Mulla on jo kauan ollut eräänlainen suhde yhden naisen kanssa. Se on ollut yhtä vuoristorataa koko ajan ja hän on tehnyt aika ilkeitä asioita mulle. Jostain kumman syystä, en pääse hänestä irti. Olen nyt ollut taas pari kk erossa hänestä, mitä nyt baarissa välillä nähnyt. Mutta nyt taas kun näen hänet, olen alkanut kaivata häntä ihan mielettömästi. Hän on särkenyt sydämmeni aika pahasti mutta tykkään hänestä niin paljon etten voi olla hänestä erossa.. Ja luulen että hänellä on toinen nainen mutta kuitenkin suutelimme taas viimeksi kun näin hänet,tosin olimme molemmat aika humalassa. Ja suudellessa tuntui kuin olisin löytänyt taas sen minkä kadotin pari kk sitten. Pitäisikö minun vaan yrittää unohtaa hänet ja etsiä uusi? Vai kannattaisiko mun pistää itseni likoon ja yrittää jos tällä kertaa asiat olisi eritavalla?
Mielipiteitä?
onneton.
3478
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
kipu koukuttaa. Sulla on ihan täysin kaikki maailman syyt olla erossa hänestä mutta jostain syystä jokin asia koukuttaa sut hänessä. Turhaan sä siinä itseäsi kiusaat, senkun menet ja koitat olla sen kanssa, luultavasti saat pakit jo kysyessäsi mutta uskon että sun tarvii pikkaisen hajoittaa itseäsi lisää että pääset hänestä eroon.
Joidenkin kohdalla se kai menee vain niin. Sitten vuosien päästä sä todella ihmettelet mikä ihmeen hulluus sulla silloin vaivasi, mutta nyt, nyt sun tarvii vain kerran vielä juosta kiveä päin. Mitä nopeammin sä saat sen pois sun systeemeistä, pääset aloittamaan elämän johon ei kuulu idiootien haikailu. Nyt sinä et sitä vielä näe, ehkä jollain tasolla ymmärrät sen jo, mutta kuten sanottu, sun pitää saada vielä yksi särö sydämeen että se eheytyy.
Äläkkä ole ankara sitten itsellesi että koitit, ainakin pääsit eroon koukusta.
olet. Jos pienikin asia haiskahtaa toisessa ihmisessä jo alusta lähtien, se ei muuta kuin pahene siitä lumivyöryn lailla. Miksi ihmiset eivät osaa kohdella itseään hyvin? Ei saa olla niin epätoivoinen, vaikka kuinka kaipaisi ihmistä joka rakastaisi. Pysähdy ja purista vaikka kaikki voimasi, jotta pystyt tehdä vain sellaisia valintoja, jotka ovat sinulle hyväksi. Me kaikki kuitenkin kannetaan se suurin vastuu omasta onnestamme ja elämä on loppujen lopuksi aika lyhyt.
Valitettavasti..
Jos suinkin saat ittes nyt kasaan ja pystyt päättämään että et enää häneen sekaannu, niin tee se! Oman itsesi takia!
Se nyt vaan on niin, että ne eron syyt on edelleen siellä olemassa! Ei ne mihinkään ole kadonneet ja vaikka palaisitkin hänen luokseen, tulee hän satuttamaan sinua aina vaan uudelleen - jos vain sallit sen.
Ala arvostamaan itseäsi!