Näytän yksinkertaisella matemaattisella menetelmällä laskettuna, kuinka paljon helpompaa on päästä ruotsinkielisenä opiskelemaan esim. kaupallisia aineita korkeakouluun, kuin suomenkielisenä.
Menetelmä on täysin teoreettinen ja siten se ei ota mitenkään huomioon opiskelijamateriaalia. Se ei kuitenkaan vähennä sen teoreettista arvoa, kuvaamaan suomenkielisen väestönosan epätasa-arvoista kohtelua verrattuna ruotsinkieliseen.
Ensin tutkitaan väestönosuudet kummallekin kiintiölle, jotka ovat noin:
Ruotsinkielisiä: 5%
Suomenkielisiä: 95%
Osuudet opiskelupaikoista mm. kauppakorkea (80%/20%) aloituspaikat.
Ruotsinkieliset 20%
Suomenkieliset 80%
Tästä saadaan laskettua aloituspaikkojen määrä suhteutettuna kansanosaan eli
suhteellinen osuus:
Ruots. 20% / 5% = 4
Suom. 80% / 95% = 0,842
Tämä tarkoittaa että suom.ruotsalaisilla on koko kansaan nähden 4-kertainen osuus. Suomenkielisillä alle 1,0 .
Totuus ei ole se, että verrataan suomenruotsalaisten opiskelijoiden määrää koko kansaan, vaan tarkoitus on verrata heidän osuuttaan suomenkielisiin. Se tapahtuu näin.
Suhteellisten osuuksien keskinäinen suhde:
4 / 0,842 = 4,751
4,751 tarkoittaa että suomenruotsalaisilla on kauppakorkeapaikkoja väestöpohjaan nähden 475% suurempi osuus kuin suomenkielisillä.
Koska ruotsinkielisillä on suurempi osuus ja opiskelijamateriaali tunnetusti heikompi kuin suomenkielisillä, voidaan päätellä että ruotsinkielisen on käytännössä 600% - 900% helpompi päästä opiskelemaan ruotsinkieliseen kauppakorkeakouluun. Tähän päälle tulevat heidän helpotetut mahdollisuudet hakeutua suomenkieliseen koulutukseen.
Ruotsinkielisillä ei ole pakollista kielikoetta suomenkielisiin kouluihin hakiessaan. Suomenkielisille taas on pakollinen ruotsinkielenkoe hakiessaan esim. Hankenille.
Opiskelijamateriaalien erot näkyvät seuraavassa linkissä.
http://www.saunalahti.fi/eiry/ruotsetu.html
Hakijat ja päässeet kauppatieteellisiin yksiköihin vuonna 2002
http://www.valmennusakatemia.com/tilastot.htm
Suomessa, joka on maailman ainoa suomenkielinen maa, ei ole yhtään suomenkielistä korkeakoulua tai yliopistoa.
Ruotsinkielisiä on useita mm. Hanken ja Åbo Akademie. Kaikki muut Suomen korkeakoulut ja yo:t ovat kaksikielisiä, eli ne ovat täysin avoimia suomenruotsalaisille. Suomenkieliset joutuvat erityiseen lisätenttiin hakiessaan ruotsinkieliseen kouluun.
Onko meillä on varaa tukea ruotsinkieltä, joka on maailmalla puhutumpi kieli kuin Suomi? Jos suomenkieli näivettyy, saamme syyttää siitä vain itseämme.
Suomalaiset ovat alistujakansaa, jotka vain uhoavat kännipäissään. Selvinpäin me sitten korkeintaan ollaan suut supussa ja mumistaan v..ttua. Näin tapahtuu, jos me tajutaan olla tuohtuneita jostain asiasta. Tavallisesti näinkään ei käy, koska täällä on aina kumarrettu ihailevasti vieraille kulttuureille. Kaikki ulkomainen on ollut suomessa ihailtavaa ja tavoiteltavaa. Ruotsissa on toisin, siellä mikään ulkomainen ei ole tavoiteltavaa ja parempaa kuin ruotsissa.
Ruotsalaiset ovat valloittajakansaa ja vielä tänä päivänä, alistuvat suomalaiset kärsivät siitä että Suomessa ei osata pitää puoliansa, tämä näkyy mm. pakkoruotsin muodossa.
En voi olla ylpeä isänmaastani jos suomenkieltä kohdellaan Suomessa toisarvoisesti, kuten nykyään vielä tehdään. (m.m. kaksikielisyyden vastustus kaikilla ruotsalaisalueilla, erityisesti Ahvenanmaalla, kielikiintiöt YO:ssa, ym.)
Toivon että kansanluonteeseen tulee muutos, kun kansa kansainvälistyy ja herää tästä satoja vuosia Suomea köyhdyttäneestä ja rasittaneesta alistumisesta.
HERÄTKÄÄ LÖKÄPÖKSYT! Suomalaisten kunnioitus on lähdettävä meistä itsestämme. Jos emme osaa vaatia ansaittua arvostusta niin silloin emme ole sen arvoisia.
Menetelmä on täysin teoreettinen ja siten se ei ota mitenkään huomioon opiskelijamateriaalia. Se ei kuitenkaan vähennä sen teoreettista arvoa, kuvaamaan suomenkielisen väestönosan epätasa-arvoista kohtelua verrattuna ruotsinkieliseen.
Ensin tutkitaan väestönosuudet kummallekin kiintiölle, jotka ovat noin:
Ruotsinkielisiä: 5%
Suomenkielisiä: 95%
Osuudet opiskelupaikoista mm. kauppakorkea (80%/20%) aloituspaikat.
Ruotsinkieliset 20%
Suomenkieliset 80%
Tästä saadaan laskettua aloituspaikkojen määrä suhteutettuna kansanosaan eli
suhteellinen osuus:
Ruots. 20% / 5% = 4
Suom. 80% / 95% = 0,842
Tämä tarkoittaa että suom.ruotsalaisilla on koko kansaan nähden 4-kertainen osuus. Suomenkielisillä alle 1,0 .
Totuus ei ole se, että verrataan suomenruotsalaisten opiskelijoiden määrää koko kansaan, vaan tarkoitus on verrata heidän osuuttaan suomenkielisiin. Se tapahtuu näin.
Suhteellisten osuuksien keskinäinen suhde:
4 / 0,842 = 4,751
4,751 tarkoittaa että suomenruotsalaisilla on kauppakorkeapaikkoja väestöpohjaan nähden 475% suurempi osuus kuin suomenkielisillä.
Koska ruotsinkielisillä on suurempi osuus ja opiskelijamateriaali tunnetusti heikompi kuin suomenkielisillä, voidaan päätellä että ruotsinkielisen on käytännössä 600% - 900% helpompi päästä opiskelemaan ruotsinkieliseen kauppakorkeakouluun. Tähän päälle tulevat heidän helpotetut mahdollisuudet hakeutua suomenkieliseen koulutukseen.
Ruotsinkielisillä ei ole pakollista kielikoetta suomenkielisiin kouluihin hakiessaan. Suomenkielisille taas on pakollinen ruotsinkielenkoe hakiessaan esim. Hankenille.
Opiskelijamateriaalien erot näkyvät seuraavassa linkissä.
http://www.saunalahti.fi/eiry/ruotsetu.html
Hakijat ja päässeet kauppatieteellisiin yksiköihin vuonna 2002
http://www.valmennusakatemia.com/tilastot.htm
Suomessa, joka on maailman ainoa suomenkielinen maa, ei ole yhtään suomenkielistä korkeakoulua tai yliopistoa.
Ruotsinkielisiä on useita mm. Hanken ja Åbo Akademie. Kaikki muut Suomen korkeakoulut ja yo:t ovat kaksikielisiä, eli ne ovat täysin avoimia suomenruotsalaisille. Suomenkieliset joutuvat erityiseen lisätenttiin hakiessaan ruotsinkieliseen kouluun.
Onko meillä on varaa tukea ruotsinkieltä, joka on maailmalla puhutumpi kieli kuin Suomi? Jos suomenkieli näivettyy, saamme syyttää siitä vain itseämme.
Suomalaiset ovat alistujakansaa, jotka vain uhoavat kännipäissään. Selvinpäin me sitten korkeintaan ollaan suut supussa ja mumistaan v..ttua. Näin tapahtuu, jos me tajutaan olla tuohtuneita jostain asiasta. Tavallisesti näinkään ei käy, koska täällä on aina kumarrettu ihailevasti vieraille kulttuureille. Kaikki ulkomainen on ollut suomessa ihailtavaa ja tavoiteltavaa. Ruotsissa on toisin, siellä mikään ulkomainen ei ole tavoiteltavaa ja parempaa kuin ruotsissa.
Ruotsalaiset ovat valloittajakansaa ja vielä tänä päivänä, alistuvat suomalaiset kärsivät siitä että Suomessa ei osata pitää puoliansa, tämä näkyy mm. pakkoruotsin muodossa.
En voi olla ylpeä isänmaastani jos suomenkieltä kohdellaan Suomessa toisarvoisesti, kuten nykyään vielä tehdään. (m.m. kaksikielisyyden vastustus kaikilla ruotsalaisalueilla, erityisesti Ahvenanmaalla, kielikiintiöt YO:ssa, ym.)
Toivon että kansanluonteeseen tulee muutos, kun kansa kansainvälistyy ja herää tästä satoja vuosia Suomea köyhdyttäneestä ja rasittaneesta alistumisesta.
HERÄTKÄÄ LÖKÄPÖKSYT! Suomalaisten kunnioitus on lähdettävä meistä itsestämme. Jos emme osaa vaatia ansaittua arvostusta niin silloin emme ole sen arvoisia.
Vastaukset 9
Vanhimmat
esimerkiksi joensuun yliopistossa pääsykokeet voi suorittaa suomeksi tai englanniksi, ei ruotsiksi. ja muutenkin, kyllä sanoisin, että suomen yliopistoista ainakin joensuun, kuopion, jyväskylän, lapin ja tampereen yliopistot sekä tampereen ja lappeenrannan teknilliset yliopistot ovat täysin suomenkielisiä, yhtään kursseja ei esimerkiksi luennoida ruotsiksi eikä ole mitään kiintiöitä suomenruotsalaisille.
tilanne ruotsinkielisille em. yliopistoihin hakijoille on siis sama kuin suomenkieliselle hankeniin tai åa:iin hakijalla... ja muutenkin, jos ei osaa opetuskieltä, kannattaako sinne sitten hakea...
Kaikkiin luettelemiisi Yo:hin ja Korkeakouluihin voi hakea ruotsinkielisellä yo-todistuksella ilman että joutuu suomenkieliseen kielikokeeseen.
Suomenkielisellä yo-todistuksella ei voi hakea ruotsinkieliseen opinahjoon ilman että joutuu kielikokeesseen, tämä siitä huolimatta että kaikki suomenkieliset ovat lukeneet pakkoruotsinsa. Miksi siis pitää lukea jos se ei anna mahdollisuutta edes hakemaan ilman kielikoetta.
Ruotsinkielinen kyllä pääsee hakeutumaan suomenkieliseen opinahjoon ilman kielikoetta.
Sulla ei taida arar olla minkäänlaista elämää ylipäänsä, vaan jostakin syystä sairas pakkomielle tässä suomi/ruotsi- asiassa. Hanki elämä äläkä tuhlaa sitä valittamiseen.
Kyllähän se tiedetään että kateus on Suomessa kansansairaus, mutta tämä on jo naurettavaa.
Esitettyä arvioitaessa on täysin yhdentekevää onko ararilla pakkomielle asiasta vai ei.
Asiat, jotka hän esitti ovat faktaa.
Jospa siis sinä hankkisit elämän, typerä paskaläjä.
Arar kerroit: "En voi olla ylpeä isänmaastani jos suomenkieltä kohdellaan Suomessa toisarvoisesti, kuten nykyään vielä tehdään. (m.m. kaksikielisyyden vastustus kaikilla ruotsalaisalueilla, erityisesti Ahvenanmaalla, kielikiintiöt YO:ssa, ym.)"
Kukaan ei odota, tai edes halua, kaltaistesi olevan ylpeitä Suomesta. Painu helvettiin mielipiteinesi. Jos sulla menee huonosti on se sun omaa syytäsi ( tai ei aínakaan jonkin yksittäisen kieliryhmän tai muun vähemmistöryhmän syytä)
Jaadajaada.
Ihmisten joilla on *sinun* mielestäsi huonoja mielipiteitä pitäisi painua helvettiin? Niinpä niin. Alkuperäinen kirjoitus, jota nyt en ihan varmasti osaa täysin eksaktiksi sanoa, sisältää kyllä ihan vissin totuuden: ruotsinkielisille on varattu runsain mitoin opiskelupaikkoja suhteessa suomenkielisiin.
Ja sitäkö ei saa sanoa ääneen? Tai jos sanoo, olisi parasta painua helvettiin? :) Älä ole vitsi.
"Alkuperäinen kirjoitus, jota nyt en ihan varmasti osaa täysin eksaktiksi sanoa, sisältää kyllä ihan vissin totuuden: ruotsinkielisille on varattu runsain mitoin opiskelupaikkoja suhteessa suomenkielisiin."
NIITÄ OPISKELUPAIKKOJA EI OLE VARATTU RUOTSINKIELISILLE. Siitä olen silti samaa mieltä, että ÅA on monella tapaa rahantuhlausta, koska sinne pääsee sisään kaikki tyhmimmätkin lukion käyneet ruotsia osaavat.
Lukiossa ruotsi on pakollinen oppiaine, joten jokainen ylioppilas, kielestä riippumatta, on samassa asemassa yliopisoihin haettaessa. On ylioppilaan omaa syytä, jos ei omaa riittävää kielitaitoa ruotsinkieliseen yliopistoon.
Kyllä, ruotsi on kaikille pakollinen aine lukiossa. Vaan kun ne pääsykoekirjat on useinmiten melko vaikeita ymmärtää omalla äidinkielelläkään, niin mitkähän mahtaa keskipitkän ruotsin lukiossa lukeneen mahdollisuudet olla jos pyritään ruotsin kielellä??
Kiitos kirjoittajalle alkuperäisestä viestistä, tästä aiheesta pitäisi keskustella yleisesti enemmän.
Onhan tuo pääosin totta, että ruotsalaiset ovat suomalaisiin nähden melko etuoikeutettuja. Ruotsissa ei ole käytössä ollut koskaan ns. pakko-suomea, vaikka Suomessa suorastaan vannotaan ruotsin kielen nimeen.
Jotenkin huvittavaa on myös tuo Suomen ruotsinkielisten alueiden "itsekkyys": asutaan Suomessa (maassa, jossa puhutaan suomea) ja kieltäydytään käyttämästä maan ns. oikeaa kieltä, suomea. Jos suomalaiset harjoittaisivat vastaavaa toimintaa Ruotsissa, heidät naurettaisiin pois sieltä.
Suomen kaksikielisyyskin on tarkemmin ajateltuna aika outoa. Harva maa Euroopassa on ottanut toiseksi viralliseksi kielekseen entisen valloittaja-maan kielen. Suomi tottakai tässäkin loistavana poikkeuksena.
Älkää ymmärtäkö väärin. Minulla ei ole mitään ruotsalaisia tai ruotsin kieltä vastaan. Ihmettelen vain Suomen päättävien elinten aikaisempaa ja nykyistä järjenjuoksua. Olisin valinnut ruotsin yläasteella vapaavalintaiseksi kieleksi, ellei se olisi ollut pakollinen. Kirjoitin ruotsin myös tänä keväänä, vaikka minun ei olisi ollut pakko. Mielestäni ruotsin osaamisesta on vain hyötyä, Pohjoismaihin kun kerran kuulumme. Toisaalta, niin olisi varmasti norjan ja tanskankin kohdalla, mutta ne eivät ole pakollisia aineita kouluissamme, enpä tiedä, voiko niitä edes tavallisissa lukioissa opiskella.
Tämä ei ole mitään rasismia, vaan puhdas tosiasia. Ei suomenruotsalaisa asemastaan voi syyttää, vaan Suomen valtiota. Kyllä minäkin käyttäisin kaikki etuoikeudet hyväkseni esim. Ruotsissa, jos niitä vain olisi. Vaan eipä taida löytyä sieltä mitään Suomea tai suomalaisuutta suosivaa, uskoisin.