Pahoinpitely???

Olin tullut baariin toinen jalka huonossa hapessa ja poke kohteli minua ja jalkaanu kovin ottein, joten jouduin jalkani vuoksi tekemään vastarintaa. Voiko asia jäädä sikseen, jos poke ei vaadi rangaistusta ? Poliisi sanoi, että epäilee vain pahoinpitelystä. jalan takia en ole nyt uutena vuotena missään esim.

ärrggtt kirjoitti:

Olin tullut baariin toinen jalka huonossa hapessa ja poke kohteli minua ja jalkaanu kovin ottein, joten jouduin jalkani vuoksi tekemään vastarintaa. Voiko asia jäädä sikseen, jos poke ei vaadi rangaistusta ? Poliisi sanoi, että epäilee vain pahoinpitelystä. jalan takia en ole nyt uutena vuotena missään esim.

Lue lisää

Jako menee niin, että jos epäilläään asianomistajarikoksesta, niin sitä poliisi ei tutki, eikä syyttäjä syytä, ellei asianomistaja vaadi tekijälle rangaistusta.
Jos taas epäillään virallisen syytteen alaisesta rikoksesta, niin siihen ei asianomistaja voi vaikuttaa, tutkiiko poliisi sen ja syyttääkö syyttäjä.
Lievä pahoinpitely on asianomistajarikos, pahoinpitely ja törkeä pahoinpitely ovat viralllisen syytteen alaisia rikoksia.

pol.palvoja, johtava kirjoitti:

Jako menee niin, että jos epäilläään asianomistajarikoksesta, niin sitä poliisi ei tutki, eikä syyttäjä syytä, ellei asianomistaja vaadi tekijälle rangaistusta.
Jos taas epäillään virallisen syytteen alaisesta rikoksesta, niin siihen ei asianomistaja voi vaikuttaa, tutkiiko poliisi sen ja syyttääkö syyttäjä.
Lievä pahoinpitely on asianomistajarikos, pahoinpitely ja törkeä pahoinpitely ovat viralllisen syytteen alaisia rikoksia.

Lue lisää

Jos järkkkäri ei vaadi rangaistusta asia jäänee sikseen? Jos taas saisin soviteltua asian, niin tueleko rikosmerkintää?

Paperissa luki pahoinpitely, mutta kun jutustelin kuulusteltavan poliisin kanssa hän sanoi, että jos järkkäri ei vaadi rangaistusta asia jäänee sikseen...Eikös lopullinen rikosnimike täytetä vasta esitutkinnan jälkeen ?

aloittaja____ kirjoitti:

Paperissa luki pahoinpitely, mutta kun jutustelin kuulusteltavan poliisin kanssa hän sanoi, että jos järkkäri ei vaadi rangaistusta asia jäänee sikseen...Eikös lopullinen rikosnimike täytetä vasta esitutkinnan jälkeen ?

Lue lisää

Jooo, siitä rikosnimikkeestä. Esitutkinnan jälkeen poliisi päättää, mikä on rikosnimike sen käsityksen mukaan. Jos juttu menee syyttäjälle, niin poliisin rikosnimike ei sido syyttäjää. Jos juttu jatkuu käräjille, niin poliisin ja syyttäjän rikosnimikeet eivät sido oikeutta.
Älä usko edellistä kirjoittajaa, hän valehtelee. Lievä pahoinpitely on aina asianomistajarikos, paitsi jos se on kohdistunut 18 vuotta nuorempaan henkilöön, lähisukulaiseen, tai jos se on kodistunut henkilöön hänen työtehtäviensä vuoksi ja tekijä ei kuulu samaan työyhteisöön.
Edellinen kirjoittaja on todella emävalehtelija. Törkeä pahoinpitely on sellainen, missä uhrilta on mennyt esim. silmä, raaja, makaa koomassa, lyöty puukolla jne. Poliisit eivät koskaan merkkaa tällaista lieväksi pahoinpitelyksi.
Tosin jos uhrin vammat eivät ole kuin vähäiset poliisit eivät usein lähde vastoin uhrin tahtoa viemään juttua oikeuteen, jolloin pahoinpitely saatetaan merkata lieväksi, kun uhrilla ei ole vaatimuksia. Tosin Esitutkintalaki antaa poliisille valtuuden jättää juttu sikseen ns. normaalissa pahoinpitelyssäkin, jos uhrilla ei ole vaatimuksia, oikeudesta ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta, kuin sakkoa, eikä yleinen etu vaadi syytteen nostamista.
Kuulustelija ei tee poliisissa lopullista päätöstä jutun suhteen, vaan jutun tutkinnanjohtaja.

pol.palvoja, johtava kirjoitti:

Jooo, siitä rikosnimikkeestä. Esitutkinnan jälkeen poliisi päättää, mikä on rikosnimike sen käsityksen mukaan. Jos juttu menee syyttäjälle, niin poliisin rikosnimike ei sido syyttäjää. Jos juttu jatkuu käräjille, niin poliisin ja syyttäjän rikosnimikeet eivät sido oikeutta.
Älä usko edellistä kirjoittajaa, hän valehtelee. Lievä pahoinpitely on aina asianomistajarikos, paitsi jos se on kohdistunut 18 vuotta nuorempaan henkilöön, lähisukulaiseen, tai jos se on kodistunut henkilöön hänen työtehtäviensä vuoksi ja tekijä ei kuulu samaan työyhteisöön.
Edellinen kirjoittaja on todella emävalehtelija. Törkeä pahoinpitely on sellainen, missä uhrilta on mennyt esim. silmä, raaja, makaa koomassa, lyöty puukolla jne. Poliisit eivät koskaan merkkaa tällaista lieväksi pahoinpitelyksi.
Tosin jos uhrin vammat eivät ole kuin vähäiset poliisit eivät usein lähde vastoin uhrin tahtoa viemään juttua oikeuteen, jolloin pahoinpitely saatetaan merkata lieväksi, kun uhrilla ei ole vaatimuksia. Tosin Esitutkintalaki antaa poliisille valtuuden jättää juttu sikseen ns. normaalissa pahoinpitelyssäkin, jos uhrilla ei ole vaatimuksia, oikeudesta ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta, kuin sakkoa, eikä yleinen etu vaadi syytteen nostamista.
Kuulustelija ei tee poliisissa lopullista päätöstä jutun suhteen, vaan jutun tutkinnanjohtaja.

Lue lisää

Vielä olisi sellainen kysymys, jos järkkäri vaatii haavastaan minulle rangaistusta ja olen kiistänyt sen tahallisuuden, niin hän joutunee tulemaan oikeudenkäyntiin? Pienehköstä haavasta ei käsyttääkseni saa korvauksia, jos paranee itsestään kokonaan lyhyessä ajassa? Kutsutaanko tuohon oikeudenkäyntiin myös ne jotka eivät vaatineet rangaistusta, jotka olivat mukana ns. samassa tapahtumassa ?

aloittaja_____ kirjoitti:

Vielä olisi sellainen kysymys, jos järkkäri vaatii haavastaan minulle rangaistusta ja olen kiistänyt sen tahallisuuden, niin hän joutunee tulemaan oikeudenkäyntiin? Pienehköstä haavasta ei käsyttääkseni saa korvauksia, jos paranee itsestään kokonaan lyhyessä ajassa? Kutsutaanko tuohon oikeudenkäyntiin myös ne jotka eivät vaatineet rangaistusta, jotka olivat mukana ns. samassa tapahtumassa ?

Lue lisää

Jos syyttäjä kerran syyttää, niin hän myös päättää ketä oikeuteen haastaa.
Asianomistajan ei koskaan tarvitse olla virallisen syytteen alaisessa rikoksessa oikeudessa läsnä, ellei häntä ole haasteessa läsnäoloon velvoitettu. Yleensä haasteessa lukee vain, mikäli katsoo etunsa vaativan.
Eli, jos asianomistaja jättää saapumatta oikeuteen, hänen vaatimuksiaan ei käsitellä, ellei syyttäjä ole ilmoittanut, että hän esittää ne hänen puolestaan.

pol.palvoja, johtava kirjoitti:

Jos syyttäjä kerran syyttää, niin hän myös päättää ketä oikeuteen haastaa.
Asianomistajan ei koskaan tarvitse olla virallisen syytteen alaisessa rikoksessa oikeudessa läsnä, ellei häntä ole haasteessa läsnäoloon velvoitettu. Yleensä haasteessa lukee vain, mikäli katsoo etunsa vaativan.
Eli, jos asianomistaja jättää saapumatta oikeuteen, hänen vaatimuksiaan ei käsitellä, ellei syyttäjä ole ilmoittanut, että hän esittää ne hänen puolestaan.

Lue lisää

Voisiko muutaman, max 5 cm haavasta saada syytteen pahoinpitelystä ?

aloittaja______ kirjoitti:

Voisiko muutaman, max 5 cm haavasta saada syytteen pahoinpitelystä ?

Jos kyseessä on teko, jossa on aiheutettu senteissä mitattava haava, kyse ei mitenkään ole lievästä pahoinpitelystä. Lieväksi katsotaan käytännössä sellainen pahoinpitely, josta on aiheutunut ehkä ohimenevää punoitusta, korkeintaan pientä mustelmaa, hyvin lievää ja lyhytaikaista kipua. Tekotapana ehkä tönäisy, kiinnipitäminen, avokämmenellä läpsäisy. Purema, josta olisi iho mennyt rikki, ei varmasti ole lievä pah.pit.

Tuosta asianomistajan läsnäolosta käräjillä: Harvinaista, että pahoinpitelyjutussa asianomistaja ei olisi läsnä. Varsinkin jos teko on kiistetty, niin asianomistaja tarvitaan paikalle ihan todistelutarkoituksessakin, koska hänen kertomansa tapahtumainkulku on tietysti syyttäjän ensisijainen näyttö.

Colferino kirjoitti:

Jos kyseessä on teko, jossa on aiheutettu senteissä mitattava haava, kyse ei mitenkään ole lievästä pahoinpitelystä. Lieväksi katsotaan käytännössä sellainen pahoinpitely, josta on aiheutunut ehkä ohimenevää punoitusta, korkeintaan pientä mustelmaa, hyvin lievää ja lyhytaikaista kipua. Tekotapana ehkä tönäisy, kiinnipitäminen, avokämmenellä läpsäisy. Purema, josta olisi iho mennyt rikki, ei varmasti ole lievä pah.pit.

Tuosta asianomistajan läsnäolosta käräjillä: Harvinaista, että pahoinpitelyjutussa asianomistaja ei olisi läsnä. Varsinkin jos teko on kiistetty, niin asianomistaja tarvitaan paikalle ihan todistelutarkoituksessakin, koska hänen kertomansa tapahtumainkulku on tietysti syyttäjän ensisijainen näyttö.

Lue lisää

Olen VARMA, etten purrut häntä, vaan kun hän repit munit väkivaltaisesti ulos, niin esimerkiksi kynri raapaisi hänelle haavan VAHINGOSSA. Miten oikeudessa tulkitaan yleensä tämä sana sanaa vastaan?

aloittaja____ kirjoitti:

Olen VARMA, etten purrut häntä, vaan kun hän repit munit väkivaltaisesti ulos, niin esimerkiksi kynri raapaisi hänelle haavan VAHINGOSSA. Miten oikeudessa tulkitaan yleensä tämä sana sanaa vastaan?

Lue lisää

Ja poliisi sanoi, että se meneekö juttu eteepäin riippuu pitkälti mitä järkkäri sanoo asiasta. JOS huom JOS asia todetaan lieväksi pahoinpitelyksi esitutkinnan loppuvaiheessa ja järkkäri vaatii rangaistusta, niin eikö hänen ole pakko saapua oikeuteen?

aloittaja___ kirjoitti:

Ja poliisi sanoi, että se meneekö juttu eteepäin riippuu pitkälti mitä järkkäri sanoo asiasta. JOS huom JOS asia todetaan lieväksi pahoinpitelyksi esitutkinnan loppuvaiheessa ja järkkäri vaatii rangaistusta, niin eikö hänen ole pakko saapua oikeuteen?

Lue lisää

Jos nyt esim sovittelussa tarjoaisin ko järkkärille esim 100 euroa tuosta vahingossa aiheuttamastani haavasta sovittelun kautta (olettaen, että suostuu sovitteluun), niin jääkö asia sitten sikseen?

aloittaja______ kirjoitti:

Voisiko muutaman, max 5 cm haavasta saada syytteen pahoinpitelystä ?

Vaikka uhrille ei tulisi haavaa/haavoja ja tuntisi kipua, niin silti voi joutua maksamaan korvauksia...

Joo

Pykälät menevät niin, että lievä pahoinpitely on asianomistajarikos, mitä poliisi ei tutki, ellei asianomistajalla ole vaatimuksia, MUTTA jos tekijä asuu tai on asunut uhrin kanssa yhteistaloudessa, niin silloin lievä pahoinpitelykin on virallisen syytteen alainen rikos, mistä poliisin on tehtävä rikosilmoitus ja asia on tutkittava.
Poliisi kyllä kehottaa uhria käymään lääkärissä ja hankkimaan sitä kautta vammoista lääkärintodistuksen, mutta poliisit myös kuvaavat vammat ja liittävät kuvat tekemäänsä rikosilmoitukseen.
Jo poliisikin voi esitutkintalain perusteella jättää virallisen syytteen alaisen rikoksenkin syyttäjälle ilmoittamatta, jos teosta ei ole odotettavissa sakkorangaistusta kovempaa tuomiota, eikä asianomistajalla ole vaatimuksia edellyttän, että tekoa voidaan pitää vähäisenä. Pelkkä korvausvaatimuskin vie jutun yleensä käräjille.
Esimerkkitapauksessa poliisi tietysti myös tsekkaa epäillyn entisyyden.