Ollaan oltu ja asuttu miesystäväni kanssa yhdessä jo 4 vuotta, mutta kihloja ei vaan kuulu? Pelkääkö hän sitoutumista vai mikä tässä mättää?
Yhdessä 4 vuotta, ei kihloja?
mckasl
24
2797
Vastaukset
- mansiikki
Ei ole valmis? Ei koe ajankohtaiseksi? Tyytyväinen nykytilanteeseen, eikä kaipaa enempää?
Tietääkö miesystäväsi sinun mielipiteen asiaan? Oletteko jutelleet mahdollisesta naimisiin menosta?
Eihän neljä vuotta loppupeleissä ole vielä edes pitkä seurustelu aika.- osta itse sormus
Eikö yhdessäasuminen ole sitoutumista? Ja eihän kihlasormus ole mikään sitoutumisen tae. Se ei ole juridinen eikä sen kummempi kuin sormus yleensäkään. Avioliitto on sitoutumista - sitäkö tarkoitat?
Eikös nykyisin kumpi tahansa voi sanoa, että ostetaan nyt ne sormuksetkin? Entisaikaan kihlaus oli sopimus naimisiinmenosta, mutta ei ole enää ollut vuosikymmeniin, oikeasti eikä kenenkään mielestä. - 19ikaw
osta itse sormus kirjoitti:
Eikö yhdessäasuminen ole sitoutumista? Ja eihän kihlasormus ole mikään sitoutumisen tae. Se ei ole juridinen eikä sen kummempi kuin sormus yleensäkään. Avioliitto on sitoutumista - sitäkö tarkoitat?
Eikös nykyisin kumpi tahansa voi sanoa, että ostetaan nyt ne sormuksetkin? Entisaikaan kihlaus oli sopimus naimisiinmenosta, mutta ei ole enää ollut vuosikymmeniin, oikeasti eikä kenenkään mielestä.Yhdessä asuminen ei välttämättä ole sitoutumista. Vai sitoudutko kovasti kämppiksiisi? Ja kyllä kihlaus on lupaus avioliitosta; ihan sanakirjan mukaan ja teini-iän ylittäneiden mielestä.
Alkuperäiselle kirjoittajalle: moni mies ei tule edes ajatelleeksi avioliittoa ajankohtaiseksi, se on aina "silloin joskus kun on varaa ja aikaa"... niinkuin lapsentekokin monilla. Neljä vuotta on pieni aika, eikä todennäköisesti ole sitoutumisen pelosta kyse. - kihlaus on sopimus
osta itse sormus kirjoitti:
Eikö yhdessäasuminen ole sitoutumista? Ja eihän kihlasormus ole mikään sitoutumisen tae. Se ei ole juridinen eikä sen kummempi kuin sormus yleensäkään. Avioliitto on sitoutumista - sitäkö tarkoitat?
Eikös nykyisin kumpi tahansa voi sanoa, että ostetaan nyt ne sormuksetkin? Entisaikaan kihlaus oli sopimus naimisiinmenosta, mutta ei ole enää ollut vuosikymmeniin, oikeasti eikä kenenkään mielestä."Entisaikaan kihlaus oli sopimus naimisiinmenosta, mutta ei ole enää ollut vuosikymmeniin, oikeasti eikä kenenkään mielestä"
Kihlaus on edelleenkin lupaus naimisiinmenosta sen ainoan määritelmän mukaan, missä se vielä virallisesti sanotaan eli avioliittolain mukaan. Missään muualla sitä ei virallisesti määritellä eikä sillä siinä mielessä tosiaan mitään merkitystä ole.
Siksipä voisikin kysyä, mitä ihmeen väliä jollain kihlauksella on, jos se ei pariskunnalle ole sopimus avioliitosta. Miksi epätoivoiset morsiankandidaatit täälläkin itkisivät kihlojen perään, jos eivät tarkoita sillä sopimusta avioliitosta? Jos se on pelkkä merkki "sitoumuksesta", niin miksi siihen tarvitaan oikein rinkula - vaikka monilla on elettyä elämää puolison kanssa jo asunnon tai lastenkin verran, niin se metallinpalako sitten ratkaisee "sitoutumisen"?
- Ninna,.
Jos se meinaa että asiat on nytkin hyvin, niin mitäs niitä sitten muuttamaan...?
Toki voisit ihan ohimennen, mutkan ja mäen kautta, vaivihkaa kysyä, että mitä mieltä on avioliitosta. Siis kysyt vain mielipidettä, etkä ala jankkaamaan et "mutku jo neljä vuotta ja Matti ja Maijakin jo..".
Jos mies sanoo, että ei ole sen aika vielä, niin toteat vaan et "ok".
Ei ole naisen asia päättää tuollaisista.
Kyllä se mies rupee tuostakin jo vähän miettimään ehkä asiaa ja voi paljon myöhemmin kysyä sinulta jotain asiaan liittyvää ihan ohimennen.
Miehet tarttee joskus vähän johdattelua.- zyraaaaa
Heips. älä ota ressiä moisesta siitä ei tule mitään nauti yhteisistä hetkistä ja unohda tuollainen jos ei kosi niin sitten vihjailemaan että mitäs haluut elämältäs. miehet on sellasia että usein ne pelkää sitoutua lopullisesti ja kihlautuminen on lupaus avioliitosta tosi jotkut menee muista syistä kihloihin esim teinikihlat. miehesi varmasti on miettinyt asiaa mutta älä rupea jankuttamaan asiaa loppupeleissä siitä tulee vaan riidan aihe. anna olla jos kosintaa ei kuulu vihjailujen jälkeen vaihda mies sellaiseen joka tietää mitä haluaa... Itse olen seurustellut 02.01.2011 päivänä 2 vuotta ja tuona päivänä menemme myös kihloihin. ja muuten jos miehesi on ollut aikaisemmin kihloissa se saattaa olla yksi syy miksi ei kihloja kuulu nyt. karkauspäivänähän saa naiset kosia :P
- vanhempi täti
zyraaaaa kirjoitti:
Heips. älä ota ressiä moisesta siitä ei tule mitään nauti yhteisistä hetkistä ja unohda tuollainen jos ei kosi niin sitten vihjailemaan että mitäs haluut elämältäs. miehet on sellasia että usein ne pelkää sitoutua lopullisesti ja kihlautuminen on lupaus avioliitosta tosi jotkut menee muista syistä kihloihin esim teinikihlat. miehesi varmasti on miettinyt asiaa mutta älä rupea jankuttamaan asiaa loppupeleissä siitä tulee vaan riidan aihe. anna olla jos kosintaa ei kuulu vihjailujen jälkeen vaihda mies sellaiseen joka tietää mitä haluaa... Itse olen seurustellut 02.01.2011 päivänä 2 vuotta ja tuona päivänä menemme myös kihloihin. ja muuten jos miehesi on ollut aikaisemmin kihloissa se saattaa olla yksi syy miksi ei kihloja kuulu nyt. karkauspäivänähän saa naiset kosia :P
"Itse olen seurustellut 02.01.2011 päivänä 2 vuotta ja tuona päivänä menemme myös kihloihin"
Olette siis sopineet, että tuona päivänä sovitte menevänne naimisiin? ;-)
Onnea joka tapauksessa, vaikka joku voisikin väittää teidän jo olevan kihloissa! - Zyraaaaaaaaa
vanhempi täti kirjoitti:
"Itse olen seurustellut 02.01.2011 päivänä 2 vuotta ja tuona päivänä menemme myös kihloihin"
Olette siis sopineet, että tuona päivänä sovitte menevänne naimisiin? ;-)
Onnea joka tapauksessa, vaikka joku voisikin väittää teidän jo olevan kihloissa!Päätimme että kihlaudumme tuolloin virallisesti ja sormukset laitetaan sormiin tuona päivänä 02.01.2011 halusimme molemmat mennä kihloihin 2 vuotispäivänämme. emme mene naimisiin ja vaikka molemmat vaalimmekin perinteitä ja sun muuta emme ole vuoden päästä menossa naimisiin menemme naimisiin kun siltä sitten tuntuu.
Aloittajalle: Tiedän miltä sinusta tuntuu stressin ja ajattelun onko minussa vikaa...
neuvo 1. lopeta se tulet hulluksi kun ajattelet sitä koko ajan. keskitä energiasi vaikka urheiluun tai johonkin harrastukseen. älä selaa sivustoja ja lehtiä missä on hääjuttuja. jos vouhotat ennen kihlausta jo noin paljon mies ihan varmaan juoksee karkuun. kosi itse mutta varaudu myös pettymään. puhukaa asiasta miksi ei kuulu kosintaa. onnea yritykseen :) - kihlat ja kihlat
Zyraaaaaaaaa kirjoitti:
Päätimme että kihlaudumme tuolloin virallisesti ja sormukset laitetaan sormiin tuona päivänä 02.01.2011 halusimme molemmat mennä kihloihin 2 vuotispäivänämme. emme mene naimisiin ja vaikka molemmat vaalimmekin perinteitä ja sun muuta emme ole vuoden päästä menossa naimisiin menemme naimisiin kun siltä sitten tuntuu.
Aloittajalle: Tiedän miltä sinusta tuntuu stressin ja ajattelun onko minussa vikaa...
neuvo 1. lopeta se tulet hulluksi kun ajattelet sitä koko ajan. keskitä energiasi vaikka urheiluun tai johonkin harrastukseen. älä selaa sivustoja ja lehtiä missä on hääjuttuja. jos vouhotat ennen kihlausta jo noin paljon mies ihan varmaan juoksee karkuun. kosi itse mutta varaudu myös pettymään. puhukaa asiasta miksi ei kuulu kosintaa. onnea yritykseen :)Kihlautumispäivä on se päivä, jolloin olette sopineet menevänne naimisiin keskenänne. Kyllä siihen sormukseen voi kaiverruttaa vaikka syntymäpäivänsä jos haluaa, mutta ei se ole kihlautumispäivänne. Se on sitten sormusten sormeenlaittopäivä tai jotain muuta vastaavaa... Samapa se menettekö naimisiin vuoden vai neljän vuoden kuluttua, kunhan menette. Ellei tuohon kihlautumiseen liity mitään puhetta avioliitosta niin silloin se ei edes ole kihlaus.
- Puhu suoraan
Mitä olette puhuneet keskenänne. Tietääkö mies, että sinä haluat naimisiin? Ei voi vain olettaa, että toinenkin ehkä on samaa mieltä. Kyllä saman katon alla olevien ihmisten pitää puhua asioista.
Miehellähän saattaa olla juuri nyt hyvä tilanne. Hän ei kaipaa mitään enempää sinun kanssasi. Hänellä on koti ja seksiä.
Neljä vuotta on pitkä aika. - odotan, odotan
Mikä noita miehiä vaivaa... Ärsyttävää ja tuskastuttavaa odottaa kihlausta! Stressaan jatkuvasti, että eikö sitä kosintaa tulekaan koskaan, ja pillahdan itkuun kateudesta joka kerta kun joku ystävistäni kihlautuu. Olen ollut jo vuosia valmis löytämään elämäni miehen ja sitoutumaan loppuelämäkseni häneen. Nyt kun mies on löytynyt ja siltä osin kaikki ihanan hyvin, niin alkaa hermostuttamaan kun ei suhde etene! Miksi mies epäröi?? Kaiken lisäksi asiasta on ollut puhetta joskus aiemmin, ja silloin olen ihan suoraa sanonut että haluaisin jo edetä suhteessamme. Eli hän tietää kyllä että kosintaa kovasti odotan! Ja se tekee tästä vielä pahempaa.
Ensimmäistä kertaa elämässäni ymmärrän ihmisiä, joilla on esim. vauvakuume, koska minulla todellakin taitaa olla hääkuume! Molemmissa kuumeissa varmaan tunteet kohtalaisen samat, tuskastuttaa odottaa ja tulee surulliseksi kun joku muu saa sen mitä itse haluaa kaikkein eniten...
Pahimpina päivinä tuijotan kalenteria salaa ja katselen sopivia hääpäiviä tulevaisuudesta. Tiedän jo millaisen puvun haluaisin, suunnittelen hääkutsuja, juhlapaikkaa, koristeluja... Olin ihan varma että sanoisimme tahdon vuonna 2011, mutta toiveet alkavat valua hukkaan kun ei kosintaa kuulu.
T: 1,5v yhdessä asumista jo takana! (seurustelua jo pidempään, tietenkin)- 10+1
Jos ei edes pysty miehelle sanomaan, että haluaisi naimisiin, niin ei sillä suhteella kovin ruusuinen tulevaisuus ole!
Miksi ette voi ihan suoraan sanoa, että haluatte naimisiin ja nyt olisi hyvä hetki kihlautua? Kyse ei ole vain jostakin typeräsät prinsessa-leikistä tai amerikkalaisesta elokuvasta, vaan ihan oikeasta elämästä. - odotan, odotan
10+1 kirjoitti:
Jos ei edes pysty miehelle sanomaan, että haluaisi naimisiin, niin ei sillä suhteella kovin ruusuinen tulevaisuus ole!
Miksi ette voi ihan suoraan sanoa, että haluatte naimisiin ja nyt olisi hyvä hetki kihlautua? Kyse ei ole vain jostakin typeräsät prinsessa-leikistä tai amerikkalaisesta elokuvasta, vaan ihan oikeasta elämästä.Omassa tekstissäni ainakin jo kerroinkin, että olen miehelle sanonut että haluaisin naimisiin, hän siis tietää toiveeni eikä silti kosi. Aloittajan tapauksesta en sitten tiedä mikä on tilanne... Minä en ole koskaan olettanut miesten olevan ajatusten lukijoita, ja siksi olen suorin sanoin kertonut omalle miehelle ajatukseni. Ei vaan ole tuottanut tulosta, ainakaan vielä. Olen varma että haluaisin hänen kanssaan loppuelämäni jakaa, mutta tulen todella surulliseksi, kun väkisinkin välillä ajattelen, että eikö hän ole vielä varma kun ei kosintaa kuulu, odottaako hän jotain parempaa...
- ihmeellistäkummallis
odotan, odotan kirjoitti:
Omassa tekstissäni ainakin jo kerroinkin, että olen miehelle sanonut että haluaisin naimisiin, hän siis tietää toiveeni eikä silti kosi. Aloittajan tapauksesta en sitten tiedä mikä on tilanne... Minä en ole koskaan olettanut miesten olevan ajatusten lukijoita, ja siksi olen suorin sanoin kertonut omalle miehelle ajatukseni. Ei vaan ole tuottanut tulosta, ainakaan vielä. Olen varma että haluaisin hänen kanssaan loppuelämäni jakaa, mutta tulen todella surulliseksi, kun väkisinkin välillä ajattelen, että eikö hän ole vielä varma kun ei kosintaa kuulu, odottaako hän jotain parempaa...
sinä itse et kosi? Miksi vain odotat ja ilmeisesti koko ajan samalla hiukan petyt, kun kosintaa ei kuulu?
- 1+1=2
ihmeellistäkummallis kirjoitti:
sinä itse et kosi? Miksi vain odotat ja ilmeisesti koko ajan samalla hiukan petyt, kun kosintaa ei kuulu?
Tuolle odotan, odotan :
Jos olet todellakin selvästi sanonut, että haluaisit naimisiin, niin sehän on kosinta! Ja jos mies ei siihen reagoi vastaamalla myöntyvästi, niin eihän hän kanssasi naimisiin halua. Mikset sano, että jos ei suhde etene, niin se on sitten loppu? - odotan, odotan
ihmeellistäkummallis kirjoitti:
sinä itse et kosi? Miksi vain odotat ja ilmeisesti koko ajan samalla hiukan petyt, kun kosintaa ei kuulu?
kun olen tässä asiassa niin toivottoman vanhanaikainen, että se on minusta miehen tehtävä kosia! :D Siksi en kosi itse. Mies kosii sitten kun on valmis, eli TOIVOTTAVASTI pian...
- odotan, odotan
1+1=2 kirjoitti:
Tuolle odotan, odotan :
Jos olet todellakin selvästi sanonut, että haluaisit naimisiin, niin sehän on kosinta! Ja jos mies ei siihen reagoi vastaamalla myöntyvästi, niin eihän hän kanssasi naimisiin halua. Mikset sano, että jos ei suhde etene, niin se on sitten loppu?Tätä on niin vaikea selittää ulkopuoliselle, joka ei ole ollut kuulemassa tilannetta! :D Tulevaisuudesta, häistä, ym on ollut puhetta monestikin, ja olen siis ilmaissut mielipiteeni, että olisin jo halukas naimisiin vaikka hetikin. En pidä sitä kosintana, että ilmaisen miehelle mielipiteeni asiasta! Heh... no kuten sanoin, vaikea selittää tilannetta.
- ihmeellistäkummallis
odotan, odotan kirjoitti:
kun olen tässä asiassa niin toivottoman vanhanaikainen, että se on minusta miehen tehtävä kosia! :D Siksi en kosi itse. Mies kosii sitten kun on valmis, eli TOIVOTTAVASTI pian...
Tuolla menolla elämänsä saa aika vaikeaksi. Kuten sinäkin "Stressaan jatkuvasti, että eikö sitä kosintaa tulekaan koskaan, ja pillahdan itkuun kateudesta joka kerta kun joku ystävistäni kihlautuu".
Eikö siitä vanhanaikaisuudesta voisi hiukan tinkiä, jos miehen kosimattomuus noin koville ottaa? Tarkoitan vain, että tuolla tavalla eläen et ole itse ollenkaan oman elämäsi herratar. Sen sijaan elämästäsi määräävät jotkut vanhat tavat (vanhanaikaiset odotuksesi) ja mies, joka nyt ei vaan satu kosimaan. Ja sinä pillität. Rohkaise itsesi määräämään omasta elämästäsi (huomaa, miehen elämää et pysty määräämään), ja tee sen mukaisia ratkaisuja. Kosi perinteistä piittaamatta tai lakkaa haikailemasta sellaista, mitä et ainakaan vielä tämän miehen kanssa ole saanut. Molempi parempi, pystyt elämään elämäsi paljon onnellisemmin, kun tiedät, mitä haluat ja toimit sen mukaan etkä perinteiden tai miehen aikataulun mukaan. Rohkeampaa tätä vuotta sinulle! - 1+1=2
odotan, odotan kirjoitti:
kun olen tässä asiassa niin toivottoman vanhanaikainen, että se on minusta miehen tehtävä kosia! :D Siksi en kosi itse. Mies kosii sitten kun on valmis, eli TOIVOTTAVASTI pian...
Ja sitten avioliitossa mies päättää kaiken, lasten lukumäärän, koulut, asuntokaupat, mihin sinä käytät rahasi jne?
Tuollainen vanhanaikainen prinsessaleikki ei ole aikuisten maailmasta! - 1+20
Kuulostaa vähän "Päivä prinsessana" -unelmalta tuo tekstisi. Olisitko halukas sitoutumaan kumppaniisi loppuelämäksesi myös ilman isoja häitä?
- samma här
Olemme viittä vaille 3-kymppinen pariskunta ja olemme seurustelleet 4 vuotta ja lähes saman ajan myös saman katon alla asuneet. Olemme suunnittelemassa omakotitalon rakentamista ja yhteisen lainan ottamista, joka on paljon isompi asia kuin kihlaus, mutta siltikään mies ei ole valmis kihlautumaan kanssani. Yhteinen asuntolaina sitoo meidät paljon enemmän kuin pelkkä sormus. Itse olisin valmis jo avioliittoon asti, lapsikin olisi tervetullut. Jos mies lämpenee lapsen tekemiselle vasta reilun viiden kuluttua, niin mitäs jos niitä ei niin vain sitten saakaan? Monella menee siihen yrittämiseen vuosia. Kellot tikittää.
- ******************
Mun mielestä hyvä kysymys on, että miksi asutte miehen kanssa kuitenkin yhdessä, jos ette sitä pidä sitoumuksena? Mä en edes asuisi yhdessä miehen kanssa, jonka kanssa en aattelis meneväni joku päivä naimisiin. Tehän elätte arkea jo niin kuin naimisissa oleva pari, miksi miehen mielestä sitä pitäisi nyt sit yhtäkkiä ruveta 'virallistamaan' tai mitenkään muuttamaan?
Ja joku todennäköisesti seuraavaksi huomauttaa, että haluaa tietää millainen mies oikeasti on ennen kuin muuttaa yhteen. No voihan sen testata myös pari päivää kerrallaan yhdessä olemalla, harvoin toisesta mitään hirveitä yllätyksiä sen lisäksi paljastuu (joskus kyllä esim. alkoholismi, väkivaltaisuus jne. mutta nämä eivät aina tule esille edes usean vuoden yhdessä asumisen jälkeen vaan vasta vuosikymmeniä yhdessä oltua).
Me ainakin jo seurusteluaikana setvittiin nämä asiat, mitä halutaan elämiltämme, millaisiin kompromisseihin ollaan valmiita. Jos mies ei ole valmis sitoutumaan minuun, miksi asuisin hänen kanssaan? Onhan sekin jo sitoumus. Koska se päätös oli tehty jo silloin, ei mies kokenut ajatusta avioliitostakaan ongelmalliseksi.
Tavattiin täällä suomi24:sen treffipuolella, molemmilla pidempi suhde takana sekä avioerot päällänsä.
Tavattiin ensimmäisen kerran itsenäisyyspäivänä 2009, olin yön asunnollani ja seuraavana päivänä näimme taas
- sille tielle jäinkin.
Viralliseen avoliittoon muutimme tammikuun 2010 lopulla, helmikuun aikana myin oman asuntoni ja 5.2.2010 kihlauduimme:
Mies oli itse hankkinut mulle salaa, mulle mitään puhumatta, 19timantin kihlasormuksen!!
Huhtikuussa laitoimme mieheni talon myyntiin, kesällä ostimme yhteisen omakotitalon yhteisellä asuntolainalla ja 3.9.2010 karkasimme kenenkään tietämättä maistraattiin naimisiin...
Ehkä et vain ole kertonut, mitä haluat...?
Miehet eivät voi tietää, mitä nainen haluaa, ilman vihjailuja tai suoraa puhetta.
Kihloista meillä ei mieheni kanssa ollut puhetta, mutta molemmilla ollessa avioerot vireillä vielä tavatessamme, puhuimme kyllä uudesta avioliitosta, siitä, että se olisi vielä molempien kohdalla mahdollista...- janne t
Jos mies pitkittää ja pitkittää avioitumista, vaikka tietää naisensa sitä haluavan, minä sanoisin, että jokainen tietää, mistä on kyse.
Mies voi avioitua milloin vain. Hän voi tulla isäksi vaikka viiskymppisenä. Mikäs kiire useimmilla miehillä oikeastaan on? Naisia riittää.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Metsäkoneen kuljettaja huuteli tutkijalle
"voisit kyllä ottaa rintaliivit pois ennen kuin tulet minulle juttelemaan, hän sanoo." https://yle.fi/a/74-20106446 On70410300Suomi on täysin sekaisin
Jo ties monettako päivää hirveä itku ja poru jostain helvetin nilviäisistä. https://www.is.fi/taloussanomat/art-20000104214563Kaikki ei vieläkään usko luontokatoon.
Suomussalmen Hukkajoella foliohattu metsäkoneen kuljettaja tuhosi tuhansia harvinaisia jokihelmisimpukoita eli raakkuja923104Sano vain suoraan, että nyt riittää
ettei kiinnosta. Sano, että lopeta! En ihmettelisi, jos olet saanut tarpeeksesi ja toivot minun ymmärtävän lopettaa. Eh432875Ohhoh! Ex-pääministeri Sanna Marinin Joni-rakas paljasti ilouutisen: "Tässä kuussa..."
Sanna Marin on ollut naimisissa Markus Räikkösen kanssa. Nyt hänen seurassaan on usein julkkishiusmuotoilija Joni Willb552714Mari Rantanen asettaa sairaan lapsen edun oman uransa edelle - (tekikö Marin samaa)
Noin toimii kunnon vastuuntuntoinen äiti, mutta siitäkin nämä mt-ongelmaiset vasemmistolaiset häntä täällä haukkuvat. "2302698- 1541889
Luokatonta toimintaa
Tyrmistyttävää toimintaa Stora Enson korjuu yrittäjältä Hukkajoella. Täyttä piittaamattomuutta laeista ja luontoarvoista731748Ensimmäisestä kohtaamisesta saakka
minulla on ollut hämmentynyt olo. Miten voit tuntua siltä, että olisin tuntenut sinut aina? Sinun kanssasi on yhtä aikaa141640Maailmankuulu homopingviini on kuollut
Minä niin toivoin että pariskunta olisi saatu kunniavieraiksi ensi kesän Prideen. 💔 "Maailmankuulu homopingviini on k61443