talossa on huoneita kolme ja vintillä yksi. Tuvassa on hella ja leivinuuni, muissa huoneissa kakluunit. Talo on 40 luvulla rakennettu rintamamiestalo. Veto on kaikissa tulisijoissa hyvä, vaikka vaikka niitä lämmitetään yhtä aikaa. Kysyisin asiantuntijoilta miksi nykyään pitää joka tulisijalle olla oma hormi? Suunitelmissa on mökin teko, johon tulisi kolme tulisijaa samaan piippuun, mutta suuri kysymys onkin, pitääkö kaikille pesille muurata oma hormi?
Naapurin katolla on yksihorminen piippu, no,,
mökk
201887
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Että naapurissasikin on useampi hormi, jotka yhdistyvät vesikaton korkeudella yhdeksi isoksi, näin oli tapana tehdä ihan säästösyistä. Jos joskus saat tilaisuuden käydä katsomassa sitä piippua tarkemmin niin suosittelen. Oon aika monta piippua nähnyt tähän ikään, (53v) vaan en yhtään joka olisi niinkuin kerrot. Miltäs se näyttäis sisälla talossa, jos 40X40 cm piipussa olisi 5 tulisijaa, ja niiden kaikkien savupellit,piippuhan olisi poikki suunnilleen pellien takia.
Voihan pelli olla tulisijan ja hormin välissä. Asiantuntija en ole, mutta mielenkiintonen idea.
pitkät pellinvarret, jos itse tulisija on vaikka sen metri kanttiis, ja korsteeni, vaikka 30x40, ulkomitoiltaan. Yleensä tulisija on liitetty hormiin lähinnä laastilla, sinne ahtauteen kun ei oikein muuta mahdu.
nimittäin on vain yksi hormi ja syvä. Jonka nuohooja putsaa, ollaan sitä nykyisen talon omistajan kanssa joskus ihmetelty, että kuinka se systeemi on oikeen muurattu kun se niin hyvin toimii,(ei milloinkaan ilmalukkoja kuten meillä monihormisessa) mutta siitä ei kyllä ota selvää äkikseltään vanha susikaan, sillä keittiössä on todella massiivinen välikattoon asti osittain nouseva todella upea tiilirakennelma l,uuneineen ja helloineen. kammareissa on kakluunien päällä pellit, mutta menevätkö ne sitten päähormiin asti vai mihin on todellinen arvoitus. Talon alkuperäiset omistajat on olleet jo kauan ikilevossa ja samoin muurarimestari joka on ollut aikanaan alueen kysytyinpiä ja nykyään hän taitaa olla tässä kaupungissa lähes legenda, mutta se että mökkiin yksireikäinen, niin mitäs sanotte ja miten se muurattas.
Savupelti pitää silloin olla jokaisella hormiliitoksessa. Toki voi olla ongelma, jos tulisijat ovat hyvinkin eri kokoisia, pienelle tulisijalle kun riittäisi puolen tiilen tai vastaava hormi, suuri vaatisi koko tiilen hormin.
kaikissa tulisijoissa, siis 2 kakluunia ja hella, Hellan hormi on aika, etten sanoisi vikuroiva. Aamulla kun tulta siihen sytyttelee, niin täytyy lähteä aika varovaisesti pienillä tulilla liikkeelle, sillä jos se sattuu olemaan sillä päällä, niin se yhtäkkiä puhaltaakin savyt tupaan, muissa hormeissa ei ole tällaista tautia ja veto tässä hellassakin on aika hyvä, mutta se alkuun lähtö saattaa olla joskus vaikeaa.
Ajattelin siis kysyä palstalaisilta, (kun ko. muurareita ei enää ole) että miksi meillekin on pitänyt 50 luvun lopulla muurata yhden ison sijasta monta pientä ahdasta hormia? Ajattelis näin äkkiseltään, että väljässä tilassa on vetoa erilailla, kun useampi tulisija työntää yhtäaikaa lämpöä tilavaan piippuun.
kyllähän se on niin, että se imu eli veto on siellä piipussa, ja jos ei sitä ole niin savut tulevat sisälle. Ei ne tulisijat mitään savua minnekään työnnä.
Väärin vieläkin. Niin se menee että lämmin ilma työntyy ylöspäin ja vetää perässään ilmaa, olkoon sitten vaikka viileääkin, jos asunto on viileä. Mikäli sisällä asunnossa on paha alipaine, savu tulee sisään, silloin auttaa oven avaaminen. Joten se siitä työntämisestä ja vetämisestä.
Itse pidän enemmän työntämisestä kuin vetämisestä -)
Eestissä on ihan tavalista, että vanhemissä taloissa on vain üksi hormi piipussa.Mitta on 28x28 cm.Minulla mene yhteensä nelä uunia, sekä hella saman hormiin ja en ole huomanut onkelmia.Joka uunissa on oma sulkupelti.Koko talven on piippu lämmin ja joskus jopa savustaan kinkkua hormissa. Yksityiset hormit olis siinä mielessä paremat, jos olis harvoin käytöä, koska isoa hormin lämmitäminen otta turhaan paljon aika ja energia . Samoin Laki sano jotain... jos halua olla mukava ihminen...
Sen olis viellä sanonut, että en kuitenkaan tarvitse nelä uunia saman aikaan.Niitä on vaan sen takia niin paljon, että en käytä koko taloa aina ja lämmitän silloin kun tule vaikka vieraita.Ylensä on üläkerrassa üksi uuni lämmin ja alhalla kaksi. Alakerran savut ei koskaan pääse yläkerran uunin kautta tupaan, koska uunissa on pelti välissä.Jos yläkerran piipussa olis sulkupelti, niin see olis tosi vaaralista.
kertovat paljon sen ajan muuraustyylistä. Karjalassa ja Pohjoissuomessa pystyssä törröttävät piiput on mielestäni suurimmaksi osaksi yksihormisia, kuvista ainakin saa helposti sellaisen käsiryksen. Varmaan sotien jälkeen on ruvettu muuraamaan kaikille tulisijoille oma hormi. Onko se sitten järkevää mene ja tiedä, mutta ei sille ainkaan yht.äkkiä ajateltuna mitään järkiperustetta tahdo löytyä.
Ainakin Haapsalun vanhassa kaupunkissa on nyt viellä käytössä yksihhormisia, sekä monella hormilla 150 v. vanhoja piipuja. Molempi tapa oli siis normali. On säilynyt jopa sellaisia, missä koko keitiö on ison piipun sisällä.
On säilynyt jopa sellaisia, missä koko keitiö on ison piipun sisällä. //
kauheeta onko myos makuuhuone ja tupa?
meilläpäin noita kutsutaan tiilitaloiksi..
tarvitse ainakaan erillistä liesituuletinta asentaa, jos koko keittiö on piipun sisällä. Luultavasti kysymyksessä on lähinnä lappalaiskota.
See oli 1600 luvun herrasväen arkea ja jonkinlainen piipun ja uunin sekamuoto.Laitan kuvija joskus, tai tulka itse katsomaan.
http://register.muinas.ee/thumbs/regular/50438.jpg
http://www.geopeitus.ee/pic/8984.jpg
On kyllä joo, mitähän noista kummajaisista oikein sanos. Ei ole vastaani moisia rumiluksia vielä tullut, No onkohan nämä nyt niitä lappalaiskodan parempia versioita? mene ja tiedä, mutta hiljaseks ainakin vetää. Vai onkohan nämä jotain alkuperäisiä malmin sulatus masuuneja, Tai voihan ne olla Virolaisen sosialismin suuria arkkitehtoorisia saavutuksia männävuosilta. Muurari ainakin on luultavasti ollut tietoinen mitä on ollut tekemässä.
komea takka,,meneeköhän pitkätkin puut?
Eestissä oli sellaisia avotakkakeitijöitä jo 1400 luvulla ja on säilynyt tähään päivään asti, koska niitä on otetu suojelukseen alle. Voi olla, että Suomessa niitä ei ole ollut kovin paljon. EhkäTurun linnassa olis jotain vastava, tai Porvossa. Ylensä suomalaiset asui 1400 luvulla viellä multaluolissa.
Muurar Jarskalle: Sen "takan"sisällä oli pieni uuni, tai hella, mitä nyt tarvitiin.
Sen piipun ympärillä oli tietysti koko muu talo, joko hirrestä tai kivestä.
Ihmetelin itse, että ytessä kuvassa on see kartanon piippu niin leveä, että sinne sisään on rakenettu portaat! Heno homma muuten.
Mutta onko teeman aloitaja saanut vastauksen? Anteeks, että olen tässä lörpötänyt muita juttuja, mutta ei tee yhtään paha, jos aina oppi jotain.