pankkikortin käyttö

En nyt ole varma, mutta maksuvälinepetos lienee asianomistajarikos, joten jos toinen hyväksyy sen käytön jälkeenpäin, niin syyte hylätään.

000+1111 kirjoitti:

En nyt ole varma, mutta maksuvälinepetos lienee asianomistajarikos, joten jos toinen hyväksyy sen käytön jälkeenpäin, niin syyte hylätään.

Älä nyt naurata. Aloittaja kysyi, onko toisen pankkikortin käyttäminen ilman kortin omistajan lupaa rikos.
Oikea vastaus = se on rikos. Vastaus oli muutoinkin täysin pielessä.
Laki tuntee kolmenlaisia maksuvälinepetoksia. Lievän-, ns. tavallisen-, ja törkeän maksuvälinepetoksen. Ne ovat KAIKKI virallisen syytteen alaisia rikoksia, joten käytön hyväksyminen jälkeen päin on merkityksetön.
Merkitys lienee summalla, mikä on nostettu ja nostajan iällä.

pol.palvoja, johtava kirjoitti:

Älä nyt naurata. Aloittaja kysyi, onko toisen pankkikortin käyttäminen ilman kortin omistajan lupaa rikos.
Oikea vastaus = se on rikos. Vastaus oli muutoinkin täysin pielessä.
Laki tuntee kolmenlaisia maksuvälinepetoksia. Lievän-, ns. tavallisen-, ja törkeän maksuvälinepetoksen. Ne ovat KAIKKI virallisen syytteen alaisia rikoksia, joten käytön hyväksyminen jälkeen päin on merkityksetön.
Merkitys lienee summalla, mikä on nostettu ja nostajan iällä.

Usein nuo lievien maksuvälinepetosten syytteet hylätään, ellei asianomainen vaadi korvauksia.

dsdsfdsfsdf kirjoitti:

Usein nuo lievien maksuvälinepetosten syytteet hylätään, ellei asianomainen vaadi korvauksia.

Oletko laajastikin tutkinut oikeuskäytäntöä? Sitä paitsi, miten muka yksityisoikeudellisen vaatimuksen tekemättä jättäminen (eli että ei vaadi vahingonkorvausta) voisi vaikuttaa asian rikosoikeudelliseen puoleen, ja nimenomaan siihen, että luetaanko syyksi vai ei? Näissä on usein muuten niin, että pankki korvaa vahingot asianomistajalle ja vaatii sitten vastaajalta regressioikeuden perusteella.

dsdsfdsfsdf kirjoitti:

Usein nuo lievien maksuvälinepetosten syytteet hylätään, ellei asianomainen vaadi korvauksia.

Asianomistaja petoksessa on se, jota petetään eli kauppa.

pol.palvoja, johtava kirjoitti:

Älä nyt naurata. Aloittaja kysyi, onko toisen pankkikortin käyttäminen ilman kortin omistajan lupaa rikos.
Oikea vastaus = se on rikos. Vastaus oli muutoinkin täysin pielessä.
Laki tuntee kolmenlaisia maksuvälinepetoksia. Lievän-, ns. tavallisen-, ja törkeän maksuvälinepetoksen. Ne ovat KAIKKI virallisen syytteen alaisia rikoksia, joten käytön hyväksyminen jälkeen päin on merkityksetön.
Merkitys lienee summalla, mikä on nostettu ja nostajan iällä.

Se kortin omistaja muuten on pankki - ei se, jonka haltuun pankki on omaisuutensa antanut.

okaro kirjoitti:

Se kortin omistaja muuten on pankki - ei se, jonka haltuun pankki on omaisuutensa antanut.

Miten usein tuele syyttämättäjättämispäätös, jos yrittää käyttää toisen korttia, mutta myyjän otettua sen pois sitä ei voikaan käyttää ? Eli kyseessä olisi lievän maksuvälinepetoksen yritys?

ÄÄÄÄRRRRR kirjoitti:

Miten usein tuele syyttämättäjättämispäätös, jos yrittää käyttää toisen korttia, mutta myyjän otettua sen pois sitä ei voikaan käyttää ? Eli kyseessä olisi lievän maksuvälinepetoksen yritys?

Syyttämättäjättämispäätöstä ei tule koskaan, koska sellainen voidaan tehdä vain niistä tapauksista, missä poliisi on epäillyt rikosta.
Maksuvälineptoksen, törkeän maksuvälinepetoksen tai lievän maksuvälinepetoksen yritys ei ole rangaistavaa, eikä siten rikos.

13+5 kirjoitti:

Syyttämättäjättämispäätöstä ei tule koskaan, koska sellainen voidaan tehdä vain niistä tapauksista, missä poliisi on epäillyt rikosta.
Maksuvälineptoksen, törkeän maksuvälinepetoksen tai lievän maksuvälinepetoksen yritys ei ole rangaistavaa, eikä siten rikos.

Yritys ei ole rangaistava, koska teon kuvaus on sellainen, ettei yrityksestä puhuminen ole juuri mielekästä. Tavallisessa petoksessa teon pitää onnistua, että teko täyttyy, muuten kyseessä on yritys. Maksuvälinepetoksessa riittää, että välinettä käyttää ja teko täyttyy. Siis teon ei tarvitse onnistua.

"8 § (24.8.1990/769)
Maksuvälinepetos

Joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä,

1) käyttää maksuvälinettä ilman sen laillisen haltijan lupaa, lupaan perustuvan oikeutensa ylittäen tai muuten ilman laillista oikeutta tai

2) luovuttaa maksuvälineen tai maksuvälinelomakkeen toiselle saattaakseen sen ilman laillista oikeutta käytettäväksi,

on tuomittava maksuvälinepetoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."

okaro kirjoitti:

Yritys ei ole rangaistava, koska teon kuvaus on sellainen, ettei yrityksestä puhuminen ole juuri mielekästä. Tavallisessa petoksessa teon pitää onnistua, että teko täyttyy, muuten kyseessä on yritys. Maksuvälinepetoksessa riittää, että välinettä käyttää ja teko täyttyy. Siis teon ei tarvitse onnistua.

"8 § (24.8.1990/769)
Maksuvälinepetos

Joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä,

1) käyttää maksuvälinettä ilman sen laillisen haltijan lupaa, lupaan perustuvan oikeutensa ylittäen tai muuten ilman laillista oikeutta tai

2) luovuttaa maksuvälineen tai maksuvälinelomakkeen toiselle saattaakseen sen ilman laillista oikeutta käytettäväksi,

on tuomittava maksuvälinepetoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."

Jos yritys ei ole esim se, että kortti otetaan myyjän tms toimesta pois, niin mikä sitten on YRITYS?

ymmällään.... kirjoitti:

Jos yritys ei ole esim se, että kortti otetaan myyjän tms toimesta pois, niin mikä sitten on YRITYS?

Lue viestini uudestaan. Kyse on lakitekstin muotoilusta. Teko täyttyy jo, kun korttia käyttää. Käytön ei tarvitse onnistua. Teko siis ei voi jäädä yrityksen asteelle.