Olisi suunnitteilla rakentaa kivitalo brutto ala n.150m2. Materiaali vaihtoehoina olisi
valumuotti harkot (lammi, lakka, hb jne)
siporeks (jämerä, aeroc)
kevyt sora harkot
Onko kenelläkään omakohtaisia kokemuksi, hyviä tai huonoja noista "kivistä" tai niistä rakentamisesta. myös mahdolliset tarjoukset ja niiden väliset hintaerot esim jämerä vs lammi kiinnostaa kovasti.
Ja tietysti se että onko se paljon puhuttu siporeks mistään kotoisin oleva rak.materiaali??
valumuotti harkot (lammi, lakka, hb jne)
siporeks (jämerä, aeroc)
kevyt sora harkot
Onko kenelläkään omakohtaisia kokemuksi, hyviä tai huonoja noista "kivistä" tai niistä rakentamisesta. myös mahdolliset tarjoukset ja niiden väliset hintaerot esim jämerä vs lammi kiinnostaa kovasti.
Ja tietysti se että onko se paljon puhuttu siporeks mistään kotoisin oleva rak.materiaali??
Vastaukset 16
Vanhimmat
miten se mahtaa antaa akustiikkaa? esim lammikkivitalossa tuppaa kaikuun aika kovasti mut auttaako asiassa seinä materiaali kun siporex myös tasotellaan vastaavasti kuten lammi ynm. kivitalo
Niin empä vastannut sun kysymykseen mut ei kai se kivi sinällää paljoa eroa
Harkon valinta riippuu ensisijaisesti siitä, kuka rungon pystyttää. Sinä vai palkattu ammattilainen.
Ja valmistajilta harkkoja yleensä ei kannata hankkia, vaan rautakaupasta.
Aeroc tai Leca. Molemmat kelvollisia.
Helpoin ja halvin jos pakettiratkaisuja haluat. Helppo tehdä itse. Tulee ehkä puolet halvemmaksi kuin Lammi.
Toimittajia on useita.
Olen ajanut betonipumppua ja pumia 15 vuotta, sekä isoja työmaita, että pientalotyömaita. Kivirakenteisten pientalotyömaiden betonipumppauksen huippuhetkiä on mennä omatoimirakentajan kalalaatikkotyömaalle. Yleensä kun pumppaus aloitetaan ei montaa minuuttia mene kun Epsilaatikot levähtää ja voi sitä ihmettelyn määrää kun betonit vuotaa joka paikkaan. Muutaman tuhannen työmaan kokemuksella voin sanoa, että lekaharkko - ja siporextyömailla on betonoinnissa aniharvoin ongelmia. Lammiharkon hartiapankkirakentajien työmailla on yleensä normaalia, että jostain lirahtaa enemmän tai vähemmän kuraa harkon tai muotin välistä tai harkosta lähtee pala pois ja kurat pihalle. Mutta näistä kalalaatikoista ei meinaa ammattilaistenkaan jäljiltä kalalaatikot pysyä kasassa. Mutta auta armias jos joku on uskonut Palikan tai Passiivin höpöjutut pystytyksen helppoudesta ja ruvennut itse hommiin niin eihän siitä muuta tule kuin pumimiesten päivän parhaat naurut kun muotit repee ja homma kusee ja yleensä keskeytetään ja kuskataan betonit kaatopaikalle tai seuraavalle työmaalle. Hyvähän se vaan on, että joku torvi silloin tällöin kokeilee onneaan Styroxitalojen kanssa niin meillä ainakin hauskaa piisaa.
Valitettavasti olla totta tuo kokemuksesi. Suurin ongelma näissä paikalla tehtävissä valuissa (varsinkin amatöörillö) on muotin tukeminen. Ei millään uskota betonin valupaineen suuruutta.'jo pelkkä yhden metrin korkea muotti on haastava, puhumattakaan kolmen metrin kertavalusta. Kun valu epäonnistuu, on koko kuviteltu säästö menetetty. Harkkojen muuraus on vielä kohtuullisesti toteutettavissa omana työnä kunhan on huolellinen. Valmis elementtiseinä on todellisuudessa aika edullinen jos lasketaan kaikki rakennuskustannukset ja huomioidaan oma taitamattomuus.
mistähän saisi elementin samalla rakenteella?kuka jotain villa raplinkeja haluu
Mitä järkeä on valaa betonia kahden eps kerroksen väliin ja sitten yrittää rapata molemmat pinnat kestäviksi. Eikö ole paljon järkevämpää että kantava rakenne on sisäpuolella ja ulkopuolella on eristerapattu eps-levy. Tällöin massiivinen sisäkuori tasaa vuorokautista ulkolämpötilaa. Sisäkuori on helppo muurata esim. kevytsoraharkosta tai siporexista. Voihan betonitehtailta tilata elementit, joissa on ulkopuolella 170-300 mm eps-levy asennettuna.
eps keskellä betoni molemminpuolin siinä järkeä
Jos ei osaa ja halua muurata, betonivaluharkko on nopea ja järkevä valinta. Valuharkoissa jos harkon kulma repeaa valussa, nopeasti tunkee styroksipalan, niin montaa kymmentä litraa ei ehdi valua. Tarkkana pitää olla koko henkilöstön valua tehdessä ja tarkkailla tilannetta.
Siporex ei ole enää entisensä arvoista. Siitä ei kannata missään nimessä tehdä taloa. Siporex myydään Jämerä taloina ja toimitukset ei pelaa. Mutta jos haluat talosi periaatteella, että toimitetaan ku keritään/halutaan ni ota silloin siporex. Tehtaallahan on lomautukset joka toinen viikko, et revi siitä talosi kasaan.
en ikinä teettäisi kivitaloa urakalla rungon teossa voi oikominen pilata koko talon ja se on melkein mahdoton korjata
Samoin myös betonin pumppaajalle. Kyllä betonin pumppaajassakin on vikaa, jos muotti repeää joka työmaalla ja suurin piirtein huono provo koko juttunne.
Olen ollut vastaavana mestarina noin kymmenkunnassa Eps-valuharkoilla toteutetussa kohteessa ja myös miltei kaikissa muillakin materiaaleilla toteutetuissa taloissa. Pari kertaa on muotti revennyt ja siihen on melko selvät syyt: Ikkuna-aukon alaosaa ei ole täytetty ensin, vaan kerralla pyritty täyttämään koko seinä.
Tukeminen oikeaoppisesti ja oikeasta kohdasta on myös selvä tiedon puutteen ongelma. Heikoin kohta löytyy sisäkulmasta sisäpuolelta.
Harkoissa on myös eroja kestävyydessä, Graffitti versiot ovat selvästi heikoimpia, samoin harkot joista Eps-raaka-ainetta on vähennetty kovertamalla reikiä harkon sisään.
3 metrin kertavalukorkeus kyllä onnistuu hyvin ja muotti kestää kun ohjeita noudatetaan. Pölhöillä kun ei kestä sen paremmin lautamuotit kuin kivisetkään.
Tuotteissa ei mielestäni ole mitään vikaa, ovat hyvinkin nopeita toteuttaa ja nostokoneiden tarve on vähäinen. Betoni oikeassa paikassa suojassa, rakenne ilmatiivis ja kylmäsillaton, eikä huolettavia saumojakaan ole.
Rakenne yhtenäisenä betonivaluna on kantava ja erittäin vahva, eikä erillisiä paaluanturoitakaan tarvita, mikä on varteenotettava kustannussäästö.
> Pari kertaa on muotti revennyt ja siihen on melko selvät syyt: Ikkuna-aukon alaosaa ei ole täytetty
> ensin, vaan kerralla pyritty täyttämään koko seinä
Siis samalla valulla kuitenkin? Hmm... Ikkunan alle voisi kuvitella jäävän tuossa tapauksessa herkästi turhan paljon ilmaa verrattuna betoniin, mutta miten se repeämiseen vaikuttaa? Luulisi että paine on vain pienempi, jos betonia mahtuu seinään vähemmän.
> Rakenne yhtenäisenä betonivaluna on kantava ja erittäin vahva, eikä erillisiä paaluanturoitakaan tarvita
Tarkoitatko, että paaluttaa ei tarvitse, jos tekee EPS-muottiin? Aika rohkea väite minusta...
Tämä hymyilytti, kiitos siitä:
> Olen ollut vastaavana mestarina ... miltei kaikissa muillakin materiaaleilla toteutetuissa taloissa
3 metrin kertavalu kalalaatikoissa on tuhoontuomittu juttu, osoittaa täydellistä tietämättömyyttä koko valuprosessista. Lisäpointtina muuten kannattaa vibrata valut kunnolla, niin ainakin meidän seudun rakennustarkastaja käski tehdä oli kysymyksessä mikä vain valumuotti, ei kalalaatikot mitään vapautusta vibrauksen suhteen ole saanut. Ja ei se pumpparin vika ole kun muotit repeää joka kerta EPS-harkko valuissa, pumpparihan ohjaa vain letkua sinne minne käsketään.
Tärkeää vibrata huolella kaikki valut jotta betoni tiivistyy kunnolla.
Hyvin huomaa monista kirjoittajista, ettei ole edes rakennusalan perustietämystä ja ohjeita, sekä mielipiteitä tulee kovin helposti heppoisin perustein.
Pumpparin tulee myös perehtyä ammattiinsa, koska asiakkaana voi olla usein täysin kokematonta porukkaa. Jos tukeminen näyttää ongelmalliselta on syytä kieltäytyä pumppaamasta. Pumppari voi säätää betonin tulonopeutta ja muutenkin huolehtia oikeasta pumppausjärjestyksestä, jos selvästi sen työmaalla havaitsee. Tunnen kyllä näitä tyyppejä, jotka huvikseen toisten rakenteita rikkovat ja hihittävät sitten jälkikäteen. Ammattitaitopuolella tällainen veikko on täysi idiootti.
Vibraus tietysti kuuluu aiheeseen, muuten ikkunoiden yläkulmiin jää helposti ilmakuplia ja tyhjää.
Tuki ohjeiden mukaan kolmen metrin välein pystyyn, aukkojen vierestä ja nurkissa, ei se sen vaikeampaa ole. Muottiin ei pumpata, vaan annetaan betonin valua muottiin.