Taivaan tulet -televisiosarja esittää persoonallisen käsityksen lastensuojelusta ja laajemminkin sosiaalityöstä.
http://ohjelmat.yle.fi/taivaantulet/etusivu
Sarjan tapahtumat ovat rankasti ristiriidassa todellisuuden kanssa, kun tarkastellaan Suomen lakia ja etenkin vakiintuneita sosiaalityön käytäntöjä ja ajattelumalleja. Olen monta kertaa katsonut sarjaa ihan huuli pyöreänä, että miten ihmeessä sarjassa voidaan esittää ja väittää tuollaista. Research on jäänyt käsikirjoittajalta tekemättä.
Mutta näiden yksityiskohtien epärealistisuus ei ole välttämättä huono asia. On nimittäin äärettömän tärkeää, että ummehtuneeseen sosiaalityöhän luodaan uusia näkökulmia. Käsikirjoittaja ja ohjaaja Kari Väänänen kertoo alasta selvästi oman näkövinkkelinsä kautta.
Hankalaa on se, jos miljoonayleisöstä jotkut pitävät Väänäsen väitteitä faktoihina. Ne kun ovat suuresti fiktiota. Mutta kiinnostava totuudenjyvänen Väänäsen käsikirjoituksessa piilee. Väänänen näyttää suhtautuvan kriittisesti niin lastensuojeluun kuin sosiaalityöhönkin. Se on hyvä se. Näinkin hänen sarjansa vie tätä maata eteenpäin.
Taivaan tulet on ollut minulle tähän saakka kertomus sukuni asuinsijoista. Etenkin tuorein jakso oli lähes kokonaan kuvattu siinä kylässä ja sen lahdensuulla, josta sukumme kotitalo näkyy. Lastensuojelu ja sosiaalityö ovat nyt tuoneet vielä lisämaustetta soppaan.
http://ohjelmat.yle.fi/taivaantulet/etusivu
Sarjan tapahtumat ovat rankasti ristiriidassa todellisuuden kanssa, kun tarkastellaan Suomen lakia ja etenkin vakiintuneita sosiaalityön käytäntöjä ja ajattelumalleja. Olen monta kertaa katsonut sarjaa ihan huuli pyöreänä, että miten ihmeessä sarjassa voidaan esittää ja väittää tuollaista. Research on jäänyt käsikirjoittajalta tekemättä.
Mutta näiden yksityiskohtien epärealistisuus ei ole välttämättä huono asia. On nimittäin äärettömän tärkeää, että ummehtuneeseen sosiaalityöhän luodaan uusia näkökulmia. Käsikirjoittaja ja ohjaaja Kari Väänänen kertoo alasta selvästi oman näkövinkkelinsä kautta.
Hankalaa on se, jos miljoonayleisöstä jotkut pitävät Väänäsen väitteitä faktoihina. Ne kun ovat suuresti fiktiota. Mutta kiinnostava totuudenjyvänen Väänäsen käsikirjoituksessa piilee. Väänänen näyttää suhtautuvan kriittisesti niin lastensuojeluun kuin sosiaalityöhönkin. Se on hyvä se. Näinkin hänen sarjansa vie tätä maata eteenpäin.
Taivaan tulet on ollut minulle tähän saakka kertomus sukuni asuinsijoista. Etenkin tuorein jakso oli lähes kokonaan kuvattu siinä kylässä ja sen lahdensuulla, josta sukumme kotitalo näkyy. Lastensuojelu ja sosiaalityö ovat nyt tuoneet vielä lisämaustetta soppaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
aikuiseen kohdistu (Launis), mutta kovin oli hauska katsoa sitä sekopääsossua. Tollasiin olen törmännyt. Hyvä näkökulma oli myös se, että sekopääsossu yritti jyrätä psykologin ja muut.
Lastensuojelu oli pääaiheena toisessa ja kolmannessakin jaksossa, viime viikolla nähtiin neljäs. Siinä sosiaalityöntekijä nousi suorastaan pääosaan, vaikka aikuissosiaalityöstähän siinä puhuttiin. Sosiaalitantat ovat siis saaneet nyt toisella tuotantokaudella hyvin merkittävän aseman Taivaan tulissa. Jännää. Kertoo varmasti paljon käsikirjoittaja Kari Väänäsen henkilökohtaisista käsityksistä - ja se on ihan ok.
Arvelen, että Väänänen on itsekin törmännyt heihin elämänsä eri vaiheissa. Hänhän ei ole itse kasvanut isänsä ja äitinsä kanssa, vaan opettajatätinsä.
Mieleeni tulee tässä yhteydessä sekin, että käsittääkseni hän asui Kemijärvellä lapsuudessaan lähellä lastenkotia. Ja todennäköisesti moni hänen koulukavereistaan asui lastenkodissa (jos nyt pahasti erehdy ajallisesti - tiedän että hänen kotikylällään oli Kemijärven lastenkoti).
koti.
En tuntenut monta lastenkodin lasta, yhden tai kahden, ainoa, mitä heistä tiesin, oli, että asuvat lastenkodissa.
Taivaan tulia en ole katsonut.