Sain perinnönjaossa kesämökin (vanhan tilan) ja vainajan yllättävän poismenon johdosta muutama asia on hakusessa.
Tilalla on rantaviivaa n. 200 m, mutta vesialue kuuluu ns. kantatilalle (kartanolle), josta pienemmät tilat on lohkottu ennen sotia. Rannan rajalinjaa on vaikea tulkita, kun kaislikossa ei mitään rajapyykkejä ole. Kuitenkin osa rannasta näyttäisi (on) tilani "rajana", osa on sitten ns, kaislikkoista vesijättöä. Lisäksi tulkitsemista vaikeuttaa vedenkorkeuden vaihtelu, tänä vuonna vesi oli poikkeuksellisen matalalla, korkeanveden aikaan vesi kuitenkin peittää tilan pellot.
Ilmeisesti mittaus tehdään 0-veden korkeudella (??) Vene ja laituripaikka on kuitenkin selkeästi tilan maalla, joten kannattaako tuota jättömaan lunastusta edes harkita ja jos ei, voiko asia jotenkin haitata tilan käyttöä, kyse siis arviolta n. 5m:n läpipääsemätön upottava kaislikko.
Toinen otsikon asia ihmetyttää, tilan läpi kulkee sähkö- ja puhelinlinja - kuitenkaan siitä ei löydy merkintää rasitustodistuksessa, miten tuohon tulisi suhtautua. Tilalla on (liiankin) tiheä puusto, miten esim. vastuunjako on, jos linjojen päälle kaatuu puita.
Olen metsäyhtiöiltä ja -hoitoyhdistyksiltä kysynyt neuvoa/tarjousta puiden kaadosta/ostosta, mutta ei oikein kiinnostusta ole, kun runkoja on vain 130-170 kpl.
Kiitos asiallisista vastauksista etukäteen!
Tilalla on rantaviivaa n. 200 m, mutta vesialue kuuluu ns. kantatilalle (kartanolle), josta pienemmät tilat on lohkottu ennen sotia. Rannan rajalinjaa on vaikea tulkita, kun kaislikossa ei mitään rajapyykkejä ole. Kuitenkin osa rannasta näyttäisi (on) tilani "rajana", osa on sitten ns, kaislikkoista vesijättöä. Lisäksi tulkitsemista vaikeuttaa vedenkorkeuden vaihtelu, tänä vuonna vesi oli poikkeuksellisen matalalla, korkeanveden aikaan vesi kuitenkin peittää tilan pellot.
Ilmeisesti mittaus tehdään 0-veden korkeudella (??) Vene ja laituripaikka on kuitenkin selkeästi tilan maalla, joten kannattaako tuota jättömaan lunastusta edes harkita ja jos ei, voiko asia jotenkin haitata tilan käyttöä, kyse siis arviolta n. 5m:n läpipääsemätön upottava kaislikko.
Toinen otsikon asia ihmetyttää, tilan läpi kulkee sähkö- ja puhelinlinja - kuitenkaan siitä ei löydy merkintää rasitustodistuksessa, miten tuohon tulisi suhtautua. Tilalla on (liiankin) tiheä puusto, miten esim. vastuunjako on, jos linjojen päälle kaatuu puita.
Olen metsäyhtiöiltä ja -hoitoyhdistyksiltä kysynyt neuvoa/tarjousta puiden kaadosta/ostosta, mutta ei oikein kiinnostusta ole, kun runkoja on vain 130-170 kpl.
Kiitos asiallisista vastauksista etukäteen!
Vastaukset 4
Vanhimmat
osaa neuvoa tuossa vesijättöasiassa, onko mahdollisesti vesijättöä muodostunut tilan lohkomisen jälkeen tai onko rajaa käyty tontin lohkomisessa vesialuetta vastaan. Jos vesijättöä on muodostunut niin ilman muuta kannattaa hakea sen lunastusta, kuluja siitä tulee lunastajlle mutta onpa asia siltä osin selvä kuka omistaa mihinkä saakka maata. Vesijätön ulottovuus voi olla hyvikin syvälle metsään, itselläni keskimäärin oli 24 metriä vesistöön, järveä oli laskettu ennen sotia...
Rasitustodistuksessa ei ole merkintöjä muusta kuin panttioikeuksista tai hukkaamiskiellosta. kiinteistörekisteriotteessa on merkinnät mitä rasitteita tilalla on "omaksi hyödyksi" tai toisille oikeuksia. kiinteistörekisteri otteen saat myös maanmittauslaitoksesta ja sieltä lisätietoja sekä mahdolliset toimituskartat ja pöytäkirjat rasitteista. Isommat sähkölinjat ovat rasitteena, mutta pienistä en tiedä, ainakaan sähkö ja puhelin tonttijohdot eivät ole?
Tontti puut eivät yleensä kiinnosta metsäyhtiöitä, pieniä kohteita ja muita seikkoja........kysele paikalliselta maanviljelijältä onko kiinnostuneita. Jos lehtipuita luulisi että halontekijöitä löytyy lähes joka kunnasta. Missä päin Suomea kohde on?
sähköyhtiöt kyllä kaataa puut jotka uhkaa sen linjoja, sinä et ole vastuussa heille puista johdon läheisyydessä.
Ota yhteyttä maamittariin. Vaikea arvailla, millaisilla papereilla tilat on lohkottu. Yleensä mun käsityksen mukaan kaikki maa kuitenkin kuuluu lohkottuun tilaan, vaikka vesi olisi ollakulla muulla. Mutta se riippuu ihan miten paperit on tehty. Kannattaa olla tarkkana, tuurillaan omistatkin sitten kuivanmaantontin. Maa-asioissa kannattaa olla todella tarkkana, tahtoo noit vanhat isännät aina olleen kokolailla kieroja papereita tehdessään..
Linjoissa on mun käsittääkseni niin, ne on aikanaan luovutettu sähkö- ja puhelinyhtiöiden käyttöön jollain kertamaksulla. Itellä tuli linja metän poikki, olikohan se kuuskymppiä per tolppa. Puut saa itelle. Omistus siis on, mutta ei määräämisoikeutta siinä asiassa. Jos ei olisi suostunut, maa olisi pakkolunastettu. Eli jeejee, mä omistan käyttökelvotonta maata linjojen alla. Noh, jospa siihen joskus sattuisi kuusi kasvamaan, voisi myydä edes joulukuusia.
Kyllä puulle ostajia on. Pienet määrät tahtovat vain mennä energiapuuksi, siis haloiksi. Kyllä polttopuulle kysyntää on, hinta vaan ei ole kaksinen. Kyllä joku viljelijä tai metsänomistaja ostaa ne pystyyn. Itellä riesana naapuri, joka kaikissa mahdollisissa väleissä on ostelemassa mun metikköä polttopuuksi. Käskin sen jo tälle syksylle syöksyä jokeen :DDDDDD
Pidä varasi noissa maa-asioissa, älä luota isäntiin tai naapureihin, pitää olla ulkopuoliset tyypit. Ja ne ei tarkoita välttämättä metänhoitoyhdistystä tai pankkia.
Sekotin kiinteistörekisteriotteen ja rasitetodistuksen, mutta ei kiinteistörekisteriotteessakaan ole mainittu mitään rasitteita eli siis lähtökohtaisesti voin olettaa, että vastuu ilmajohdoista ei ole minun, siis tilalla on paljon vanhaa puustoa ja syksyllä jo muutama vanha koivu kaatui, mutta ei linjojen päälle.
Täällä on vanhoissa koivuissa joku tuhoötökkä, joka iskee noihin vanhoihin koivuihin, niissä tyven halkaisija on liki metrin eli vanhoja ja pirun korkeita. Varsinainen myyntipuu olisi kuusipuuta, joka niin ikään on vanhaa ja isoa. Ehkä lähellä oleva kenttäsirkkelikaveri, jolla on myös traktori peräkärri hiabilla olisi kiinnostunut.
Papereiden ja karttojen tulkintaa ei ole helppoa, ne on v. 1914 ja 1930 ja tietty ruotsinkielisiä, se niistä käy ilmi, että 1930 raja on mennyt rantaviivaa pitkin ja nytkin vielä kallioinen niemi on selkeästi tilan maata, ongelma on alava lahden perukka, joka on sankkaa kaislikkoa, jossa ei pysty liikumaan. Sen verran isävainaa aikanaan kommentoi, että on se ja sama, kuka tuon ryteikön omistaa (??), kun venepaikka ja laituri on kallioniemi on tilan maata.
Paikka on nykyisessä Länsi-Uudellamaalla ja seurakunnan omistuksessa on isot maa-alueet, josta kaikki pikkutilat on aikanaan lohkottu eli seurakunta omistaa paljon maata, kaikki vesialueet tässä ympäristössä.