1. varoitus ?

esim.yöaikaa tapahtuvaa reilua metelöintiä. Muutoin haltuunotto onnistu. Jos ns.häiriköijällä poliisin tutkimus edukseen, ei naapureiden tarinoinnit ja kirjelmät auta oikeudessa.

osakas` kirjoitti:

esim.yöaikaa tapahtuvaa reilua metelöintiä. Muutoin haltuunotto onnistu. Jos ns.häiriköijällä poliisin tutkimus edukseen, ei naapureiden tarinoinnit ja kirjelmät auta oikeudessa.

Lue lisää

Pitää melkein paikkansa mitä tulee omistusasumiseen. On lähes mahdotonta saada ulos asukasta omasta osakkeesta mikäli hän ei ole laiminlyönyt maksujaan. Ikävä kyllä, olen nähnyt kymmeniä mitä törkeimpiä naapureiden kotirauhan häirintä tapauksia, jotka häiriköt ovat oikeudessa voittaneet ja saaneet vieläpä vahingonkorvaukset päälle.


Mutta vuokra-asumisen suhteen (jota kysyjä ilmeisesti kysyi) tilanne ei ole niin onneton. Vuokralainen lähtee helposti pihalle edellyttäen tietysti, että vähintään kaksi naapuria yhtyy valitukseen ja asianmukaiset huomautukset ja varoitukset on annettu ensin. Tietenkin vuokralainen voi valittaa ja viivästyttää päätöstä, mutta häviää kyllä aina lopulta ja joutuu vielä kulujen maksumieheksi. Sosiaalitapauksiahan se ei hetkauta, mutta työssäkäyvä joutuu kyllä miettimään , että riittääkö maksukyky.

suksikoon kuuseen!
Sain tänään kuulla että vuokralaiseni on lähdössä juurikin kyseisenlaisten ihmisten vuoksi. Harmittaa mutta minkäs teet :(

on ulkopuolisena ammattilaisena pitää homma kasassa, jotta varoituksilla ei tehdä kiusaa tai niitä anneta turhaan. Häiritsevän elämän takia ei varoitusta saa antaa ellei se ole a) toistuvaa (siis ei vain yksi ilta) ja b) olennaista, eli se todella häiritsee naapureita. Vahingossa kaadettu tuoli yöllä ei ole varoituksen aihe. Lisäksi varoituksen perusteena olevat valitukset pitää olla kirjallisia ja kahden tai useamman eri huoneiston asukkaan allekirjoittama.

Normaalia elämää on käydä suihkussa vaikka yöllä, pitää koiria asunnossa sekä kutsua vieraita. Ja pianonsoittoakin saa opettaa iltaisin.

Jos tilanne on epäselvä pitää antaa huomautus tai muuten ottaa yhteyttä ilmoituksen kohteeseen, usein sillä asiat selviää nopeammin.

ITS... kirjoitti:

on ulkopuolisena ammattilaisena pitää homma kasassa, jotta varoituksilla ei tehdä kiusaa tai niitä anneta turhaan. Häiritsevän elämän takia ei varoitusta saa antaa ellei se ole a) toistuvaa (siis ei vain yksi ilta) ja b) olennaista, eli se todella häiritsee naapureita. Vahingossa kaadettu tuoli yöllä ei ole varoituksen aihe. Lisäksi varoituksen perusteena olevat valitukset pitää olla kirjallisia ja kahden tai useamman eri huoneiston asukkaan allekirjoittama.

Normaalia elämää on käydä suihkussa vaikka yöllä, pitää koiria asunnossa sekä kutsua vieraita. Ja pianonsoittoakin saa opettaa iltaisin.

Jos tilanne on epäselvä pitää antaa huomautus tai muuten ottaa yhteyttä ilmoituksen kohteeseen, usein sillä asiat selviää nopeammin.

Lue lisää

En ole vielä kuullutkaan että jossain sanottaisiin, milloin varoituksen saa antaa ja milloin ei. Kerro ihmeessä, missä niin sanotaan...

8+20 kirjoitti:

En ole vielä kuullutkaan että jossain sanottaisiin, milloin varoituksen saa antaa ja milloin ei. Kerro ihmeessä, missä niin sanotaan...

Asunto-osakeyhtiölaista löytyy perusteet. Kun varoituksia ei kuulu antaa huvikseen tai hallituksen pätemisentarpeen tyydyttämiseksi, vaan varoitusten antaminen liittyy oleennaisesti huoneiston ottaminen yhtiön hallintaan. Asunto-osakeyhtiölaissa on melko selkeästi sanottu, että jos rikkeellä on vähäinen merkitys, niin varoituksia ei anneta. Huomautukset tai ohjeistamiset ovat lievempi ja oikea tapa pienempiin häiriöihin, eikä niitä pidä sekoittaa varoitukseen.

Sanotaan kirjoitti:

Asunto-osakeyhtiölaista löytyy perusteet. Kun varoituksia ei kuulu antaa huvikseen tai hallituksen pätemisentarpeen tyydyttämiseksi, vaan varoitusten antaminen liittyy oleennaisesti huoneiston ottaminen yhtiön hallintaan. Asunto-osakeyhtiölaissa on melko selkeästi sanottu, että jos rikkeellä on vähäinen merkitys, niin varoituksia ei anneta. Huomautukset tai ohjeistamiset ovat lievempi ja oikea tapa pienempiin häiriöihin, eikä niitä pidä sekoittaa varoitukseen.

Lue lisää

Ei siinä niin sanota. Asunto-osakeyhtiölaissa ei puhuta VAROITUKSEN antamisesta ja varoituksen perusteista yhtään mitään, vaan sanotaan että "HUONEISTOA EI VOIDA OTTAA YHTIÖN HALTUUN, JOS RIKKOMUKSELLA ON VÄHÄINEN MERKITYS." Ne on ihan eri asiat.

Yhtiön hallitus antaa hallituksen varoituksen silloin, kun katsoo sen aiheelliseksi. Se on selkeä ohjeistus.

Huomautuksista ei laki sano yhtään mitään ja ne ovatkin yhtä tyhjän kanssa.
Mitään erillisä ohjeistamisia ei tarvita, jos asunto-osakeyhtiöllä on voimassa olevat järjestyssäännöt. Siinä on ohjeistusta tarpeeksi.
Isännöitsijän antamalla varoituksella on sikäli merkitystä, että kun niitä kertyy tarpeeksi eikä käytöstapoihin tule muutosta, yhtiö voi aloittaa huoneistoon haltuunottoprosessin. Lukuisat varoitukset osoittavat, että asiasta on huomautettu, mutta osakas ei ole ottanut onkeensa. Hallituksen varoitus on lisäksi tarpeen, jotta pullikoija tietää, että käytöksen muutosta tarvitaan ja mitä on tulossa, jos tavat ei muutu.

Isännöitsijä antaa varoituksen joko itsenäisesti tai työnantajan määräyksestä.

Miten ajattelit ohjeistaa osakasta, joka ei maksa vastikkeitaan? Soh-soh, maksas nyt.

3. varoitus??? kirjoitti:

Ei siinä niin sanota. Asunto-osakeyhtiölaissa ei puhuta VAROITUKSEN antamisesta ja varoituksen perusteista yhtään mitään, vaan sanotaan että "HUONEISTOA EI VOIDA OTTAA YHTIÖN HALTUUN, JOS RIKKOMUKSELLA ON VÄHÄINEN MERKITYS." Ne on ihan eri asiat.

Yhtiön hallitus antaa hallituksen varoituksen silloin, kun katsoo sen aiheelliseksi. Se on selkeä ohjeistus.

Huomautuksista ei laki sano yhtään mitään ja ne ovatkin yhtä tyhjän kanssa.
Mitään erillisä ohjeistamisia ei tarvita, jos asunto-osakeyhtiöllä on voimassa olevat järjestyssäännöt. Siinä on ohjeistusta tarpeeksi.
Isännöitsijän antamalla varoituksella on sikäli merkitystä, että kun niitä kertyy tarpeeksi eikä käytöstapoihin tule muutosta, yhtiö voi aloittaa huoneistoon haltuunottoprosessin. Lukuisat varoitukset osoittavat, että asiasta on huomautettu, mutta osakas ei ole ottanut onkeensa. Hallituksen varoitus on lisäksi tarpeen, jotta pullikoija tietää, että käytöksen muutosta tarvitaan ja mitä on tulossa, jos tavat ei muutu.

Isännöitsijä antaa varoituksen joko itsenäisesti tai työnantajan määräyksestä.

Miten ajattelit ohjeistaa osakasta, joka ei maksa vastikkeitaan? Soh-soh, maksas nyt.

Lue lisää

Lukekaapas nyt kaikki tämä, tuossa se on sanottu. Jos isännöitsijä omatoimisesti antaa varoituksia, ei niillä tosiaankaan ole juridista merkitystä, joskus saattaa tilanne rauhoittua siitäkin. Siis hallituksen varoitus, joka menee tiedoksi todisteellisesti vuokralaiselle sekä osakkaalle.
Hohhohoijaa, onpa vaikeeta...

8 LUKU
Yhtiön pakkokeinot
81 §
Huoneiston ottaminen yhtiön hallintaan
Yhtiökokous voi päättää, että osakkeenomistajan hallinnassa oleva huoneisto on enintään kolmen vuoden ajaksi otettava yhtiön hallintaan, jos:

1) osakkeenomistaja ei maksa erääntynyttä yhtiövastiketta;

2) huoneistoa hoidetaan niin huonosti, että yhtiölle tai toiselle osakkeenomistajalle aiheutuu siitä haittaa;

3) huoneistoa käytetään oleellisesti muuhun tarkoitukseen kuin mihin se on aiottu tai muuten yhtiöjärjestyksen vastaisesti;

4) huoneistossa vietetään häiritsevää elämää; tai

5) osakkeenomistaja tai muu huoneistossa asuva ei noudata, mitä järjestyksen säilymiseksi yhtiön tiloissa on tarpeen.

Huoneistoa ei saa ottaa yhtiön hallintaan, jos rikkomuksella on vain vähäinen merkitys. Päätöksessä on mainittava hallintaan ottamisen peruste, kestoaika ja kohteena olevat tilat.

82 §
Varoituksen antaminen
Päätöstä huoneiston ottamisesta yhtiön hallintaan ei saa tehdä, ellei hallitus ole antanut osakkeenomistajalle kirjallista varoitusta. Jos osakkeenomistaja on vuokrannut huoneiston tai sen osan taikka muutoin luovuttanut huoneiston toisen käytettäväksi, varoitus on annettava tiedoksi myös vuokralaiselle tai huoneistossa asuvalle muulle käyttöoikeuden saaneelle. Varoituksessa on ilmoitettava sen antamisen peruste sekä mainittava mahdollisuudesta ottaa huoneisto yhtiön hallintaan. Varoitus on annettava tiedoksi niin kuin haasteen tiedoksiantamisesta säädetään tai muuten todistettavasti. Jos osakkeenomistajaa tai vuokralaista tai huoneistossa asuvaa muuta käyttöoikeuden saanutta ei yrityksistä huolimatta ole tavoitettu, varoitus voidaan toimittaa tälle kirjatulla kirjeellä, jonka katsotaan tulleen tietoon seitsemäntenä päivänä siitä, kun kirje on annettu postin kuljetettavaksi. Jos ei tiedetä, kuka osakkeenomistaja tai vuokralainen tai muu käyttöoikeuden saanut on, varoitus voidaan antaa osakkeenomistajalle, vuokralaiselle tai muun käyttöoikeuden saaneen tiedoksi julkaisemalla se virallisessa lehdessä tai muussa paikkakunnalla yleisesti ilmestyvässä lehdessä ja lisäksi toimittamalla tieto siitä huoneistoon, jonka ottamisesta yhtiön hallintaan varoitetaan. Varoituksen katsotaan tällöin tulleen osakkeenomistajan, vuokralaisen tai muun käyttöoikeuden saaneen tietoon lehden ilmestymispäivänä. (31.3.1995/483)

Jos osakkeenomistaja varoituksen johdosta viivytyksettä täyttää velvollisuutensa tai oikaisu muuten tapahtuu, yhtiöllä ei ole oikeutta ottaa huoneistoa hallintaansa.

Tuossa tapauksessa voit aina kiistää mitään varoitusta saaneesi ja asia tosiaan mitätöityy. Mutta jos kerrot saaneesi varoituksen, niin vaikea sitten kiistää. Isännöitsijä ei voi myöskään antaa varoitusta hallituksen puolesta tai tehdä muitakaan päätöksiä hallituksen puolesta. Varoituksen voi antaa vain hallitus, mutta toki isännöitsijä voi sen hallituksen allekirjoittaman lapun postiin viedä.