Keski-Euroopasta on löytynyt kivikautisia ympyräkaivantoja joista mm. Tähdet ja avaruus-lehti on ansiokkaasti kertonut. Ja sitten tietenkin ovat ne kuuluisat kivikehät kuten Stonehenge ja ja muut "henget". Kivikehiä voi ymmärtääkseni pitää ympyräkaivantojen myöhäisempänä kehitysvaiheena.
Suomessa on jätinkirkkojen arveltu olevan ainakin osittain astronomisesti motivoituja rakennelmia, mutta tietääkseni täältä ei ole löytynyt ympyräkaivantoja. Olemme ehkä olleet sen verran periferiaa ettei sellaisia ole tehtykään?
Jonkinlainen mahtava projekti esi-isillämme on kuitenkin ollut meneillään tuhansia vuosia. Mahdollisesti se on ollut osittain uskonnollisesti motivoitu, mutta ajanlaskua se on myös palvellut. Kun keräily- ja metsästyskulttuurista siirryttiin maanviljelykseen, syntyi tarve tarkalle ajanlaskulle, niin että kylvöt osattiin tehdä optimaalisella hetkellä, aiempia kokemuksia hyödyntäen.
Tämähän ei ole uutta tietoa, mutta tekee mieli fiilistellä näissä muisteloissa ja pohdiskella sitä että eikö olisi sopivaa jatkaa tätä esi-isien perintöä, varsinkin koska kunnolliset ympyräkaivannot ovat meillä ehkä jääneet tekemättä? Käytännön tarvettahan niille ei enää ole.
Ympyräkaivantoon tarvittaisiin ehkä noin hehtaarin pinta-ala melko tasaisella ja avoimella paikalla josta on horisonttiin hyvä näkyvyys, ei suuria näköesteitä. Hehtaarin pellon hinta olisi luultavasti alle kymppitonnin kunhan ei osta kalliilta paikalta. Sitä peltoa voisi tietysti osittain käyttää muuhunkin tarkoitukseen, joten todellinen kustannus olisi alempi.
Mielestäni ympyrään tulisi merkitä auringon nousun ja laskun suunnat tasaus- ja seisauspäivinä. Kevät- ja syyspäiväntasauksessa suunnat ovat samat - itä ja länsi - koska auringon deklinaatio on molemmissa sama, nolla.
Paikan tulisi olla napapiirin eteläpuolella että horisonttiin saisi mielekkäät auringon nousun ja laskun suunnat kesäpäivänseisauksessa ja talvipäivänseisauksessa joka taitaa muuten olla tänään. Etelän ja pohjoisen suunnat voisi myös merkitä.
Arkeoastronomia on kiinnostavaa
13
812
Vastaukset
- kuka tempaisee eka?
Jos sitä ympyräkaivantoa tai kivikehää kehittäisi monipuolisemmaksi niin mielestäni Kuu olisi kova sana. Tosin tässä ehkä erkaannutaan esi-isien perinnöstä koska Kuulla ei heille lie ollut isoa merkitystä?
Eteläisimmässä Suomessa Kuu nousee ja laskee aina. Kuun ratatason kaltevuus 5 astetta ekliptikaa vasten merkitsee sitä että paikan latitudi saisi olla korkeintaan noin 61 astetta ettei Kuu olisi alakulminaatiossa koskaan horisontin yläpuolella.
Kuun nousun ja laskun suunnista sen ollessa pohjoisimmillaan ja eteläisimmillään voisi ehkä kehittää mielenkiintoisia juttuja. Tästä voisi syntyä vaikkapa jonkinlainen kvasiuskonto. Tai ainakin asianharrastajien mukava yhteinen juttu kymmeniksi vuosiksi.
Taivaan tapahtumat edustavat melko pitkälle menevää muuttumattomuutta ja jatkuvuutta joiden varaan voi rakentaa arkipäivän kolhuja kestäviä yhtisiä arvoja. Ja se olisi ihan kotitekoista eikä mitään tuontiuskontoa. Ei tarvitse listiä vääräuskoisia eikä räjäytellä pommeja kun tietoisesti välttää ottamasta asiaa liian vakavasti.- kustannuksia pois
Suunnilleen Rauman eteläpuolella Kuu tosiaan nousee ja laskee aina. Havaintopaikan horisontti täytyy kuitenkin ääritapauksissa olla erittäin hyvä, sillä Kuu täytyisi pystyä näkemään kaikilla suunnilla alle asteen korkeudella vaakatasosta.
Kun katsoo ohuinta sormeaan ojennetun käsivarren mitan päästä niin se näkyyy noin asteen levyisenä, joten melko pienestä kulmasta on kyse kun ajattelee vaikkapa parinsadan metrin päässä olevaa metsänreunaa jossa kasvavien puiden korkeus näin hätäisesti laskien näkyy useiden asteiden korkuisena.
Vaikea lienee löytää sellaista halpaa paikkaa jossa näkyvyys horisonttiin täyttäisi kovimmatkin vaatimukset. Olisi ehkä järkevämpää rakentaa paikalle jonkinlainen keinotekoinen horisontti esim. 5 asteen korkeuteen ja tarkastella nousu- ja laskuilmiöitä sen suhteen. Kuu ei eteläisimillään ollessaan nousisi tuon 5 asteen korkeuden yläpuolelle eteläisimmässäkään Suomessa, mutta sellaisen epäkohdan kanssa voisi opetella elämään. - synergiaetuja on!!!!
kustannuksia pois kirjoitti:
Suunnilleen Rauman eteläpuolella Kuu tosiaan nousee ja laskee aina. Havaintopaikan horisontti täytyy kuitenkin ääritapauksissa olla erittäin hyvä, sillä Kuu täytyisi pystyä näkemään kaikilla suunnilla alle asteen korkeudella vaakatasosta.
Kun katsoo ohuinta sormeaan ojennetun käsivarren mitan päästä niin se näkyyy noin asteen levyisenä, joten melko pienestä kulmasta on kyse kun ajattelee vaikkapa parinsadan metrin päässä olevaa metsänreunaa jossa kasvavien puiden korkeus näin hätäisesti laskien näkyy useiden asteiden korkuisena.
Vaikea lienee löytää sellaista halpaa paikkaa jossa näkyvyys horisonttiin täyttäisi kovimmatkin vaatimukset. Olisi ehkä järkevämpää rakentaa paikalle jonkinlainen keinotekoinen horisontti esim. 5 asteen korkeuteen ja tarkastella nousu- ja laskuilmiöitä sen suhteen. Kuu ei eteläisimillään ollessaan nousisi tuon 5 asteen korkeuden yläpuolelle eteläisimmässäkään Suomessa, mutta sellaisen epäkohdan kanssa voisi opetella elämään.Jos tuollainen malli hyväksytään että nousun/laskun ei tarvitse tapahtua todellisessa horisontissa eikä kaikkien nousujen ja laskujen tarvitse olla havaittavissa niin sellaisen 5 (tai 10?) astetta korkean kehänhän voisi oikeastaan rakentaa melkein minne tahansa Suomen alueelle.
Esim. Oulussa 65 asteen leveydellä ja 10 astetta korkean kehän kanssa Aurinko jäisi talvella liian alhaalle vaikka ollaankin napapiirin eteläpuolella koska esim. tänään Aurinko nousee Oulussa korkeimmillaan vain alle kahden asteen korkeudelle. Myöskään Kuu ei aina nousisi kehän yläpuolelle.
Nythän on suunnilleen täysikuu (koska oli kuunpimennys) joten nyt Kuu on melko ylhäällä, suunnilleen sillä korkeudella missä Aurinko on keskikesällä (± 5 astetta eli se Kuun ratatason kaltevuus, nousevan solmun paikasta riippuen). Kuuhan on täysikuuna päinvastaisella suunnalla Aurinkoon nähden, eli kun Auringon deklinaatio on eteläisimmillään, on Kuu suunnilleen pohjoisimmillaan.
- Virtual FinHenge
Virtuaalisena tuollainen "FinHenge" voisi myös olla aivan tyydyttävä. Ei tarvitse kaivaa mitään.
Jos ympyräkaivanto ja kivikehä jäivät esi-isiltä tekemättä, niin voisi kai sellaisen perustaa nettiin. Tulisi halvemmaksi, eikä netissä ole koskaan pilvistä, aurinko paistaa aina :-)- Virtual FinHenge
No tuota, itse asiassa Virtuaalinen FinnHenge alkaa ottaa netissä ensiaskeleitaan Joomla-saitilla PHP-toteutuksena.
http://vesapetays.net/J258/index.php/finhenge
N-kirjainten määrässä on hiukan vaihtelua (fiN vs fiNN), mutta se ei juuri nyt ole suurin ongelma;-) Projekti on aivan alussa, mutta toiveet ja odotukset ovat korkealla.
Pitäisi oikeastaan perustaa disinformaation levitystoimisto siltä varalta että voitan lotossa jättipotin ja todellisuudessa pystyn väärentämään Suomen luontoon FinnHengen joka muka on tuhansia vuosia vanha.
Enkut pitäisi aivopestä luulemaan että suomalaiset druidit ovat rakentaneet Stonehengeä paremman observatorion tuhansia vuosia sitten. Voi tietysti herättää epäilyksiä jos paikalta löytyy tuoretta betonivalua ja äskettäin räjäytettyä kalliota sekä metsätyökoneen ja kiviporan jälkiä. Aina kannattaa kuitenkin yrittää.
- kun sormet syyhyää
On ehkä vaikea perustaa nyky-Suomeen mitään ympyräkaivantoa tai kivikehää, ainakaan hyvälle paikalle josta horisonttiin oikeasti näkisi. Arkeoastronomista tietoisuutta tekisi kuitenkin mieli edistää. Vähemmän vaan taitaa löytyä sellaisia vanhoja rakennelmia joiden linjoista voisi etsiä mahdollisia astronomisia kytkentöjä.
Olisikohan jonkinlainen tarkoitushakuinen uusarkeoastronomia mitään? Nykyaikaisia rakennuksia tosin ei yleensä ole rakennettu astronomisin motiivein, mutta niistäkin voisi löytää astronomisia kytkentöjä kun oikein ahkerasti etsi :-)- tähtikuiskaaja
kahdesta epämääräisen matkan etäisyydellä olevista kivenmurikoistakin löytyy (arkeo) astronomisia kulmia ja mittoja, kun on vaan tarpeeksi tarkoitushakuisuutta ja mielikuvitusta. Tai jos ei löydy, niin hedelmällisyyskulttia ja falloksen palvontaa ainakin... - Miksi vi..ssa esi-isät / äidit olisivat tarvinneet 7-4000 v. sitten näitä "astronomisia" rakennelmia, kun he eivät niitä enään tarvinneet 3-2000 v. sitten ? Alettiinko jo silloin myymään tähtikarttoja ja allakoita ?
- almanakan tekijä
Tärkein tehtävä tuollaisilla muinaisilla astronomisilla havaintopaikoilla oli tarkistaa aurinkokalenterin ja kuukalenterin väliset eroavuudet.
Kuukalenterin mukaisen päivänhän eli monesko kuukauden päivä on menossa, näkee suoraan taivaalta katsomalla kuun vaiheen. Ja sekin, monesko kuukausi talvipäivän seisauksesta on menossa, on vielä melko helppo muistaa.
Sen sijaan aurinkokalenterin mukaisen päivän määrittäminen, siis monesko päivä esim. talvipäivän seisauksesta tai paljonko kuukalenteri ja aurinkokalenteri minäkin vuonna eroaa, on jo vaikeampi tehtävä. Ja tietysti piti pystyä tarkasti määrittämään milloin joku talvipäivän seisaus tai kesäpäivän seisaus on.
Aikaisemminhan käytettiin melkein yksinomaan kuukalenteria. Aurinkokaklenteriin siirryttiin vasta, kun pystyttiin tarkasti määrittämään aurinkokalenterin mukainen päivä (tai jotku pitivät kirjaa mikä vuoden päivä oli menossa). Yleisemmin se tehtiin merkitsemällä johonkin rakenteisiin auringon noususuunta tai laskusuunta esim. talvipäivän seisuksen aikaan tai kesäpäivän seisauksen aikana.
Ja koska ei ollut optisia laitteita, täytyi rakenteiden olla isoja ja tarkastelukulma riittävän kaukana, jotta kulma saatiin riittävän tarkasti mitattua.
Nuo Stonehengen tapaiset rakenteet oli aikaisemmin puusta tehtyjä. Englannissakin oli monia puupaaluista tehtyjä ympyrärakenteita. Jotkut tärkeimmät tehtiin sitten myöhemmin myös kivestä.
Jos Suomessa on ollut jotain astronomisia rakenteita, ne on todennäköisesti rakennettu puusta.- aurinkopappi
"Aikaisemminhan käytettiin melkein yksinomaan kuukalenteria."
Tuo on minulle uutta että kuukalenteri olisi ollut Suomessa(?) käytössä. Kuu- ja aurinkokalenterin yhdistäminen on aika hankalaa, tuskin vaivan arvoista. Aurinko riittää vuoden kulun seuraamiseen ja kalenterista tulee tavattoman monimutkainen jos Kuukin otetaan mukaan.
Kevätpäiväntasauksen ja syyspäiväntasauksen pystyy havainnoista saamaan paljon tarkemmin kuin seisausten hetket, sillä Auringon deklinaation muutos on keväällä ja syksyllä nopeaa, joten uskon että näitä on suosittu. - kuukalenteri
aurinkopappi kirjoitti:
"Aikaisemminhan käytettiin melkein yksinomaan kuukalenteria."
Tuo on minulle uutta että kuukalenteri olisi ollut Suomessa(?) käytössä. Kuu- ja aurinkokalenterin yhdistäminen on aika hankalaa, tuskin vaivan arvoista. Aurinko riittää vuoden kulun seuraamiseen ja kalenterista tulee tavattoman monimutkainen jos Kuukin otetaan mukaan.
Kevätpäiväntasauksen ja syyspäiväntasauksen pystyy havainnoista saamaan paljon tarkemmin kuin seisausten hetket, sillä Auringon deklinaation muutos on keväällä ja syksyllä nopeaa, joten uskon että näitä on suosittu.Mikä kansa käytti aurinkokalenteria ennen roomalaisten juliaanista kalenteria? Minä en ainakaan tiedä yhtään eurooppalaista kansaa.
Babylonialaiset, egyptiläiset ja ateenalaiset käyttivät kuukalenteria. Myös roomlaiset käyttivät kuukalenteria ennen juliaanista kalenteria. Niissä kuukausi alkaa aina kuun samasta vaiheesta, useimmiten uudesta kuusta tai täyskuusta.
Kuukalenteri on tosiaan melko sekava käyttää ja siksi roomalaiset siirtyvätkin aurinkokalenteriin, kun olivat sotkeneet perusteellisesti kuukalenterinsa.
Tosiasiassa muinaiset kuukalenterit olivat aurinko/kuukalentereita, sillä kuukalenteri synkronoitiin aurinkokalenteriin lisäämällä ylimääräisiä karkauskuukausia ja karkauspäiviä.
Olisi tosiaan mielenkiintoista tietää, millaista kalenteria suomessa käytettiin muinaisina aikoina.
Stonehenge liittyi ilmeisesti kelttien kalenteriin, joka oli kuukalenteri:
http://en.wikipedia.org/wiki/Celtic_calendar
Keltit muuten ovat tehneet näistä kuun vaiheiden seurannastaan kultaisia hattuja, joihin on dokumentoitu auringon ja kuun suhteellisen sijainnit jaksot (metoonin jaksot).
http://en.wikipedia.org/wiki/Golden_hat - hauska harrastus :-)
kuukalenteri kirjoitti:
Mikä kansa käytti aurinkokalenteria ennen roomalaisten juliaanista kalenteria? Minä en ainakaan tiedä yhtään eurooppalaista kansaa.
Babylonialaiset, egyptiläiset ja ateenalaiset käyttivät kuukalenteria. Myös roomlaiset käyttivät kuukalenteria ennen juliaanista kalenteria. Niissä kuukausi alkaa aina kuun samasta vaiheesta, useimmiten uudesta kuusta tai täyskuusta.
Kuukalenteri on tosiaan melko sekava käyttää ja siksi roomalaiset siirtyvätkin aurinkokalenteriin, kun olivat sotkeneet perusteellisesti kuukalenterinsa.
Tosiasiassa muinaiset kuukalenterit olivat aurinko/kuukalentereita, sillä kuukalenteri synkronoitiin aurinkokalenteriin lisäämällä ylimääräisiä karkauskuukausia ja karkauspäiviä.
Olisi tosiaan mielenkiintoista tietää, millaista kalenteria suomessa käytettiin muinaisina aikoina.
Stonehenge liittyi ilmeisesti kelttien kalenteriin, joka oli kuukalenteri:
http://en.wikipedia.org/wiki/Celtic_calendar
Keltit muuten ovat tehneet näistä kuun vaiheiden seurannastaan kultaisia hattuja, joihin on dokumentoitu auringon ja kuun suhteellisen sijainnit jaksot (metoonin jaksot).
http://en.wikipedia.org/wiki/Golden_hatMielenkiintoista.
Tekee mieli tutustua asiaan paremmin ja ehkä jopa ruveta kehittelemään omaa aurinko-kuu-kalenteria etelä-suomalaisiin olosuhteisiin:-) Juutalaisillahan sellainen valmis aurinko-kuu-kalenteri jo onkin, mutta se ei minulle kelpaa.
Etelä-Suomalaiset olosuhteet ovat tässä reunaehtona siksi että Kuu ei yläkulminaatiossakaan aina näy pohjoisempana, koska eteläisen deklinaationsa vuoksi jää horisontin alapuolelle.
Kiehtova on myös perinteinen vuoden jako kahdeksaan : talvenselkä (helmikuun alku), kevätpäiväntasaus (maaliskuun loppu), vappu (toukokuun alku), juhannus (kesäkuun loppu), elonkorjuu (elokuun alku), syyspäiväntasaus (syyskuun loppu), kekri (marraskuun alku), talvipäivänseisaus (joulukuun loppu), vastaten suunnilleen Auringon ekliptikaalisen longitudin 45 asteen välejä.
Arkeoastronomia on niin mielenkiintoista että tekee mieli kehitellä nykyiseen urbaaniin miljööseen soveltuvaa astronomista tietämystä jolle mielestäni on jonkinlainen "niche" olemassa. Ihmiset ovat vieraantuneet perusasioista. Oikeaa arkeoastronomiaa se ei ole, mutta melkein :-) - kuukuiskaaja
Suomessa käytetyn puuarkkua /lipasta. Syksyllä elonkorjuujuhlassa, työvuoden päättyessä, teurastettiin lammas tms. elukka, joka paistettiin maakuopassa, ja josta erotettiin 52 luunpalasta. Aina 7 pv:n kuluttua heitettiin yksi luu pois. - En tiedä teorioita spiraalimaisista jatulintarhoista, mutta voisivat hyvin olla aurinkokalentereita. Keskellä keppi, ja varjon pituuden mukaan nähtiin vuoden kierto, ja markkina-ajat. Lumisena talvena saattoi olla hankalampaa, mutta siihenkin oli konstit.
- toteanpa vaan tähän
"Jos Suomessa on ollut jotain astronomisia rakenteita, ne on todennäköisesti rakennettu puusta. "
Ja puuhan ei ulkoilmassa säiden armoilla ja suojaamattomana montaa sataa vuotta kestä, hyvä jos muutamia vuosikymmeniä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.2413744Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha272274- 242111
Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.902005Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?921685Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se241391- 81291
Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo361287Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan351227Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61218