Minusta joulusiivous siihen tyyliin kun se kotona ennen tehtiin joka helkutin paikan nuohoamisineen on pölkkypäiden hommaa. Sitä mieltä olin ennen ja samaa mieltä edelleen.
Siivoilen sen minkä kunnialla ja ilman stressiä ehdin. Jouluruoat kuuluu samaan kategoriaan. Ylensyöntiä ja sen seitsemän sortin joulukahvipöytiä ei meillä nähdä. Perinteisiä jouluruokia kunnioitan laitan tarpeen mukaan.
Siistiä pitää olla, mutta ei supersiistiä. Ja ruokaa pitää olla, mutta liika on liikaa. Mitä mieltä muut?
Tässä rennosti mietin moisia enkä meinaa hössöttää suuremmin enää huomenna enkä aattonakaan.
Siivoilen sen minkä kunnialla ja ilman stressiä ehdin. Jouluruoat kuuluu samaan kategoriaan. Ylensyöntiä ja sen seitsemän sortin joulukahvipöytiä ei meillä nähdä. Perinteisiä jouluruokia kunnioitan laitan tarpeen mukaan.
Siistiä pitää olla, mutta ei supersiistiä. Ja ruokaa pitää olla, mutta liika on liikaa. Mitä mieltä muut?
Tässä rennosti mietin moisia enkä meinaa hössöttää suuremmin enää huomenna enkä aattonakaan.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Marttojen ajatuksen, miksi nuohoaisit kaikkia kaappeja, jos et aio asua niissä.
Ei raatamisesta ja itsensä väsyttämisestä saa kruunua päähänsä.
Jos on laadittu viikko, kuukausi ja kausiluontoiset työt ei tuollaista paniikkia pitäisi kenellekään tulla. Kyllä huusholli pitää mennä läpi jokusen kerran vuodessa. Kuten kaikki kaapit, tyhjäksi ja pesten, vaatteet henkareissaan tuulettymaan ulos, sellainen rekki ei ihmeitä maksa johon voi ripustaa useankin tangollisen kaapeistaan. Pestä kaapit ja antaa tuulettua. Pakkasää on oivallinen tälläiselle työlle.
Samalla voi karsia vaatteista vaikkapa kellarivarastoon niitä joita ei ole vuoteen päällään pitänyt. Jopa pakata vaikkapa venäjälle kerättäville naisvangeille vaatteita joista ei pidä/mahdu/suuria! . Teen näin.
Aloitan syksyllä systemaattisesti siivoilun joulua kohti, Ikkunat, verhot, saunanpesu, vaatekaapit, keittiönkaapit ja pakastin ja vedetään myös koko yhdistelmä hökötys pois paikaltaan että voi imuroida sieltä lattialta kuin koneenkin takaseinästä pölyt. , kaikki sähkövempeleet keittiössä, aattona on vain puuron keitto ja joulu saa tulla. Näin olen toiminut toisenlaista tapaa en edes halua opetella, jos en itse myöhemmin enää jaksa sen kaiken tekee joku muu. Jokainen elää kodissaan tavallaan, tämä on minun tapani, olkoon muilla toiset.
ennen joulua hiki päässä! Minulla oli sitten nuorena vaimona 4 lasta ja opin sen, että siivosin kunnolla vasta joulun jälkeen. Lapset kun sotkivat leluillansa ja niin edelleen. Nyt asun vain koiran kanssa, enkä pahemmin sotke, joten ei ihan hirveästi tarvitser siivotakaan. Kaksi kertaa viikossa kuitenkin imurilla koiran karvat pois. Kerran koirani oli 2 viikkoa poikani luona, otin vain kerran viikossa imurilla, eikä sekään olisi vielä ollut tarpeellista. Koiran kanssa ei ihan supersiistiä pysty olemaan, ei ne kaikki karvat lähde vaikka kuinka imuroisi!
vuosiin pitänyt suurta "hössötystä" tuossa joulusiivouksessa. Aiemmin minäkin kävin läpi komeroista lähtien kaikki. Vanhemmiten sitä viisastuu. Yksin asujan huusholli nyt ei muutenkaan likaannu siten, että suursiivousta tarvitsisi. Kisustani kun jouduin kesällä luopumaan, ei ole karvojakaan enää joita pitäisi jatkuvasti tampata. Kuitenkin on jo joulu kotonani, kuusi, tosin muovinen. Allergiaisista vierailijoista johtuen. Tärkeintä on mielestäni se rauhallisuus joulussa.
Hyvää ja rauhallista joula kaikille.
ilmassa oli suuren juhlan tuntua, kun kaikki saivat hetken hengähtää.
Siksi juhlakin oli juhla, eikä vain vapaa niinkuin nyt.
Itse ei ole edes aikaa siivota.Otan vain pahimpia pois.
Eli tasojen päältä arkitavarat kun koira tulee :) ja villakoirat imuroin, vaihdan vähän punaisia pöytäliinoja.
Joulu on yhdessäolon aikaa, ei stressin.
Hyvää joulua sullekin.
Minunkin kotona siivottiin Jouluksi kaikki paikat. Sitä patjojen ja mattojen tuuletusta ja tamppaamista.Sitä pesemistä ja veden kantoa. Samoin Vaimoni kotona. Nuorena siihenkin hommaan oli pakko osallistaua, vaikka en millää ymmärtänyt miksi niin piti tehdä. Yhden päivän takia koko hössötys.Onneksi Vaimoni, mentyämme naimisiin, päätti että pitkää työpäivää tekevälle meidän huushollissa Joulu olkoon levon ja rauhan aikaa. Ruokaa laitettiin sen, mitä varat sallivat ja katsottiin kulutettavan. Siihen oppi pojatkin. Ei meillä siltikään paskaan hukuttu. Se valtaisa siivousinto kai kuului johonkin menneisyyden rituaaleihin. Nykyisi ,työelämässä olevat pariskunnat, joilla on lapsia ja myöskin sosiaalinen elämä, ei edes ehdi moisia tarpeettomia rituaaleja suorittamaan. Jokainen perhehän joutuu lopulta itse luomaan omat Jouluiset Rituaalinsa.
en tiskikonetta, enkä edes pesukonetta. Tätä vakuuttaa puolisoni. En tarvitse, mutta hän tarvitsee.
Kun hän oli jo eläkkeellä, minä kävin vielä töissä ja silloin tuo rutiini muodostui ja sehän vain sopii
minulle. Eihän tuo tietenkään ihan ehdotonta ole, joustoa löytyy.
En minäkään stressaa joulun vuoksi, mutta puuhastelen paljon sen hyväksi: lahjoja annetaan, ruokaa pitää olla riittävästi ja vaikka muuten olen vähän boheemi järjestyksen ja rekvisiitan suhteen, joulun pitää näkyä.
Hyvää joulua kaikille minunkin puolestani.
vastata mutta palvelu sortui.
Minä luulen että sillä joulusiivoamisella on hiukan ikävät syyt olleet aikoinaan.
Ne syöpäläiset haluttiin nurkista ja matrasseista pois.
Oli hiiriä, lutikoita, torakoita.
Lattioilta siivottiin oljet ja liat, patjat vietiin tuulettumaan, saunottiin hartaudella ja laitettiin puhdasta päälle.
Nykyisin rouvat siivoavat vaikkei ole niitä syöpäläisiä enää.
ole pitkään aikaan kuullut tuota sanaa, matrassi. Meillä lapsuuskodissa aina puhuttiin matrasseista, luulin , että se oli peräisin siitä, kun iso-äiti oli aikoinaan ollut ruotsinkielisellä (herrasväellä) piikana.
Hänellä oli paljon sanoissaan ruotsalais vivahteita, vaikkei itse varsinaisesti ruotsinkieltä puhunut.
..on varattu jouluaatoksi, joten en ole vielä ratkaissut tuota pulmaa. Näkkäriä on leiväksi ja sen päälle tulee ylähuuli.
Nyt on maha täynnä kun söin kaurapuuron, ja näkkäriä.
Hyvää joulua, tälle rikkaalle yhteiskunnalle!
Ensimmäiseen kappaleeseen: olen samaa mieltä, toiseen kappaleeseen: olen edellen samaa mieltä ja kolmanteen kappaleeseen: periaatteessa noin, mutta on tilanteita, jolloin ei tarvitse olla siistiä eikä supersiistiä. Parempi,että päässä on asiat järjestyksessä, mutta molempi parempi. Istun tässä mäntysuovan tuoksussa ja aloittelen lattian pyyhkimistä. Poika tule jouluksi kotiin ja vietämme sellaisen joulun kuin pystymme. Hänellä on menossa hermoromahdus. Minä olen - niin, mitähän tässä enää sanoisi. On kuitenkin hyvä,että työtä ja touhua on. Kunpa osaisin tukea ja malttaisin olla arvostelematta. Onnellinen olen kuitenkin siitä,että saamme yhteisen joulun ja siitä,että lapseni on elossa. Huonomminkin voisi olla. Tästä on hyvä aloittaa uusi vuosi. Hyvää joulua!
ja pojallesi myös. Vaikeita asioita, mutta ikävän tavallisia tänä päivänä, tässä maassa. Toivoa on kuitenkin aina. Olet varmasti löytänyt omaisyhdistyksen. Niistä saa vertaistukea.
Ei tietenkään joulu ole Joulu ilman rauhoittumista, sekä omaa että läheisten hyvää oloa. Siksipä toivon että kukaan muukaan ei stressaa tuokinvieläpitääjouluksitehdä -pakkojen kanssa. Kiitokset palautteista.
Joulun tuoksuja on jo tuvassa, tortut paistettu ja piparit tulossa. Lattiat täytyy vielä pesaista, muuten ei tule mielestäni niin "puhdasta" Juhlan (=tolun) tuoksua. Joulukuusi on sulamassa, se antaa viimeisen silauksen tuoksuihin, ja huomenna laatikot ja paisti uunissa. Ulos ei tee mieli, pakkasta on melkein 30 astetta. Kunnon vanhanajan joulu siltä osin tulossa.
Vaan eipä tule omakaan jouluni ihan ilman suruja ja ongelmia lähipiirissä, vaikka iloista naamaa näytänkin. Täytyy vain luottaa että kikki kääntyisi parhain päin. Samaa toivon niille kirjoittajille, jotka elävät tälläkin hetkellä surujen ja epävarmuuden kanssa.
Ja Lämpöistä Joulua ihan kaikille!
Olen jo muutaman vuoden ajan ottanut joulun rauhallisesti, ilman mitään kovia siivouspuuskia.
Joulunpyhät menee siinä mielen rauhoituttua omalla painollaan, varaan hyvää ruokaa ja kahvitan lapseni perheineen Tapanin päivänä, se onkin suurin 'ponnistus'.
Kun aurinko nousee helmikuussa hyville korkeuksilla ja pikkupakkaset jatkuu, siivoilen ja tuulletan, siinä voi mennä pari päivää vauhdillani.
Sitten on miellyttävää kun näkee työn jäljen, näin minä elän nauttien.
Laitanpa vielä tähän loppuun juuri tekaisemani joulurunon, sitten lähden "naatiskelemaan".
Joulunalusruno
Tortut on jo paistettu
tuoksuteltu, maistettu
samoin tehty piparkakut
kaupast’ tuotu suklaanamut.
Joulu voipi tulla?
Entäs sitten ruokapuoli?
Elä syyttä suotta huoli;
paistilihat hankittuna
pataan juuri laitettuna.
Joulu voipi tulla?
Maksa, lanttu, porkkana
laatikot on oltava
muuten ei tuu joulua.
Tuoksu leijuu uunista!
Joulu voipi tulla?
Onko kurkku kuivana?
Elä ole huolissasi
taatto sahtia jo pani
glögijuoma kuumana;
Mikäs joulun tullessa!
Terveiset ja Joulun Iloa palstakavereille vielä kerran,
aloittaja
kirjoitustaito. Kopion sen koneeseen, niin voi näyttää lapsen lapsille.