Ei imetystä

Ei ole kyse siitä etteikö välittäisi tai haluaisi huolehtia hyvin. Kyllä se pulloruokintakin oman aikansa ja "työnsä" vaatii. Tuota itsenäisyyttä minäkin haluan edelleen, vaikka vauva tuleekin. En pysty ajatukseen, että muu maailma jää ja kaikki pyörii vauvan ympärillä. Mies ajattelee asioista onneksi ihan samoin ja on myös onnellinen vauvasta.

Alunperin olin ajatellut imettää, vaikka ajatus ei koskaan kauheasti innostanut. Kun luin opaskirjoja ym. vauvakirjoja ja tietoa imetyksestä ajatus imettämisestä alkoi tuntumaan mahdottomalta ja suorastaan vastenmieliseltä.

Käytännön asiat vain huolettaa, kuten yleensäkin koko vauvan hoidon suhteen, että osaako hoitaa oikein ja onko tietoa tarpeeksi. Mikä maito on sopivaa, millainen pullo on hyvä jne. Mutta kaipa näitä tietoja saa neuvolastakin, eikä pelkästään kirjoista.

Kiitos kannustuksesta!

Erilainen äiti kirjoitti:

Ei ole kyse siitä etteikö välittäisi tai haluaisi huolehtia hyvin. Kyllä se pulloruokintakin oman aikansa ja "työnsä" vaatii. Tuota itsenäisyyttä minäkin haluan edelleen, vaikka vauva tuleekin. En pysty ajatukseen, että muu maailma jää ja kaikki pyörii vauvan ympärillä. Mies ajattelee asioista onneksi ihan samoin ja on myös onnellinen vauvasta.

Alunperin olin ajatellut imettää, vaikka ajatus ei koskaan kauheasti innostanut. Kun luin opaskirjoja ym. vauvakirjoja ja tietoa imetyksestä ajatus imettämisestä alkoi tuntumaan mahdottomalta ja suorastaan vastenmieliseltä.

Käytännön asiat vain huolettaa, kuten yleensäkin koko vauvan hoidon suhteen, että osaako hoitaa oikein ja onko tietoa tarpeeksi. Mikä maito on sopivaa, millainen pullo on hyvä jne. Mutta kaipa näitä tietoja saa neuvolastakin, eikä pelkästään kirjoista.

Kiitos kannustuksesta!

Lue lisää

Kun olet synnyttänyt voi olla että haluat kokeilla imetystä, siihen varmasti kannustetaan jo sairaalassa ja mielesi voi siitä vielä muuttua. Kannattaa kuitenkin ajatella myös lapsen parasta vielä ennen lopullista päätöstä. Kyllä elämää on imettävälläkin äidillä, se imetysaika on loppujen lopuksi aika lyhyt. Maitoa voi pumpata pulloon tai poissaollessa voi vauvalle antaa vastiketta, kyllä ne oppii syömään sekä pullosta että rinnasta. Näin meillä on toimittu. Harmi jos miehelläsi on tuollainen asenne imetystä kohtaan, mutta valitettavasti kaikki äidit eivät osaa kunnioittaa muita ja imettää "siististi" julkisilla paikoilla.
Itse imetän kun olen kotona enkä tunne sitä hankalaksi tai vastenmieliseksi vaikka aluksi pelkäsin että en siitä selviä kun olin lukenut niin paljon juttuja ja kuullut tuota "aivopesua" imetyksen autuudesta. Imetys on kuitenkin niin helppoa kun ei tarvitse pullojen kanssa pelata koko ajan ja maito on aina sopivan lämpöistä. Eikä vauvaa tarvitse huudattaa kauaa kun saa ruokansa heti tarvittaessa.
Kyllä siinä alussa ekat viikot ja imetykseen tottuminen on aika intensiivistä aikaa, mutta kun homma alkaa luistaa ei sitä enää ajattele sen enempää ja homma toimii. Jos ei kuitenkaan halua ollenkaan imettää saa sairaalasta sellaisen maidon nousua estävän pillerin, mutta sitä pitää tosiaan pyytää ja voi olla että joudut perustelemaan ja kuulemaan saarnan imetyksestä vielä kätilön toimesta. Onnea kuitenkin valitsemallesi tielle oli se sitten kumpi vaan tai molemmat.

enhaluatyrkyttää kirjoitti:

Kun olet synnyttänyt voi olla että haluat kokeilla imetystä, siihen varmasti kannustetaan jo sairaalassa ja mielesi voi siitä vielä muuttua. Kannattaa kuitenkin ajatella myös lapsen parasta vielä ennen lopullista päätöstä. Kyllä elämää on imettävälläkin äidillä, se imetysaika on loppujen lopuksi aika lyhyt. Maitoa voi pumpata pulloon tai poissaollessa voi vauvalle antaa vastiketta, kyllä ne oppii syömään sekä pullosta että rinnasta. Näin meillä on toimittu. Harmi jos miehelläsi on tuollainen asenne imetystä kohtaan, mutta valitettavasti kaikki äidit eivät osaa kunnioittaa muita ja imettää "siististi" julkisilla paikoilla.
Itse imetän kun olen kotona enkä tunne sitä hankalaksi tai vastenmieliseksi vaikka aluksi pelkäsin että en siitä selviä kun olin lukenut niin paljon juttuja ja kuullut tuota "aivopesua" imetyksen autuudesta. Imetys on kuitenkin niin helppoa kun ei tarvitse pullojen kanssa pelata koko ajan ja maito on aina sopivan lämpöistä. Eikä vauvaa tarvitse huudattaa kauaa kun saa ruokansa heti tarvittaessa.
Kyllä siinä alussa ekat viikot ja imetykseen tottuminen on aika intensiivistä aikaa, mutta kun homma alkaa luistaa ei sitä enää ajattele sen enempää ja homma toimii. Jos ei kuitenkaan halua ollenkaan imettää saa sairaalasta sellaisen maidon nousua estävän pillerin, mutta sitä pitää tosiaan pyytää ja voi olla että joudut perustelemaan ja kuulemaan saarnan imetyksestä vielä kätilön toimesta. Onnea kuitenkin valitsemallesi tielle oli se sitten kumpi vaan tai molemmat.

Lue lisää

En kuitenkaan ikinä tekisi niin, että lapsi jäisi jotenkin huonommalle. Jos uskoisin, että maidonkorvikkeella ei kasvaisi yhtä tervettä lasta niin imettäisin vaikka hampaat irvissä. Se minua kyllä huolettaa, että äidin maidossa on vastustuskyvyn kannalta olennaisia aineksia, mutta onko näitä korvikkeessa huomioitu mitenkään? Ja tosiaan jos imetys tuntuisikin oikealta ratkaisulta, niin ei mikään estä sitäkään. Parhaimmalta tuntuisi oikeasti olla stressaamatta ja katsoa miten käy, luulen kuitenkin, että pulloruokinta on itseäni vähiten stressaava ratkaisu, mikä taas on kanssa ihmisille myös parempi.

Kauhulla odotankin tuota saarnaa sen vuoksi, että syttyy vielä ilmiriita sairaalassa. Se ei mielestäni olisi mitenkään mukava asia, mutta persoonana olen sellainen, että annan kyllä kuulua takaisin tai lähden lätkimään koko sairaalasta. Vaikka hoitajat tietävät lapsen parhaan paremmin, minä tiedän oman parhaani, mikä heijastuu lapseenkin. Pakotettu ahdistunut äiti ei ainakaan ole paras ratkaisu. Vauvan hoitoon kuuluu muutakin kuin imetys ja haluan olla rauhallinen hyvinvoiva itsekin kun hoidan vauvaa.

Hankin jo sellaisen pullon lämmittimen, joka pitää maidon lämpimänä jne. Sitä en tiedä kuinka hyvin sellainen toimii käytännössä, mutta toivottavasti on näppärämpi kuin mikro. Hyvän tuttipullon kun vielä löytäisi ettei mitään pilipalia.

Hyvä, että tuli esille tuo maidonnousun estävä pilleri, kun mietinkin, että miten se käytännössä menee jos en imetä. Se pulloon lypsykään ei ole huono vaihtoehto, mutta maitoa taitaa aluksi tulla niin vähän, että onko siinä mitään lypsettävää? Sekin pisara jää sitten pullon pohjalle.

Erilainen äiti kirjoitti:

En kuitenkaan ikinä tekisi niin, että lapsi jäisi jotenkin huonommalle. Jos uskoisin, että maidonkorvikkeella ei kasvaisi yhtä tervettä lasta niin imettäisin vaikka hampaat irvissä. Se minua kyllä huolettaa, että äidin maidossa on vastustuskyvyn kannalta olennaisia aineksia, mutta onko näitä korvikkeessa huomioitu mitenkään? Ja tosiaan jos imetys tuntuisikin oikealta ratkaisulta, niin ei mikään estä sitäkään. Parhaimmalta tuntuisi oikeasti olla stressaamatta ja katsoa miten käy, luulen kuitenkin, että pulloruokinta on itseäni vähiten stressaava ratkaisu, mikä taas on kanssa ihmisille myös parempi.

Kauhulla odotankin tuota saarnaa sen vuoksi, että syttyy vielä ilmiriita sairaalassa. Se ei mielestäni olisi mitenkään mukava asia, mutta persoonana olen sellainen, että annan kyllä kuulua takaisin tai lähden lätkimään koko sairaalasta. Vaikka hoitajat tietävät lapsen parhaan paremmin, minä tiedän oman parhaani, mikä heijastuu lapseenkin. Pakotettu ahdistunut äiti ei ainakaan ole paras ratkaisu. Vauvan hoitoon kuuluu muutakin kuin imetys ja haluan olla rauhallinen hyvinvoiva itsekin kun hoidan vauvaa.

Hankin jo sellaisen pullon lämmittimen, joka pitää maidon lämpimänä jne. Sitä en tiedä kuinka hyvin sellainen toimii käytännössä, mutta toivottavasti on näppärämpi kuin mikro. Hyvän tuttipullon kun vielä löytäisi ettei mitään pilipalia.

Hyvä, että tuli esille tuo maidonnousun estävä pilleri, kun mietinkin, että miten se käytännössä menee jos en imetä. Se pulloon lypsykään ei ole huono vaihtoehto, mutta maitoa taitaa aluksi tulla niin vähän, että onko siinä mitään lypsettävää? Sekin pisara jää sitten pullon pohjalle.

Lue lisää

Oletko koskaan miettinyt miksi niinkin luonnollinen asia kuin imetys aiheuttaa sinulle vastenmielisyyden tunteita? Tarkoitan siis, että ole vain imettämättä, jos niin on parempi, mutta miksi ahdistut siitä niin kovin?

Hmm? kirjoitti:

Oletko koskaan miettinyt miksi niinkin luonnollinen asia kuin imetys aiheuttaa sinulle vastenmielisyyden tunteita? Tarkoitan siis, että ole vain imettämättä, jos niin on parempi, mutta miksi ahdistut siitä niin kovin?

Lue lisää

naisten mielestä on vastenmielistä, että rintoihin kosketaan, saati sitten, että niitä imetään

Erilainen äiti kirjoitti:

En kuitenkaan ikinä tekisi niin, että lapsi jäisi jotenkin huonommalle. Jos uskoisin, että maidonkorvikkeella ei kasvaisi yhtä tervettä lasta niin imettäisin vaikka hampaat irvissä. Se minua kyllä huolettaa, että äidin maidossa on vastustuskyvyn kannalta olennaisia aineksia, mutta onko näitä korvikkeessa huomioitu mitenkään? Ja tosiaan jos imetys tuntuisikin oikealta ratkaisulta, niin ei mikään estä sitäkään. Parhaimmalta tuntuisi oikeasti olla stressaamatta ja katsoa miten käy, luulen kuitenkin, että pulloruokinta on itseäni vähiten stressaava ratkaisu, mikä taas on kanssa ihmisille myös parempi.

Kauhulla odotankin tuota saarnaa sen vuoksi, että syttyy vielä ilmiriita sairaalassa. Se ei mielestäni olisi mitenkään mukava asia, mutta persoonana olen sellainen, että annan kyllä kuulua takaisin tai lähden lätkimään koko sairaalasta. Vaikka hoitajat tietävät lapsen parhaan paremmin, minä tiedän oman parhaani, mikä heijastuu lapseenkin. Pakotettu ahdistunut äiti ei ainakaan ole paras ratkaisu. Vauvan hoitoon kuuluu muutakin kuin imetys ja haluan olla rauhallinen hyvinvoiva itsekin kun hoidan vauvaa.

Hankin jo sellaisen pullon lämmittimen, joka pitää maidon lämpimänä jne. Sitä en tiedä kuinka hyvin sellainen toimii käytännössä, mutta toivottavasti on näppärämpi kuin mikro. Hyvän tuttipullon kun vielä löytäisi ettei mitään pilipalia.

Hyvä, että tuli esille tuo maidonnousun estävä pilleri, kun mietinkin, että miten se käytännössä menee jos en imetä. Se pulloon lypsykään ei ole huono vaihtoehto, mutta maitoa taitaa aluksi tulla niin vähän, että onko siinä mitään lypsettävää? Sekin pisara jää sitten pullon pohjalle.

Lue lisää

Kyllähän siihen pullomaitoon kaikki yritetään laittaa mitä vauva tarvitsee. Se vain nyt on luonnon määräämä seikka, että ihmisäidin erittämä oma maito on vauvalle kaikkein paras ravinto, ja sellaisena sisältää vasta-aineita, joita pullomaitoon ei ole millään keinoin mahdollista keinotekoisesti tehdä. Sen vuoksi pullomaito ei voi koskaan korvata imetystä.

Tuskin antavat sairaalassa myöskään luovuttaneiden äitien luovutusmaitoa, mikäli vauvasi on muuten terve; ne arvokkaat tipat yleensä annetaan sairaille lapsille ja keskosille, mikä oikein onkin. Surullista tietysti vauvasi kannalta, että hän jää ilman äidinmaitoa siksi että hänen äitinsä (ja isänsä) mielestä on epäesteettistä ja luonnonvastaista.

Toivottavasti lapsesi on muuten terve. Tärkeintä hänen kannaltaan - vielä tärkeämpää kuin ravinto - on kuitenkin hyvinvoiva ja tasapainoinen äiti, ja hyvinvoiva vanhempien parisuhde.

Erilainen äiti kirjoitti:

Ei ole kyse siitä etteikö välittäisi tai haluaisi huolehtia hyvin. Kyllä se pulloruokintakin oman aikansa ja "työnsä" vaatii. Tuota itsenäisyyttä minäkin haluan edelleen, vaikka vauva tuleekin. En pysty ajatukseen, että muu maailma jää ja kaikki pyörii vauvan ympärillä. Mies ajattelee asioista onneksi ihan samoin ja on myös onnellinen vauvasta.

Alunperin olin ajatellut imettää, vaikka ajatus ei koskaan kauheasti innostanut. Kun luin opaskirjoja ym. vauvakirjoja ja tietoa imetyksestä ajatus imettämisestä alkoi tuntumaan mahdottomalta ja suorastaan vastenmieliseltä.

Käytännön asiat vain huolettaa, kuten yleensäkin koko vauvan hoidon suhteen, että osaako hoitaa oikein ja onko tietoa tarpeeksi. Mikä maito on sopivaa, millainen pullo on hyvä jne. Mutta kaipa näitä tietoja saa neuvolastakin, eikä pelkästään kirjoista.

Kiitos kannustuksesta!

Lue lisää

Ok eli haluat itsenäisyyttä ja ettei kaikki pyöri vauvan ympärillä. Se on hiukan outo halu kun nyt kuitenkin vauvan olette saamassa, ja teidän elämä todellakin tulee pyörimään hänen ympärillään, halusitte tai ei. Vauva itse tulee sitä teiltä vaatimaan. Mutta ehkä mielenne muuttuu kun sen ihanan tuhisevan käärön syliinne saatte! Ei se vauvan ehdoilla eläminen ole oikeasti yhtään hirveää, päinvastoin, se on IHANAA :) Aiempi itsenäisyys vaihtuu intensiiviseen perhe-elämään mutta sitä vanhaa elämää ei enää takaisin kaipaakaan ja miettii vain että olipas elämä aiemmin ihan tyhjää ja ankeaa. Kuulostaa kliseiseltä mainospuheelta mutta ihan oikeasti siltä se tuntuu.

Kehottaisin myös ainakin kokeilemaan sitä imetystäkin. Itse koin että imetykset olivat alusta asti ihan erityisiä yksityisiä hetkiä minun ja vauvan välillä, niistä todellakin nauttii. Tuntee vauvan lämmön omaa ihoaan vasten, kuulee vauvan ihanan tuhinan kun hän syö, ja ihan vaan se vauvan tuoksu... Kyllä meidän vauvaa on pullostakin syötetty mutta koskaan se ei ole tuntunut ihan samalta ja pullosta se syöminen on lähinnä sellaista hotkimista, se hetki on niin nopeasti ohi. Toinen ero pulloruokintaan on se että imettäessä vauva koskettelee käsillään ihoani (rintaa, käsiä jne), mutta pullosta syödessä hän pitää käsillään joko pullosta kiinni tai sitten pitelee käsiä yhdessä jossain siinä pullon alla. Eli äiti ja vauva eivät ole luonnostaan samalla tavalla ihokosketuksessa kuin imettäessä. Silloin kun lapseni oli ihan vastasyntynyt, makasimme yhdessä peiton alla syömässä ja minulla oli tapana ottaa häntä kädestä kiinni ja lämmittää vauvan kylmiä sormia, ja hänkin piteli minua tiukasti sormesta kiinni. Siitä tulee vieläkin tosi lämpimiä muistoja ja ihan tippa linssiin kun muistelee sitä :)

Kaikki ovat kyllä tässä asiassa oikeassa, vaikkakin erimieltä.

En tietenkään halua, että vauvasta tulee tunteiltaan yhtä kylmä ja "vaikea" kuin minusta. Minua on imetetty kun olen ollut vauva, mutta silti emme äitini kanssa ole sillä tavalla läheisiä, että tunteista puhuttaisiin ja halaltaisiin ym. Muuten kyllä erittäin hyvät välit. Miehellä on itseasiassa ihan samanlainen tilanne. Keskenään kyllä osaamme osoittaa läheisyyttä, mutta ei mitenkään ylenpalttisesti, ehkä hieman vaihtelevasti.
Jostain syystä läheisyys on vaikea asia ja suvussani siskoni ja veljeni ovat yhtä "kylmiä" kuin minäkin, ja selkeästi huomaa, että sana "vauvakin" ja kaikki muut vauvaan liittyvät sanat ovat vaikeita lausua ja kaikki yrittävät niitä kierrellä. Veljelläni kyllä on vauva, ja hän on ilmeisesti vain kasvanut ja oppinut olemaan vauvan kanssa. Muuten sisarukseni, minä ja mieheni emme ole koskaan edes pidelleet vauvoja sylissä tai olleet missään tekemisissä lasten kanssa. Luulinkin, ettei kukaan meistä tekisi lapsia ikinä. Minunkaan ei ollut tarkoitus, koska en ole ollenkaan lapsi ihminen, vaikkei minulla lapsia vastaan mitään erityisemmin olekaan.

Olen tällä hetkellä tullut siihen päätökseen, että hankin rintapumpun(mikä sekin kuulostaa kauhistuttavalta ja "lypsäminen"), jotta vauva saa oikean maidon ja katson sitten miten pumppailu sujuu. Jossain vaiheessa sitten varmaan korvike mukaan. Tuota vauvan lähellä pitämistä itsekin mietin, mutta ajattelin, että vaikka pullosta ruuan tarjoaisin, voin tarjota sen pitämällä vauvaa mahd. lähellä ja olla vaikka toppi päällä niin ihotuoksut eivät jää pois. Onhan se varmasti totta, että oman vauvan kanssa osaakin sitten olla, mutta näin olen alustavasti miettinyt. Töissä olen joka tapauksessa päättänyt käydä koko äitiysloman, enkä halua sulkea muuta maailmaa ympäriltä, mutta töissäkin olen vain muutamia tunteja kerrallaan enkä tietenkään joka päivä niin en usko, että se on vauvalta pois ja mies saa myös rauhassa ilman minua koko ajan vieressä olla vauvan kanssa. Asia kun ei hänellekään ole helppo, niin varmasti auttaa jos saa olla ihan kahdestaan välillä vauvan kanssa. Ennen kaikkea toivon, että vauvasta tulee terve niin henkisesti kuin fyysisesti!

Yritin imettää jokaista kolmea lastani, mutta maitoa vain ei tullut. Terveydenhoitajan painostamana kävin jokaisen kanssa läpi parin-kolmen viikon kamppailun, vauva nälkäinen, itkuinen ja laihtui. Kaameat huonommuudentunteet varsinkin ensimmäisen aikana. Valtava helpotus sinä päivänä kun päätin että lakkaan yrittämästä. Pulloruokinta sujui, vauva oli tyytyväinen ja terve. Ei tullut allergioita eikä muitakaan vaivoja, vaan lapset kasvoivat hyvin ja tavallista terveempinä. Nyt ovat kaikki terveitä, iloisia ja tasapainoisia aikuisia, ilman allergiaoireita, ja hyvin sujui pituuskasvu ja kaikki. Äiti-lapsisuhdekin kegittyi ihan normaalisti ja voisin sanoa että suhde heihin on erityisen läheinen ja lämmin...

Ei siis tarvitse surra ja kokea syyllisyyttä jos lapsi ruokitaan muuten kuin rintamaidolla. Pääasia että ruokitaan ja että pystyt nauttimaan vauvasta ja vauva on onnellinen. Joskus liian jyrkkä valistus kääntyy itseään vastaan, kun aiheutetaan liikaa paineita yhteen ainoaan malliin.