Yleensä on poisto 2 ja tulo 1. Tällöin on lämmöntalteenoton hyötysuhde 87 %.
Kannattaako kovalla pakkasella ja säästääkö energiaa/ lämpöä enemmän kun laitteen laittaa poisto 1 ja tulo 1. Tällöin hyötysuhde on 77 %.
Tuleeko säästöä kun laittaa min teholle? Kokeilussa ei ole tullut minimilläkään kosteutta ikkunoihin jne.
Ilma kiertää ja talo pysyy kuivana.
HYVÄÄ JOULUA!
Kannattaako kovalla pakkasella ja säästääkö energiaa/ lämpöä enemmän kun laitteen laittaa poisto 1 ja tulo 1. Tällöin hyötysuhde on 77 %.
Tuleeko säästöä kun laittaa min teholle? Kokeilussa ei ole tullut minimilläkään kosteutta ikkunoihin jne.
Ilma kiertää ja talo pysyy kuivana.
HYVÄÄ JOULUA!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Et voi laskea hyötysuhdetta pelkästään lämpötiloja tarkkailemalla. Poiston ollessa huomattavasti tuloa isompi hukkaantuu väistämättä enemmän energiaa. Hukattu energia on suorassa suhteessa poistoilman lämpömäärään. Mitä suurempi ilmanvaihto, sen suurempi energiahukka.
Näin asia juuri on, mutta jos talosi ilmanvaihto on tasapainoitettu nopeuksilla poisto 2 ja tulo 1 niin pienentämällä poistoa niin vähenee myös lievä alipaine, vaikka tuskinpa menee silti ylipaineen puolelle.
Mulla puhaltimet pyörivät 2 nopeudella ja ilmanvaihto on tasapainoitettu näillä nopeuksilla, lämmöntalteenoton hyötysuhde on myös 77% ja jäteilma -14c.
Kokeilin niin että puotin tulon 1, poiston pysyessä 2 niin hyötysuhde nousi 87% mutta jäteilma taas lämpeni -12c eli vaikka hyötysuhde näyttää enemmän niin jäteilman lämpötila todistaa että energiaa menee enemmän harakoille, kaiken lisäksi lisääntyvä alipaine imee talon rakenteiden läpi enemmän kylmää ulkoilmaa.
että pakkaskauden (varsinkin kovien pakkasten) säädöt kannattaa pitää 1 ja 1.
Sitten lämpösemmillä ilmoilla voi pyörittää reippaammin ilmaa niin ei energiaa häviä läheskään niin paljon!
Lisäksi tulee mukavuutta ja tasaisempaa lämpöä kun ei vedä kylmää ilmaa talon rakenteiden läpi (kuten LTR-3 vastauksessaan kirjoitti).
Enervent on kyllä hyvä laite ja käytössä jo kolme vuotta.
Kiitos hyvistä neuvoista!
Ainoat, millä on merkitystä, ovat
- poistoilmavirta
- jäteilman lämpötila vs. ulkoilman lämpötila
Tietysti sillä edellytyksellä, ettei taloa pusketa ylipaineiseksi, jolloin jäteilmaksi pitäisi laskea myös rakenteiden läpi puskettava ilma.
Mainosmiehet tykkää tuloilman lämpötilahyötysuhteesta, koska silläviisiin saadaan isommat lukemat tauluun. Vrt. autoja myydään edelleen unssi kertaa neljännestuuma -ajan mittayksiköillä eikä kilowateilla.
Tuloilman lämpötilahyötysuhteen saa nousemaan, kun pienentää tuloilmavirtaa suhteessa poistoon. Tällöin tuloilma lämpenee enemmän. Toisaalta poistoilma jäähtyy vähemmän = lämmönhukka kasvaa ja jäteilman lämpötilahyötysuhde laskee.
Nimittäin koneellisen ilmanvaihdon lämmönhukka riippuu tasan tarkkaan siitä, mikä on taloon sisään (joko iv-koneen kautta tai rakenteiden vuotoina) otettavan ulkoilman ja ulos puhallettavan jäteilman välinen lämpötila ero ja mikä jäteilmavirta = tulo vuotoilmavirta on (yksikkönä kg/s, litroja ei kannata tähän sekoittaa, kun pitäisi huomioida myös tiheyden muuttuminen 1,5 -> 1,2 kg/m².
Hatarassa talossa pitää huomioida myös ilmanvaihto rakenteiden läpi (sekä sisään että yläpohjasta ulos). Hatarassa talossa ilma vaihtuu jo "itsekseen" kerran 3-5 tunnissa - etenkin pakkasilla.
Lisäämällä alipainetta lisääntyy myös vuoto rakenteiden kautta, mikä ei ainoastaan tuo kylmää sisälle. Lisäksi seinien/katon/lattian läpi tuleva ilma tuo mukanaan epäpuhtauksia rakenteista: pölyä, palonestokemikaaleja, muita materiaaleissa käytettyä kemikaaleja, itiöitä jne.