Äitini jäi leskeksi muutama vuosi sitten. Hän on suunnitellut muuttavansa palvelutaloon ja rahoittavansa palvelutalomaksun mm. talonsa myyntihinnasta. Meitä lapsia on neljä ja talo on perikunnan omaisuutta. Käsitykseni mukaan siis äitini omistaa siitä 50 % ja loput 50 % on meidän lasten "omaisuutta". Jos hän haluaa myydä talon niin onko hänellä oikeus tehdä se ilman lasten suostumusta. Tästä on nyt niin monenlaisia käsityksiä. Asumisoikeushan hänellä toki on perikunnan taloon niin kauan kuin hän siinä haluaa ja voi asua, mutta miten talon myynti. Hänelle on sitä ehdottaneet muut sukulaiset. Talo on varsin "arvoton" eli vanha ja todennäköisesti myös vaikeasti myytävä. Naapurustosta samanlaisia taloja on myyty 40000-50000 euron hintaan. Jos joku perikunnan jäsenistä ei halua, että talo myydään niin voiko hän estää sen? Tietenkin on se mahdollisuus, että hän lunastaisi talon itselleen muilta, mutta jos hänellä ei ole vara siihen? Eli, voiko yksi perikunnan jäsen estää talon myymisen? Ja millä perusteella?
Talon myyminen
sotkuinen asia
102503
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Lesken lapsista se, joka ei halua myydä taloa oli aikoinaan lainannut ison summan rahaa vanhemmilleni vielä silloin kun isäni oli elossa. Tämä oli myös merkitty perunkirjaan eli se, että perikunta on velkaa tuon summan yhdelle perikunnan jäsenelle edelleenkin. Miten nopeasti tuo "velka" vanhenee? Summa on sen verran iso, että jos talo myydään niin siitä ei paljonkaan jää muille jaettavaa sen jälkeen kun tuo velka on maksettu tälle yhdelle perikunnan jäsenelle. Miten tuo homma oikeastaan menee? Miten "velka" suhteutetaan mahdolliseen talon myyntiin tai myöhemmin mahdolliseen perintöön.
Eli myyntiinkin tarvitaan kaikkien suostumus ja jos yksi ei suostu niin eipä myyntikään onnistu.
Miksikä ette kuittaa tuota velkaa tuolla talonpuolikkaalla?
Velkahan on oikeasti maksettava jos se on kerran jo todettu oikeelliseksi perukirjassa.
"Miksikä ette kuittaa tuota velkaa tuolla talonpuolikkaalla?"
Selittäisitkö vielä "rautalangasta" minulle.
En oikein ymmärrä näistä lainopillisista asioista. Täsmennän vielä, että tuo velka syntyi siten, että taloon rakennettiin lisää ja samalla tehtiin jotain remontteja. Se perinkunnan jäsen, joka maksoi tuon remontti- ja lisärakennuslaskun asuu talossa (äitini lisäksi). Hän ei kuitenkaan siis omista taloa sen kummemmin kuin muutkaan perikunnan jäsenet, mutta se velka kirjattiin kuitenkin isäni kuoltua perunkirjoissa. Paperissa luki, että jos talo myydään niin siinä tapauksessa ENSIN tuo yksi perikunnan jäsen saa "omansa" päältä pois ja sen jälkeen loppuraha jaetaan muiden perikuntalaisten kesken. Talon arvohan kuitenkin laskee jatkuvasti joten onko tällä hetkellä näin, että jos talo saataisiin myytyä vaikkapa 50000:lla eurolla (ja tuo velkasumma on suurinpiirtein puolet tuosta) niin loppujen lopuksi jaettavaa muille ei jäisi juuri ollenkaan. Sillä summalla ei mitään palvelutalopaikkaa saisi hankittua etenkin kun muuta omaisuutta ei oikeastaan ole.
Jos velka on tehty esim. 10 vuotta sitten ja siitä on olemassa virallinen paperi niin jonkin verran inflaatio ja elinkustannusindeksi vaikuttavat velan määrään. Ei voida olettaa, että 10 vuotta sitten 1000 euroa on sama kuin kymmenen vuoden kuluttua. Ja kun kysymyksessä on talolaina niin talon vanheneminen (kuluminen) pienentää summaa.
Siis hetkonen, elinkustannusindeksi tai inflaatio ei vaikuta mitään velan määrään. Jos velalle on sovittu korko, niin se kasvattaa takaisinmaksettavaa määrää. Korottoman velan määrä sen sijaan ei muutu inflaation myötä.
"Summa on sen verran iso, että jos talo myydään niin siitä ei paljonkaan jää muille jaettavaa sen jälkeen kun tuo velka on maksettu tälle yhdelle perikunnan jäsenelle."
Kuitatkaa velka tuolla talolla niin homma on sujut.
Velka vanhenee 10 vuodessa jollei velkoja ole aktiivinen (eli käytännössä ei karhua saataviaan) ja tuo aika alkoi perukirjoituksessa jossa velka vahvistettiin perukirjaan.
Nyt on tilanne että talon arvo pienenee koko ajan joten olisis ehkä järkevää päästä eroon talosta ja velasta kuittaamalla ne keskenään. Tietenkin jos velkoja suostuu.
Jos olisitte kaikki osallistuneet talon kunnostukseen, jakaisitte kaikki myös myyntitulot. Miksi olisi jotain väärää siinä, että se, joka on taloon rahaa laittanut, saa rahansa pois? Ehdotatko, että velka maksettaisiin lesken osuudesta? Toisaalta, jos rahaansa likoon laittanut on itse asunut talossa kauan, mitenkähän se mahtaa hämärtää tilannetta? Onko hän maksanut vanhemmilleen vuokraa?
Ennen ositusta ja perinnönjakoa talon omistaa leski ja vainajan kuolinpesä yhdessä. Vastaus kysymykseesi on, että leski tarvitsee omistajien (kaikkien pesänosakkaiden) luvan talon myyntiin. Jos lupaa ei tule, ei taloa voi myöskään voi myydä. Tämä perustuu Perintökaaren määräyksiin (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040):
3 LUKU Puolison perintöoikeudesta ja oikeudesta hallita jäämistöä
1 a §
Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu.
Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan.
Eloonjääneen puolison oikeuteen pitää 1 ja 2 momentin mukaan omaisuutta hallinnassaan on vastaavasti sovellettava, mitä 12 luvussa on säädetty testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta.
12 LUKU Testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta
4 §
Testamenttiin perustuvaa käyttöoikeutta ei saa toiselle luovuttaa.
Käyttöoikeuden alaista omaisuutta sen haltija saa luovuttaa tai pantata vain omistajan luvalla. [...]
""Hän on suunnitellut muuttavansa palvelutaloon ja rahoittavansa palvelutalomaksun mm. talonsa myyntihinnasta. Meitä lapsia on neljä ja talo on perikunnan omaisuutta. Käsitykseni mukaan siis äitini omistaa siitä 50 % ja loput 50 % on meidän lasten "omaisuutta".""
Puhut äidistä ja talonsa myymisestä ja seuraavassa lauseessa, että se on perikunnan omaisuutta 50/50. Jos talo on äidin nimissä, niin perilliset eivät omista siitä mitään. Todennäköisin 50/50 omistus toteutuu jos talo oli molempien puolisoiden nimissä tai se oli yksin miehen, eikä leskellä ollut miehen kuollessa muuta varallisuutta pienentämässä hänen avio-oikeutensa nojalla saamaa tasinkoa. Osakkaan antama laina molemmille tai vain isälle voi vastaavasti alentaa tasinkoa, eli 50/50 omistus on ehkä oikea lopputulos.
Lesken elinikäinen hallintaoikeus estää jaon ilman lesken luopumista ja lesken luvalla talossa asuva osakas estää tietenkin asuntonsa myynnin. Pattitilanne voisi purkua siten, että leski luopuu hallintaoikeudestaan ja kolme tai yksikin osakas vaatii jakoa. Sovintojakoa ei synny tämän asuvan osakkaan vastustaessa jakoa. Sitten pesään on jonkun tai useamman osakkaan haettava käräjäoikeudelta pesänselvittäjä/-jakajan määräämistä. Pelkän ränstyvän talon jakamiseksi homma menee aika järeäksi, vie aikaa ja perintönne hupenee kuluihin.
Parasta olisi hieroa laihempikin sovinto, onhan kyse äidistänne, joka haluaa palvelutaloon. Ositusperuste on syntynyt isän kuollessa, mutta osituksessa käytetään talon arvona osituksen laadinnan aikaista käypää arvoa. Talon käyvästä arvosta vähennätte osakkaan velan ja myytte netto-osuutenne (3 x 12,5% ja äidin 50%) tälle asuvalle osakkaalle reilulla alennuksella. Velka merkataan kauppakirjassa maksetuksi ja saatte vähimmin menetyksin sovintojaon, sekä äitinne pääsee haluamaansa palvelutaloon.
Äidiltä jäi osake ja mökki , nyt yksi haluaa myydä kaikki toiset ei ( 7 perillistä)Miten toimia että menis oikein