Urpilainen on söpö

^Sisällissodan alkaminen oli demareilta helvetinmoinen virhe!^
Lokakuussa 1917 oli valittu uusi eduskunta. Siinä SDP:llä oli yli 90 edustajaa, mutta ei enää enemmistöä. Tietynlaisen "vallanvaihdoksen" SDP-enemmistöinen eduskunta oli Mannerin johdolla tehnyt jo heinäkuussa, kun se julistautui korkeimman vallan käyttäjäksi Suomessa muissa kuin sotaväkeä ja ulkopolitiikkaa koskevissa asioissa.

Valtalakihan ei ollut hallituksen (senaatin) antama lakiehdotus. Kysymys oli alun perin asioiden käsittelyjärjestyksen määrittelystä eduskunnan ja kenraalikuvernöörin välillä. Sen sisältö muuttui eduskunnassa yllättäen. Venäjän väliaikainen hallitus torjui päätöksen, hajoitti eduskunnan ja määräsi uudet vaalit.

Marraskuun alussa bolshevikit kaappasivat vallan Pietarissa. Tavattoman helposti, lähes vastarinnatta ja ilman kuolonuhreja. Stalin kävi SDP:n puoluekokouksessa marraskuussa 1917 kertomassa tästä ja ilmoitti, että tukea löytyy jos halutaan.

Suomessa ja Venäjällä oli melkoinen sekasorto. Julistettu yleislakko ei tuonut mitään muutosta paitsi, että porvarilliset ryhmät ryhtyivät luomaan omia kaarteja työväen järjestyskaartien vastapainoksi.

Punakaartien ja SDP:n puoluejohdon suuri enemmistö totesi, että parlamentaarista tietä heidän ajatuksensa eivät etene. Päädyttiin kaappaamaan asevoimin valta eduskunnalta. Rikosoikeudellisesti ryhdyttiin valtiopetokseen. Aivan sama säädös on nykylaissa sellaisesta toiminnasta, jolla eduskunnalta yritetään väkivalloin kaapata valta. Tietysti jos olisi voittanut, tilanne olisi toinen.

Suomessa tilanne oli toinen kuin Venäjällä. Maassa oli vahva talonpoikien maanomistus. Maassa oli vallinnut parlamentarismi ja lakiin perustuva valtiollinen järjestys jopa säätyvaltiopäivien ajoilta. Itse asiassa jo Ruotsin vallan ajalta. Näitä ei ollut Venäjällä.

Hallitus siirtyi Vaasaan julisti suojeluskunnat hallituksen joukoiksi. Sotatoimien kuluessa hallituksen joukotkin syyllistyivät summittaisiin teloituksiin ja vääryyksiinkin. Sodan jälkeen valtiopetokseen osallistuneet kerättiin vankileireille. Aivan laillisessti. Sen sijaan laillista ei ollut vankien jättäminen ilman ravintohuoltoa. Kuolemaan tuomittuja oli varsin vähän, mutta nälkään kuolleita paljon. Mikä on kiihtyneessä mielentilassa ymärrettävää, mutta ei tietysti kunniaksi laillista menoa vaativille.

Majander asettaa punaisten vallankaappausyrityksen oikeaan perspektiiviin. Suomen kansa oli havainnut saman asian jo 1939 kun Neuvostoliitto hyökkösi Suomeen ja käytännössä yksimielisesti noustiin hyökkääjää torjumaan.
VASTAA