Olen menossa naimisiin mutta päivää ei ole päätetty vielä, edes vuodenaikaa.
En halua häitä, jossa ensin vihitään, sitten ajetaan koristellulla avoautolla letkassa juhlapaikalle, sitten onnitellaan jonossa, sitten syödään, sitten tulee Sepon Pumppu -niminen orkesteri soittamaan kammottavia hittejä ja mauttomia vitsejä laukomaan, sitten heitetään kimppu / sukkanauha ja ryöstetään morsian ja leikitään muutakin tosi viihdyttävää. En halua kermakakkupukua, enkä hääpaikaksi palokunnantaloa, en halua koristeluksi vaalean lilaa nauhaa, en ajankohdaksi välttämättä edes kesää. Syksyn ruska esim tunturilla on paljon kauniimpi.
Kysymys kuuluukin, millaiset hääjuhlat järjestäisin? Muutamia asiaan vaikuttavia juttuja meistä:
- en kuulu kirkkoon
- haluan pienet kaverihäät, mahdollisesti teemahäät. Hauskat, mieluiten bilehäät. Sukulaiset voidaan kahvitella sitten myöhemmin.
- mieheni haluaa perinteiset suuret häät kirkkoineen (mikä onneksi ei ole mahdollista) sukulaisineen, kesäiltoineen, jne jne. Minä en missään tapauksessa suostu sellaiseen.
- pukuni on vähän totutusta poikkeavan tyyppinen, joista perinteitä vaalivat eivät tule tykkäämään: se on kolmiosainen, en pysty sitä muutamalla sanalla kuvailemaan miltä näyttää, mutta sen idea on se, että hame/laahus irroitetaan kun meno alkaa ja alla olevat housut jäävät jalkaan illaksi. Alkuillasta se näyttää hameelta, mutta onkin housut siten, että laahusosa näyttää edestä olevan yhtä ja samaa kangasta housujen kanssa, eli silmä ei erota näkyviä housuja housuiksi. Vaikeaa? No, housuissa on hyvä bilettää ;o)
Olen myös harkinnut ylläripiknikkiä kavereille hääjuhlan sijaan; maistraattivihkiminen salassa, sitten tekstarilla kavereille viesti, että naimisiin mentiin ja tervetuloa piknikille sinne ja sinne nyt heti. Eipähän tule kellekkään pukeutumis / lahjastressiä ja päivän voi valita aamulla sään mukaan! Hääkuva olisi perinteisen kuvan sijaan kuva meistä syöttämässä nurmikolla toisillemme mansikoita auringossa.
Muita ideoita?
En halua häitä, jossa ensin vihitään, sitten ajetaan koristellulla avoautolla letkassa juhlapaikalle, sitten onnitellaan jonossa, sitten syödään, sitten tulee Sepon Pumppu -niminen orkesteri soittamaan kammottavia hittejä ja mauttomia vitsejä laukomaan, sitten heitetään kimppu / sukkanauha ja ryöstetään morsian ja leikitään muutakin tosi viihdyttävää. En halua kermakakkupukua, enkä hääpaikaksi palokunnantaloa, en halua koristeluksi vaalean lilaa nauhaa, en ajankohdaksi välttämättä edes kesää. Syksyn ruska esim tunturilla on paljon kauniimpi.
Kysymys kuuluukin, millaiset hääjuhlat järjestäisin? Muutamia asiaan vaikuttavia juttuja meistä:
- en kuulu kirkkoon
- haluan pienet kaverihäät, mahdollisesti teemahäät. Hauskat, mieluiten bilehäät. Sukulaiset voidaan kahvitella sitten myöhemmin.
- mieheni haluaa perinteiset suuret häät kirkkoineen (mikä onneksi ei ole mahdollista) sukulaisineen, kesäiltoineen, jne jne. Minä en missään tapauksessa suostu sellaiseen.
- pukuni on vähän totutusta poikkeavan tyyppinen, joista perinteitä vaalivat eivät tule tykkäämään: se on kolmiosainen, en pysty sitä muutamalla sanalla kuvailemaan miltä näyttää, mutta sen idea on se, että hame/laahus irroitetaan kun meno alkaa ja alla olevat housut jäävät jalkaan illaksi. Alkuillasta se näyttää hameelta, mutta onkin housut siten, että laahusosa näyttää edestä olevan yhtä ja samaa kangasta housujen kanssa, eli silmä ei erota näkyviä housuja housuiksi. Vaikeaa? No, housuissa on hyvä bilettää ;o)
Olen myös harkinnut ylläripiknikkiä kavereille hääjuhlan sijaan; maistraattivihkiminen salassa, sitten tekstarilla kavereille viesti, että naimisiin mentiin ja tervetuloa piknikille sinne ja sinne nyt heti. Eipähän tule kellekkään pukeutumis / lahjastressiä ja päivän voi valita aamulla sään mukaan! Hääkuva olisi perinteisen kuvan sijaan kuva meistä syöttämässä nurmikolla toisillemme mansikoita auringossa.
Muita ideoita?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Hei, kyllä sun pitää kunnioittaa myös miehesi toiveita. Et voi vaan sivuuttaa, että minä en missään tapauksessa suostu..yms.
Ne ovat teidän häänne, ei vain sinun hääsi!
On aika itsekästä kuvitella lähettävänsä tekstiviestin, nyt heti sinne ja sinne.
Oletko tullut ajatelleeksi, että ystävilläsi on muutakin elämään, kuin sinä?
Mutta, tässäpä vinkkejä meidän häistä, idea oli juuri tuo sama, eli ei perinteistä, vaan rentoa ja mukavaa.
Meidän naimisiinmenosta tiesi etukäteen vain vanhemmat ja sisarukset, sekä minun kaksi tätiäni perheineen.
Meidät vihittiin kirkollisesti lähimpien läsnäollessa. Sen jälkeen kahviteltiin sukulaisten kanssa ja kamut oli kutsuttu illaksi puutarhabileisiin.
Tarjolla oli ruokaa ja boolia, ohjeena varustautua uikkareilla.
Asioiden uuden tolan paljastimme vieraille kättelemällä vieraat sitä mukaa, kuin tulivat ja toivotimme tervetulleiksi herra ja rouva N:n juhliin.
Eivät stressanneet vaatteista, eikä lahjoista.
JA kivaa oli.
Tehän voitte soveltaa samaa. MAistraatissa naimisiin, ja hankitte liitolle kirkollisen siunauksen niin on mieskin tyytyväinen.
Eikä niihin juhliin kannata kutsua, kuin lähin suku.
Ja illaksi sitten kaverit. Jne.
Toi sun pukus kuulostaa upeelta keksinnöltä! :)
..vähän väärin. Keskustelupalstoilla kun asioita ei voi niin pitkästi selittää, ja tiivistettynä ne saattavat aiheuttaa väärinkäsityksiä.
Mieheni haaveet isoista kirkkohäistä ei perustu uskonnollisuuteen (hän siis ei usko jumalaan) vaan siihen, että se on aina ollut hänen käsityksensä häistä. Hän ei ole tiennyt muusta. Johtuu kotikasvatuksesta, hänen suvussaan on aina kaikki asiat tehty niin kuin ne "kuuluu" tehdä. Heidän suvussaan on aina elämässä noudatettu tiettyjä, "oikeita" kaavoja. Tästä hyvänä esimerkkinä esim se, että mieheni ei tiennyt, että kirkoon kuulumaton voisi ollenkaan mennä naimisiin. Hän on luullut kirkkohäiden olevan ainoa mahdollinen tapa avioitua. Joten kyse on vain asenteista ja kotikasvatuksesta. Hän on sanonut, että haluaisi perinnehäät siksi, ettei tiedä millaisia muita häitä voisi olla, perinnehäät ainakin onnistuisivat. Eli mitään siunauksiakaan ei siis tarvita.
Tekstiviestin itsekkyydestä... ainahan yllätyshäät ovat itsekkäät. Ideana ei olekaan olla se, että tässä nyt on viralliset hääjuhlat, vaan se, että paikalle tulee ken kykenee omia aikojaan ja lähtee omia aikoijaan. Ei siellä olisi mitään kellonaikoja tai ohjelmaa tai mitään tällaista. Piknikkivastaanoton ideana olisi juuri nimenomaan epämuodollisuus. Päivä voisi olla vaikka tiistai, silläkään ei olisi merkitystä. Tämän kaltaisen "juhlan" luonteeseen tekstiviesti kaikessa epäromanttisuudessaan sopii kyllä kuin nenä naamaan. Postikorttikutsun kun lähettää, niin avioitumisaikeet on jo valmiiksi ihmisten tiedossa.
Ei olekkaan tarkoitus, että olisimme joidenkin päivärutiinissa prioriteetti numero yksi, eikä olekkaan tarkoitus, että ihmiset istuisivat kotona käymättä töissä tai missään, että voisivat heti rientää mihin me vain heitä pyydämmekin.
Puku on vielä niin sanotusti avoin kysymys, ehdin jo eilisen jälkeen muuttaa (taas kerran) mieltäni, koska luin jonkun pohtivan viikinkihäistä, joista innostuin sitten sata lasissa: kuin keskiaikahäät, mutta mutkattomammat! Ja siitä ideasta miehenikin tykkäisi, hän on joskus maininnut, että keskiaikahäät olisivat jännät. Ja meillä täällä Turussa on mahtava Turun Linna, jossa on vietetty upeita keskiaikajuhlia. Tosin sitten pitää unohtaa häämatkan teko kokonaan, teemahäät maksavat ihan liikaa jos haluaa sekä julat, että matkan.
Jos saisin ihan itse päättää, niin kävisimme maistraatissa allekirjoittamassa paperit ilman seremonioita ja sieltä suoraan lentokentälle ja matkalle. Eli ollaanhan tässä nyt kuitenkin enimmäkseen miehen ehdoilla liikkeellä.
Nyt kun asiaa vähän valotit, niin ekasta viestistäsi saamani käsitys meni riemulla päin honkia :D
Teemahäät taitaa olla vaikea järjestää ilman, että ihmiset arvaa mistä on kyse?
Mutta ehkä sitten siltä piknik pohjalta?
Kutsutte ihmiset piknikille, kesäjuhliin, mihin vain. Me käytettiin yhtä jos toista "tekosyytä" pippaloillemme ja useimmat onnistuimme yllättämään.
Ja jos miehenkään mielestä kirkkohäät/kirkollinen vihkiminen ei ole must, nyt kun tietää voivansa avioitua kanssasi ilmankin, niin mikä estää maistraattia?
Tuo vaihe on kyllä rasittavaa. Meilläkin pyöri sen seitsemänkymmentä eri vaihtoehtoa ja kun meillä naisilla on vähän taipumusta siihen "ei sittenkään, kun haluankjin.."-juttuun.
Ainoa, mikä oli alunperin selvää, että perinteisiä häitä emme kermakakkuineen ja prinsessahöhellyksineen halua.
Yhdessä vaiheessa puhuimme jopa ulkomailla naimisiinmenosta.
Mielestäni ajatuksesi maistraatista ja sieltä suoraan koneeseen- tyyppisessä ratkaisussa voisi olla ideaa.
Voihan ne kavereiden kanssa halutessaan juhlia myöhemmin.
Ja jos ei halua, ei missään lue, että on pakko. (onneksi=)
Mutta jos siis järjestätte bileet, sillä pohjalla, että kaverit tosiaan ovat tulossa rentoihin juhliin, tekstiviesti tai puhelin kutsu on paras vaihtoehto.
Takerruin lähinnä tähän "nyt tänne!" tyyliä.
Tekstiviestein ja puheluissa mekin hoidimme kutsumisen myös, ettei tapa paljastaisi aikeitamme :)
Mutta ajoissa pitää kutsut esittää sitten voitte arvioida tarjottavien määränkin paremmin:)
Pippalot olivat kaikin puolin epämuodolliset ja kutsut sisälsivät vain kellon ajan mistä alkaen.
Vieraita siis tiputteli omaan tahtiinsa pitkin iltaa :)
Kaikkein vaikeinta oli tosiaan päättää, miten ja millaiset häät haluamme:)
Onneksi on tällaiset palstat. :))
tuo tekstari idea kuulostaa hyvältä muuten, mutta jos lähetätte vasta samana päivänä, niin voi käydä tosi köpelösti. Tuskin edes puolet kutsutuista pääsee ja kaikki,jotka tulee tulee eri aikaan. Voittehan ilmoittaa jo viikkoja aiemmin, että pidätte piknik-bileet, jonne haluatte paljon porukkaa...
"Hei, kyllä sun pitää kunnioittaa myös miehesi toiveita. Et voi vaan sivuuttaa, että minä en missään tapauksessa suostu..yms.
Ne ovat teidän häänne, ei vain sinun hääsi!"
Ja samalla tavalla on miehenkin kunnioitettava tulevan puolisonsa toiveita. Mielestäni nimimerkki inna kuitenkin vain kysyy nyt vinkkejä häitä varten... Ei sinänsä mielipiteitä :)
Muuten kuulostaa hauskalta nuo teidän häänne :D
"On aika itsekästä kuvitella lähettävänsä tekstiviestin, nyt heti sinne ja sinne.
Oletko tullut ajatelleeksi, että ystävilläsi on muutakin elämään, kuin sinä?"
Ystävillä on vara valita: tulla tai ei tulla. Ja häät kuitenkin ovat kunkin parin oma asia.
Meidän piti alunperin mennä vihille vain lähimpien perheenjäsenten läsnäollessa ja järjestää myöhemmin kavereille grillibileet jossain mökillä. Vaan pitkän välimatkan vuoksi päätimme kuitenkin yhdistää nuo kaksi.
Menemme kirkossa vihille, sen päälle tarjotaan vieraille ruuat ja hääkakkukahvit. Häävalssin tanssimme, mutta muuta tanssia ei häissämme suunnitellusti ole. Valssin jälkeen lämmitämme rantasaunan ja grillin ja vaihdamme yllemme kevyempää. (mies meinaa ihan verkkarit laittaa) Vieraita on toiveestamme informoitu ja jokainen tekee niin kuin parhaakseen katsoo. Luulen, että moni lähtee noiden virallisuuksien jälkeen, mutta ainakin ystävämme jäävät paikalle viettämään toivottavasti kaunista kesäiltaa kanssamme. Vähän niin kuin aikaista mökkijuhannusta.
Häämme ovat siis perinteisen ja omien toiveidemme sekoitusta, kompromissia lähes kaikesta. Emme kumpikaan ole juhlapukuihmisiä, ja varsinkin miehestäni on varmasti mukavaa päästä kravatista eroon. Tosin hänellekin on suunnitteilla ylleen ihan muuta kuin perinteinen frakki tai tumma puku. Jos vaan mahtuu ylle:)
Mutta siis mitä tahansa voi suunnitella, teidänhän ne häät on ja te teette niin kuin teistä tuntuu parhaimmalle. (Tosin meillä kun vanhempamme maksavat osan häistämme, taivuimme siksi myös esim. tuohon häävalssiin, mutta senkin muokkasimme niin, että sään salliessa tanssimme sen pihamaalla, jolloin askelilla ei ole niin väliä. Häävalssi soitetaan meille haitarilla ja häävieraat laulavat mukana.) Mutta siis yksinäsi et voi häistäsi päättää, sillä aviolittohan on paljolti kompromissien tekemistä. Keskustelkaa vakavasti ja avoimesti miehenne kanssa toiveistanne ja yhdistäkää niistä teille molemmille mieluinen juhla!
Toivottavasti pääsette yhteisymmärrykseen!
Päätimme mennä naimisiin 20 vuoden yhdessäolon
(19 v. kihloissa)jälkeen 19.5.2004. Meidät vihittiin maistraatissa. Paikalla oli kaksi todistajaa maistraatin puolesta, sekä 15 ja 11 vuotiaat poikamme, joille kerroimme aikeestamme vasta matkalla maistraattiin ja he olivat asiasta tosi iloisesti yllättyneitä. Olimme pyytäneet jo hyvissä ajoin muutamia ystäviämme (n. 20 henk.)illaksi meille juhlimaan 20-vuotis päiväämme. Tarjolla oli mm. kakkukahvit ja boolia. Johonkin aikaan illasta tarjoilimme vieraille kuohuviinit ja mieheni piti puheen, jossa lopuksi sitten ilmoitti mitä olimme aikaisemmin päivällä tehneet...voi niitä ilmeitä :-o Juhlat muuttuivat kertaheitolla kunnon hääbileiksi: ystävät järjestivät ohjelmaa, tanssittiin, kuvat otettiin ja oli sänkykin käyty näkkileivän murusilla sotkemassa.Onneksi seuraava päivä oli helatorstai mikä melkein jokaisella oli vapaapäivä, joten pystyimme juhlimaan häitämme aamuyöhön asti.
Kuulostaa kriteerit varsin tutuilta... Itse en myöskään tahtonut mitään, mitä et sinäkään, häihini... Vihkikolttukin oli hihaton pellavamekko, vihreä sellainen.
Valitkaa vuodenaika ja ajankohta yleensäkin.
Laittakaa esteettömyystutkinta vireille (max. 4kk min. 1 vko ennen varsinaista vihkipäivää).
Menkää vihille keskellä viikkoa ja kahvitelkaa tilaisuuden jälkeen sukulaisten kanssa.
Järjestäkää kekkerit viikonlopuksi, jonnekin yksityiseen ja itsellenne mieluiseen paikkaan.
Paikkaan esim. seremoniamestari, joka pyörittää mp3-musaa dvd-nauhurilta (poltettuja kokoelmalevyjä tms.) ja kenties vaikkapa jotain karaokelevyjä (suosittu hiprakassa, heh). Ei tarvita mitään orkesteria.
Ja mitä tulee tuohon pukeutumis- ja lahjastressiin: Kutsuun suora maininta rennosta meiningistä ja asustuksesta (mikäli annetaan erilliset kutsut). Tuo piknik kyllä kuulostaa hyvältä...
Yksi vaihtoehto tilaksi olisi vuokrata joku pieni pubi tms. illaksi... Siellä olisi resurssit meneviin kekkereihin ja silti intiimisti...
Ja ihan ehdoton tuo mansikkakuva! Meillä maattiin apilapellolla milloin missäkin asennossa (oli vara mistä valita) ja tuli persoonallinen sekä hauska kuva!
kaikkien viestit luin ja kaikilla on aivan ihania ideoita! mutta oletko ajatellut kun sulla vaikuttaa olevan useita hyviä ideoita voisi hääsuunnittelija olla paikallaan. hän on oikea henkilö kasaamaan monista ideoista toimivan kokonaisuuden. sunnuntain aamulehden liitteessä oli kahden sivun juttukin hääsuunnitelijoista. ne tulee jopa usein edullisemmaks kun että hommais kaikki ite kun niillä on yhteistyökumppaneita joilta saa edullisemmin.. onnea häiden suunnitteluun joka tapauksessa!!
Hei!
Kaikille jotka painiskelevat häiden suunnittelun kanssa:
Omia tuntemuksiani ja kokemuksiani voit käydä kurkkimassa blogissani http://hullunahaista.blogspot.com/. Sieltä löytyy itse kohtaamiani ongelmia ja niihin ratkaisuja otsikkojen alta. Toivottavasti noista on apua! Laittakaa rohkeasti omia kommentteja ja ratkaisujanne, joista saattaisi olla muille hyötyä!