Perinnönjako ja ositus

maallikkoperijä

Hei!

Osaisiko joku auttaa minua pienessä lakiteknisessä pulmassa.

Tarkoitus on purkaa liki 20 vuotta sitten kuolleen isäni kuolinpesä, eli suorittaa ns. perinnönjako. Lueskelin kodin lakikirjasta, että se menisi suunnilleen niin, että ensin tehdään lesken ja kuolinpesän välillä ositus, jonka jälkeen kuolinpesän omaisuus jaetaan tasan kaikille osakkaille. Perinnönjako on riidaton ja mitään avioehtoa tai testamenttia ei ole olemassa. Perheen asuntokin on myyty, joten jäljellä on vain irtainta omaisuutta ja hieman rahavaroja.

Kysymys: Miten tuo ositus käytännössä suoritetaan, kun se kai pitäisi tehdä kuolinhetken tilanteen mukaan, eikä nykypäivän. Yritämmekö jotenkin arvailla/muistella, millainen oli lesken varallisuus silloin, vain miten asia menee oikein? Olenko ymmärtänyt osituksen oikein, eli siinä lesken ja vainajan yhteinen omaisuus laitetaan puoliksi, joista toinen jää leskelle ja toinen menee rintaperillisille - noin karkeasti?

9

1217

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 18

      ''Miten tuo ositus käytännössä suoritetaan, kun se kai pitäisi tehdä kuolinhetken tilanteen mukaan''

      Kaivatte isäsi jälkeen tehdyn perunkirjan, siinä lukee mitkä olivat omaisuuksien arvot kuolinhetkellä ja mitä silloin leski oli sanonut tasingosta. Jos kieltäytyi tasingosta koska oli varakkaampi pesän omaisuus on helppo. Jos oli käyhempi tasinko oli varmaan annettu lesken nimiin jo silloin. Eli selvittäkää nyt ensin mitä on oikeasti tehty silloin.

      ''Olenko ymmärtänyt osituksen oikein, eli siinä lesken ja vainajan yhteinen omaisuus laitetaan puoliksi, joista toinen jää leskelle ja toinen menee rintaperillisille - noin karkeasti?''

      Karkeasti, ei. Kaikki avio-oikeuteen kuuluva omaisuus lasketaan ensin molemmilla erikseen yhteen ja sitten niiden erotus tasataan. Leski pitää tästä omansa ja vainajan muodostaa perillisten jaettavaksi tulevan. Tässä pitää huomioida ettei lasketa avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta tai sen sijaan tullutta kummallekaan tuossa laskelmassa.

      Pesän omaisuuden jako on vain jakolasku ja sitten tasaatte niin että jokainen saa arvonsa verran, jos mahdollista. Jos ette muuten sovi, niin jokaisen pitäisi saada kaikenlaista omaisuutta.

      • 5

        Vastaus muuten hyvä, mutta eikös omaisuuden arvoina käytetä nykyarvoja myös osituksessa, kuten perinnönjaossakin. Se mikä kullekin kuuluu on perukirjassa, mutta mahdollinen tasinko lasketaan nykyarvoilla. Lesken eläessä hänen tulee osituksessa kieltäytyä tasingon antamisesta ja jos leski on kuollut, niin perukirjaan merkintä ei taitaisi oikeudessa riittää, mutta yleensä perilliset kunnioittavat perukirjaa.


      • 18
        5 kirjoitti:

        Vastaus muuten hyvä, mutta eikös omaisuuden arvoina käytetä nykyarvoja myös osituksessa, kuten perinnönjaossakin. Se mikä kullekin kuuluu on perukirjassa, mutta mahdollinen tasinko lasketaan nykyarvoilla. Lesken eläessä hänen tulee osituksessa kieltäytyä tasingon antamisesta ja jos leski on kuollut, niin perukirjaan merkintä ei taitaisi oikeudessa riittää, mutta yleensä perilliset kunnioittavat perukirjaa.

        Oli tuossa vastauksessani muutenkin avoimia kohti, kun alkuperäinen oli hieman avoin. Mutta ymmärsin kysymyksestä että leski eläisi vielä ja kysyjä kun vielä painosti sovinnollista jakoa keskityin kokonais parhaimpaan tulokseen.
        Avioliittolain mukaan tasinko laitetaan kuolinhetken mukaan eikä nykyarvon. Pesänjako taas toimitetaan jakohetken mukaan eikä kuolinhetken mukaan. Tämän takia on tärkeää selvittää perunkirjan tiedot jotta tiedetään mistä mitkä varallisuus erät tulevat. Tietysti todellisessa maailmassa tämä voi olla hankalaa jos pesä on jätetty lesken hallintaan eikä ole pitänyt kirjaa varojen käytöstä.


      • 5
        18 kirjoitti:

        Oli tuossa vastauksessani muutenkin avoimia kohti, kun alkuperäinen oli hieman avoin. Mutta ymmärsin kysymyksestä että leski eläisi vielä ja kysyjä kun vielä painosti sovinnollista jakoa keskityin kokonais parhaimpaan tulokseen.
        Avioliittolain mukaan tasinko laitetaan kuolinhetken mukaan eikä nykyarvon. Pesänjako taas toimitetaan jakohetken mukaan eikä kuolinhetken mukaan. Tämän takia on tärkeää selvittää perunkirjan tiedot jotta tiedetään mistä mitkä varallisuus erät tulevat. Tietysti todellisessa maailmassa tämä voi olla hankalaa jos pesä on jätetty lesken hallintaan eikä ole pitänyt kirjaa varojen käytöstä.

        ""Avioliittolain mukaan tasinko laitetaan kuolinhetken mukaan eikä nykyarvon.""
        Eppäilen tietoasi vieläkin, että esimerkiksi parikymmentä vuotta sitten perukirjassa kuolleella ukolla talo 100t ja akalla mökki 50t ja nythän arvot voisivat olla päinvastoin, niin nyt tehtävässä osituksessa ukon perilliset eivät maksaisi tasinkoa akalle 25t. Akanhan ei tarvitse maksaa perillisille koskaan tasinkoa.
        No, ehkä tämä asia ei ole kysyjälle relevantti.


      • 18
        5 kirjoitti:

        ""Avioliittolain mukaan tasinko laitetaan kuolinhetken mukaan eikä nykyarvon.""
        Eppäilen tietoasi vieläkin, että esimerkiksi parikymmentä vuotta sitten perukirjassa kuolleella ukolla talo 100t ja akalla mökki 50t ja nythän arvot voisivat olla päinvastoin, niin nyt tehtävässä osituksessa ukon perilliset eivät maksaisi tasinkoa akalle 25t. Akanhan ei tarvitse maksaa perillisille koskaan tasinkoa.
        No, ehkä tämä asia ei ole kysyjälle relevantti.

        ''Eppäilen tietoasi vieläkin, että esimerkiksi parikymmentä vuotta sitten perukirjassa kuolleella ukolla talo 100t ja akalla mökki 50t ja nythän arvot voisivat olla päinvastoin, niin nyt tehtävässä osituksessa ukon perilliset eivät maksaisi tasinkoa akalle 25t''
        Itseasiassa perilliset olisivat velvollisia maksamaan leskelle tasingon

        Niin tuon takia ositus onkin hyvä suorittaa vaikka perintöä ei olisi tarkoitus jakaa ennen kuin leski kuolee. Valitettavasti omaisuuden arvo voi muuttua ajan myötä.
        Perusteena on 3 § (16.4.1987/411)
        Avioliitto purkautuu, kun toinen puoliso kuolee tai julistetaan kuolleeksi taikka kun puolisot tuomitaan avioeroon.
        Saman lain 85 § (16.4.1987/411)
        Kun avioeroa koskeva asia on vireillä taikka kun avioliitto on purkautunut, omaisuuden ositus on toimitettava, jos puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii.
        Eli osituksen peruste on avioliiton purkautuminen, ei joskus tehtävä perinnönjako. Kun avioliitto on purkautunut, leski vallitsee ensiksi kuolleen omaisuutta perillisten lukuun, koska perillisten oikeus perinnönosaan on syntynyt kuolin hetkellä, eikä jaossa.


      • 2+5
        5 kirjoitti:

        ""Avioliittolain mukaan tasinko laitetaan kuolinhetken mukaan eikä nykyarvon.""
        Eppäilen tietoasi vieläkin, että esimerkiksi parikymmentä vuotta sitten perukirjassa kuolleella ukolla talo 100t ja akalla mökki 50t ja nythän arvot voisivat olla päinvastoin, niin nyt tehtävässä osituksessa ukon perilliset eivät maksaisi tasinkoa akalle 25t. Akanhan ei tarvitse maksaa perillisille koskaan tasinkoa.
        No, ehkä tämä asia ei ole kysyjälle relevantti.

        Olet oikeassa, ositushetken arvojen mukaan laitetaan.

        Selviää esim. täältä
        http://www.asianajotoimisto.com/pkon asiakasomistajasivut/pko sisaan/asiakasomistaja/tervetuloa asiakasomistajapalveluun/ehtojen hyvaksyminen/asiakasomistajakirjasto/perheoikeus/ositus/

        "Puolisoiden omaisuus luetteloidaan ositusperusteen syntyhetken mukaan, mutta se arvostetaan osituksen toimittamishetkeen."


      • maallikkoperijä
        2+5 kirjoitti:

        Olet oikeassa, ositushetken arvojen mukaan laitetaan.

        Selviää esim. täältä
        http://www.asianajotoimisto.com/pkon asiakasomistajasivut/pko sisaan/asiakasomistaja/tervetuloa asiakasomistajapalveluun/ehtojen hyvaksyminen/asiakasomistajakirjasto/perheoikeus/ositus/

        "Puolisoiden omaisuus luetteloidaan ositusperusteen syntyhetken mukaan, mutta se arvostetaan osituksen toimittamishetkeen."

        Tämä oli se, mitä hain:

        "Puolisoiden omaisuus luetteloidaan ositusperusteen syntyhetken mukaan, mutta se arvostetaan osituksen toimittamishetkeen."

        Eli perunkirjaan ei ole merkitty mitään osittamisesta, joten se pitänee tehdä nyt kun on tarkoitus jakaa tuo pesä. Käytännössä tämä tarkoittanee sitä, että pohdimme perunkirjaan merkittyjen omaisuuksien ja (yhä elävän) lesken omaisuutta, joka hänellä oli puolison kuolinhetkellä. Keksimme niille siis nykyarvon.

        Arpomistahan tuo on, mutta haluan että jako menee noin suurin piirtein lain mukaan, jotta jako saadaan tehtyä sopuisasti ja sille onjokin ulkopuolinen peruste. Kukaanhan ei näitä pesänjakoja sen kummemmin tarkastele, kun verotkin on jo maksettu.


      • mutta mitä
        2+5 kirjoitti:

        Olet oikeassa, ositushetken arvojen mukaan laitetaan.

        Selviää esim. täältä
        http://www.asianajotoimisto.com/pkon asiakasomistajasivut/pko sisaan/asiakasomistaja/tervetuloa asiakasomistajapalveluun/ehtojen hyvaksyminen/asiakasomistajakirjasto/perheoikeus/ositus/

        "Puolisoiden omaisuus luetteloidaan ositusperusteen syntyhetken mukaan, mutta se arvostetaan osituksen toimittamishetkeen."

        Kysymykseni on ehkä hieman sivussa alkuperäisestä asiasta, mutta minua askarruttaa seuraava.

        Olen kuullut, että osakkeiden käsittely perunkirjoituksessa on ongelmallista kun osakekurssit saattavat muuttua paljonkin ja nopeasti ja osakkeiden arvo pitää määrätä perukirjassa kuolinhetken kurssilla. Onko tämä siis vain verottajaa varten. Kun ositus ja perinnönjako sitten muutaman kuukauden kuluttua tehdään, arvo määritetäänkin ko.ajankohdan kursseilla. Vai määrittääkö verottajakin osakkeiden arvon sen päivän kursseilla milloin käsittelijä laskeskelee perintöveroa.

        Näistä osakkeiden käsittelystä saatta olla ihan omat sääntönsä.


      • 5
        mutta mitä kirjoitti:

        Kysymykseni on ehkä hieman sivussa alkuperäisestä asiasta, mutta minua askarruttaa seuraava.

        Olen kuullut, että osakkeiden käsittely perunkirjoituksessa on ongelmallista kun osakekurssit saattavat muuttua paljonkin ja nopeasti ja osakkeiden arvo pitää määrätä perukirjassa kuolinhetken kurssilla. Onko tämä siis vain verottajaa varten. Kun ositus ja perinnönjako sitten muutaman kuukauden kuluttua tehdään, arvo määritetäänkin ko.ajankohdan kursseilla. Vai määrittääkö verottajakin osakkeiden arvon sen päivän kursseilla milloin käsittelijä laskeskelee perintöveroa.

        Näistä osakkeiden käsittelystä saatta olla ihan omat sääntönsä.

        Samoilla säännöillä mennään myös osakkeiden osalta. Rajujen romahdusten osuessa omille nilkoille voi verottajalle tehdä perintöveroonsa oikaisupyynnön. Kokemuksesta tiedän, että 1990 asunto-osakkeiden korkean arvon "romahdus" ei ollut riittävä oikaisuvaatimuksen läpimenolle.
        En ole täysin varma, mutta päinvastaisessa muutoksessa verottajalla ei taida olla oikeutta muuttaa tekemäänsä perintöverotusta omasta tahdostaan, jos edes huomaisikaan asiaa jakokirjasta. Ei silloinkaan, vaikka joku toinen saman perikunnan osakas hakisi/saisi alennusta.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Dannysta tulee isä 83-vuotiaana

      Huh huh sentään sellaista naista, joka laitattaa itsensä paksuksi ikälopulle papalle ! Ajatellaanko lapsen oikeuksia oll
      Maailman menoa
      180
      7776
    2. Seida Sohrabi: Suomi ei ole rasistinen maa

      Seidalta taas täyttä asiaa. Miksi punavihreät naiset eivät pysty samaan - no se ideologia estää. "Meillä on valitettava
      Maailman menoa
      254
      4130
    3. Ketkä haukkuu suomalaisten ÄO:tä?

      Siinä on kaksi vaihtoehtoa, joko siis rutiköyhä vajaaälyinen vasuri tai venäläinen. Kyllähän täällä käy suomenvenäläisi
      Maailman menoa
      72
      3396
    4. Henkirikos kiuruvedellä

      Poliisi tutkii maaliskuussa tapahtunutta 50 luvulla syntyneen kuolemaa henkirikoksena. Missä päin tälläinen sattunut
      Kiuruvesi
      90
      3081
    5. Diesel-ammattilainen kehuu Sanna Marinia

      "Sanna Marinin (sd) hallitus loi neljä vuotta sitten väliaikaisen polttoaine­tuki­järjestelmän, kun energianhinnat nousi
      Maailman menoa
      18
      2281
    6. Pitkänperjantain kunniaksi tekoälyn analyysi Riikka Purran kirjoituksesta

      🧠 Mitä se kertoo "riikka"-nimimerkin lähijunassa tapahtuneesta? 1. Asenteellinen ja epäasiallinen sävy: Kirjoitus purs
      Maailman menoa
      4
      2105
    7. 100 prosentin perintövero korjaisi myös Hitas-ongelman

      Moni ei uskalla kieltäytyä perinnöstä maineen menettämisen uhalla, joten sitten tulee näitä tilanteita, joissa joutuu es
      Maailman menoa
      14
      1920
    8. Kunnanjohtaja haista sinä

      Kyvytön johtamaan kuntaa! Täysin kyvytön. Toivottavasti Hattula saa sinut vaivoikseen. Epäpätevä, ammattitaidoton, yhtei
      Heinävesi
      35
      1561
    9. Gallup: Mitä teillä syödään pääsiäisenä, onko juhlaruokaa vai meneekö arkiruoilla?

      Monessa perheessä pääsiäisenä pöytään pistetään vähän parempaa herkkua. Pääruokaan panostetaan ja lisäksi leivotaan vaik
      Liharuoka
      49
      1475
    10. Loimaan k-citymarketilla puukotus

      Jonka on puukotettu Loimaan citymarketilla tänään iltapäivällä noin klo 14. Kuulin kun ambulanssi huusi kaupungilla kun
      Loimaa
      48
      1437
    Aihe