaukset saattavat tuoda hajun kaukaakin, jopa rakennuksen toisesta päädystä. Saattaa käydä niinkin että rakenteista merkkauksen perusteella otettavat materiaalinäytteiden pitoisuudet jäävät reilusti alle mikrobivaurioon viittavan raja-arvon alapuolelle joten läheskään aina koirien käyttö ei säästä rakenteita eikä tuo kustannussäästöjä, Myös käsitys siitä että rakenteita rikotaan ja puretaan vauriotutkimuksissa ronskisti on väärä, oikein tehdyssä näytteenotossa sitä varten tehdään pieni hallittu ja siisti rakenneavaus joka paikataan siististi ja josta ei jää suurempia jälkiä.Myös asuntokaupan yhteydessä suoritettava homekoiratutkimus saattaa aiheuttaa turhaa paniikkia, joten koiran käytön tulisi aina olla erittäin hyvin perusteltua, käyttökelpoisin koira on tilanteessa jossa etsitään vaurioita suuresta tilasta.On huomioitava ettei koira ole absoluuttinen tutkimusväline vaan se ilmaisee koulutetulla tavalla paikan tai rakenteen josta se homeenhajua paikallistaa joten jatkotutkimusten oikeellisuuden määritys on vaativaa.On myös huomioitava että täysin mikrobivapaata ja steriiliä rakennusta ei suomenmaasta löydy, joten käytännössä sellaista kohdetta ei useinkaan ole josta ei yhtään merkkausta tule ja varsinaisesta homevaurioista ei täten aina ole kysymys.Jos tilan ilma on muutoin erityisen puhdasta koiran virhemerkkausherkkyys korostuu, toisaalta jos tilassa on voimakas homeenhaju koiralla on usein vaikeuksia merkata lähde.Koiran käyttö mikrobivaurion paikallistamisessa puolustaa paikkaansa silloin, kun tiedostetaan siihen liittyvät epävarmuustekijät ja rajoitukset. Myös koiran ohjaajalla tulee olla vankka rakennusten mikrobiologiaan liittyvä asiantuntemus ja koulutus jotta johtopäätösten antaminen olisi mahdollisimman oikea, koska homevaurioiden tutkiminen ja syiden selvittäminen on usein monimutkainen ja erittäinkin vaativa prosessi.
Kuin olisin itse kirjoittanut. Lisäisin vielä sen, että koirat usein merkitsevät täysin väärän kohdan tai rakenteen, kun homeen haju änkeää sisälle eri kohdasta kuin missä vaurio on. Homevaurio voi olla jopa asunnon eri kerroksesta, kuin koiran merkkaama paikka. Voidaan varmasti syystäkin kysyä, mitä hyötyä koirista enää on.
Vastuuntuntoiset homekoirayrittäjät lopettivat koko touhun jo 10 vuotta sitten. Nyt on "fillari" kuitenkin keksitty uudelleen.
Erityisen arveluttava piirre nykyisessä homekoiratouhussa on vastuun kiertäminen: koirayrittäjä ei ota mitään vastuuta koirien vääristä merkkauksista ja turhien purkamisten aiheuttamista kustannuksista.
Ovat kuulemma vain vitsailleet, että mitäs avasitte "väärästä" paikasta, jokainenhan ymmärtää, ettei siinä mitään hometta kasva. Oli vain jäänyt homekoirayrittäjältä silloin sanomatta, kun paikan asunnon pohjakuvaan merkkasi.
Mitähän mieltä eläinsuojelijat ovat koirien jatkuvasta altistamisesta homevauriokohteissa. On ollut kuvottavaa luettavaa, kun joku kertoi, että homekoirat pysyvät terveinä joskus jopa neljä vuotta ?! Ihan totta, terveenä peräti 4 vuotta. Koiranhan pitäisi pysyä terveenä yli 10 vuotta jopa 15.
Mitähän 4 vuotta vanhoille homekoirille tehdään ?
koska luontoon kuuluu home, sitä on asunnoissa, huoneissa, mm kosteusvaurioiden, unohtuneiden märkien riepujen/jälkien takia. koira haistaa vähän ja paljon, yhtä innolla.
Totta on, että koira löytää joka kämpästä. Niin kävi meilläkin, soffan takaa emännän pikkupöksyt, jotka oli kesällä kiimassaan heittänyt jalastaan, kun tulin viikon jotoksen jälkeen taas kotio. Kyllä oli emäntä punanen kun spanieli paineli ympäri kämppää tangat tanassa. Ei meinannu millään antaa ottaa suustansa.
Meikäläistä kylä vähän v-kututti, kun parin päivän päästä tuli 700 euron lasku pikkupöksyjen löytämisestä. Tällä rahallahan olisin ostanut monta kymmentä P:lun kuristajaa. Käteen jäi vain talomme pohjakuva, jossa soffan paikka oli väritetty punaasella.
Näin kävi meille, kui teille ?