Nokia tarvitsee vuosittain pari tuhatta uutta insinööriä. Se on saman
verran kuin heitä koko Suomessa valmistuu. Vaikka Nokia onkin
suomalaisessa elinkeinoelämässä suurin ja kaunein, muitakin
tarvitsijoita on. Tuhannen insinöörin vajaus on vuositasolla niin
suuri, että toimitusjohtaja Jorma Ollila puhuu jo kasvun rajoista. On
investoitava muualle, koska täällä ei riitä resursseja.
Myös Nokia Telecommunicationsin henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja
Kuivalainen pitää työvoimapulaa ongelmana.
- Pulaa tietynlaisesta osaamisesta on. Tällä hetkellä kaikkein
kysytyintä väkeä ovat ohjelmisto-osaajat. Vuosituhannen vaihtuminen
ja euron tuleminen teettävät nyt niin paljon ohjelmointityötä, että
työvoimapula on maailmanlaajuinen ilmiö. Mutta on muitakin
osa-alueita. Ainakin Nokia aikoo kasvaa jatkossakin sellaista
vauhtia, ettei työvoimapula ole lähiaikoina ohimenevä ilmiö,
Kuivalainen sanoo.
Elinkeinoelämää on opittu kuuntelemaan
Oppiminen on pitkä prosessi, eikä ihmisten kouluttaminen korkeaa
osaamista vaativiin tehtäviin käy hetkessä. Kuivalainen huomauttaa,
että jo peruskoulun ainevalinnat saattavat vaikuttaa tuleviin
koulutusmahdollisuuksiin.
- Ratkaisevinta on, että lukiovaiheessa huolehditaan riittävästä
matematiikan ja luonnontieteiden opetuksesta.
Usein koulutusjärjestelmää on kritisoitu myös siitä, ettei
elinkeinoelämää tunneta eikä yritysten näkemyksiä oteta huomioon.
- Tässä asiassa on viime vuosina kehitytty hirveästi. Nykyisin
elinkeinoelämä otetaan mukaan koulutuksen suunnitteluun. Koulutusta
kehitettäessä on selvästi kuultu mitä me olemme sanoneet, Kuivalainen
kiittelee.
Osaamista on monenlaista
Kun Kirsi-Marja Kuivalainen puhuu osaajista, hän ei tarkoita vain insinöörejä.
- On monenlaista osaamista ja niistä muodostuu kokonaisuus. Eivät
insinöörit tee yksin menestystuotteita. Tarvitaan myös myyntiä,
markkinointia, laskentaosaamista, juristeja ja vaikka mitä.
Lähes kaikki Nokialle palkattavat ihmiset testataan, eikä kaikkia
tarjokkaita oteta. On oltava "asenteiltaan ja arvoiltaan sopiva",
kuten toimitusjohtaja Jorma Ollila on asian ilmaissut.
- Meille halutaan ihmisiä, jotka ovat aktiivisia, oma-aloitteisia,
avoimia ja joilla on hyvät kommunikointitaidot. Usein ihmiset
kuuluvat johonkin tiimiin. Ja jokaisen Nokian työntekijän pitää
haluta oppia uutta. Voi käydä niinkin, että jokin osaaminen menettää
kokonaan merkityksensä. Silloin pitää oppia jotakin uutta ja
relevanttia osaamista.
Nokia - liian iso Suomelle?
Mitä tapahtuu, jos kokonaisen kansakunnan osaaminen menettää
merkityksensä? Jos Nokia hyytyy, Helsingin arvopaperipörssikin
hyytyy, mutta miten käy kansantalouden? Onko kaikki munat pantu
samaan koriin ja onko Nokia yksinkertaisesti liian iso Suomelle?
- Meidän mielestämme Suomi tarvitsee muutakin kuin Nokian. Ja muuta
on jo nytkin. Suomalaisilla on osaamista bioteknologiassa ja monilla
muilla alueilla. Me toivomme, että Suomi menestyy näillä aloilla myös
jatkossa.
Moni huippuosaaja kääntää kysymyksen toisinpäin: entä jos Suomi on
liian pieni?
- Ei meillä ole nähtävissä, että sellaiset suomalaiset huippuosaajat,
joille voidaan Suomessa tarjota riittävän kiinnostavia tehtäviä,
olisivat lähdössä minnekään.
Suomalainen mutta ei yksin suomalaisten
Suomalaisilta jää helposti huomaamatta, että kansallisylpeytemme
Nokia on jo ajat sitten kasvanut kansainväliseksi suuryritykseksi. Se
ei markkinoi itseään tai tuotteitaan suomalaisuudella, eikä sitä
maailmalla välttämättä edes suomalaiseksi mielletä.
- Meillä on kansainvälisiä tuotteita, joita myydään sillä että ne
ovat korkealaatuisia, edistyksellisiä ja käyttäjäystävällisiä. Ei ole
asiakkaan kannalta relevanttia, että ne ovat suomalaisia.
Kuivalaisen mielestä Nokia on kuitenkin ylpeä suomalaisuudestaan ja
suomalaisuus näkyy myös yrityksen kulttuurissa.
Teksti: Kati Martinson
verran kuin heitä koko Suomessa valmistuu. Vaikka Nokia onkin
suomalaisessa elinkeinoelämässä suurin ja kaunein, muitakin
tarvitsijoita on. Tuhannen insinöörin vajaus on vuositasolla niin
suuri, että toimitusjohtaja Jorma Ollila puhuu jo kasvun rajoista. On
investoitava muualle, koska täällä ei riitä resursseja.
Myös Nokia Telecommunicationsin henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja
Kuivalainen pitää työvoimapulaa ongelmana.
- Pulaa tietynlaisesta osaamisesta on. Tällä hetkellä kaikkein
kysytyintä väkeä ovat ohjelmisto-osaajat. Vuosituhannen vaihtuminen
ja euron tuleminen teettävät nyt niin paljon ohjelmointityötä, että
työvoimapula on maailmanlaajuinen ilmiö. Mutta on muitakin
osa-alueita. Ainakin Nokia aikoo kasvaa jatkossakin sellaista
vauhtia, ettei työvoimapula ole lähiaikoina ohimenevä ilmiö,
Kuivalainen sanoo.
Elinkeinoelämää on opittu kuuntelemaan
Oppiminen on pitkä prosessi, eikä ihmisten kouluttaminen korkeaa
osaamista vaativiin tehtäviin käy hetkessä. Kuivalainen huomauttaa,
että jo peruskoulun ainevalinnat saattavat vaikuttaa tuleviin
koulutusmahdollisuuksiin.
- Ratkaisevinta on, että lukiovaiheessa huolehditaan riittävästä
matematiikan ja luonnontieteiden opetuksesta.
Usein koulutusjärjestelmää on kritisoitu myös siitä, ettei
elinkeinoelämää tunneta eikä yritysten näkemyksiä oteta huomioon.
- Tässä asiassa on viime vuosina kehitytty hirveästi. Nykyisin
elinkeinoelämä otetaan mukaan koulutuksen suunnitteluun. Koulutusta
kehitettäessä on selvästi kuultu mitä me olemme sanoneet, Kuivalainen
kiittelee.
Osaamista on monenlaista
Kun Kirsi-Marja Kuivalainen puhuu osaajista, hän ei tarkoita vain insinöörejä.
- On monenlaista osaamista ja niistä muodostuu kokonaisuus. Eivät
insinöörit tee yksin menestystuotteita. Tarvitaan myös myyntiä,
markkinointia, laskentaosaamista, juristeja ja vaikka mitä.
Lähes kaikki Nokialle palkattavat ihmiset testataan, eikä kaikkia
tarjokkaita oteta. On oltava "asenteiltaan ja arvoiltaan sopiva",
kuten toimitusjohtaja Jorma Ollila on asian ilmaissut.
- Meille halutaan ihmisiä, jotka ovat aktiivisia, oma-aloitteisia,
avoimia ja joilla on hyvät kommunikointitaidot. Usein ihmiset
kuuluvat johonkin tiimiin. Ja jokaisen Nokian työntekijän pitää
haluta oppia uutta. Voi käydä niinkin, että jokin osaaminen menettää
kokonaan merkityksensä. Silloin pitää oppia jotakin uutta ja
relevanttia osaamista.
Nokia - liian iso Suomelle?
Mitä tapahtuu, jos kokonaisen kansakunnan osaaminen menettää
merkityksensä? Jos Nokia hyytyy, Helsingin arvopaperipörssikin
hyytyy, mutta miten käy kansantalouden? Onko kaikki munat pantu
samaan koriin ja onko Nokia yksinkertaisesti liian iso Suomelle?
- Meidän mielestämme Suomi tarvitsee muutakin kuin Nokian. Ja muuta
on jo nytkin. Suomalaisilla on osaamista bioteknologiassa ja monilla
muilla alueilla. Me toivomme, että Suomi menestyy näillä aloilla myös
jatkossa.
Moni huippuosaaja kääntää kysymyksen toisinpäin: entä jos Suomi on
liian pieni?
- Ei meillä ole nähtävissä, että sellaiset suomalaiset huippuosaajat,
joille voidaan Suomessa tarjota riittävän kiinnostavia tehtäviä,
olisivat lähdössä minnekään.
Suomalainen mutta ei yksin suomalaisten
Suomalaisilta jää helposti huomaamatta, että kansallisylpeytemme
Nokia on jo ajat sitten kasvanut kansainväliseksi suuryritykseksi. Se
ei markkinoi itseään tai tuotteitaan suomalaisuudella, eikä sitä
maailmalla välttämättä edes suomalaiseksi mielletä.
- Meillä on kansainvälisiä tuotteita, joita myydään sillä että ne
ovat korkealaatuisia, edistyksellisiä ja käyttäjäystävällisiä. Ei ole
asiakkaan kannalta relevanttia, että ne ovat suomalaisia.
Kuivalaisen mielestä Nokia on kuitenkin ylpeä suomalaisuudestaan ja
suomalaisuus näkyy myös yrityksen kulttuurissa.
Teksti: Kati Martinson
Vastaukset 8
Vanhimmat
Nuo Nokian lausunnot tuolloin on varmaan aika paljonkin vaikuttanu siihen, että nykysin alalle on koulutettu ja koulutetaan liikaa väkeä.
Pitää paikkansa
adafaff
https://keskustelu.suomi24.fi/t/956764/teknologia-suomen-uusin-uhka
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15295336/oliko-stefan-widomski-vain-ahne#
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201805252200965658_u0.shtml
yletön uutismedia - ihan eri kun mtv3 ja yle
http://alturl.com/g7ux7
http://www.msn.com/fi-fi/uutiset/ulkomaat/missä-on-melania-trump-ykkösnainen-piilossa-jo-kolme-viikkoa-salaliittoteoriat-vellovat/ar-AAy3lV9?li=BBr5A5c&ocid=HPCDHP
http://www.msn.com/fi-fi/uutiset/kotimaa/”euro-kaatuu-seuraavaan-taantumaan”-–-varoitus-italian-kriisistä-eduskunnassa/ar-AAy3QEs?ocid=HPCDHP
http://www.msn.com/fi-fi/uutiset/kotimaa/”natsijahtaajan”-vaatimus-tehosi-suomi-selvittää-ss-miestensä-osuutta-juutalaisten-joukkotuhoon-–-taustalla-kirje-kesältä-1941/ar-AAy3xmf?li=BBr5KbI&ocid=HPCDHP
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/250162-efraim-zuroffin-vaatimus-tehosi-suomi-selvittaa-ss-miestensa-osuutta-juutalaisten
Tietoviikko
Kotimaa (25.04.2002 klo 07:41) Jarkko Vesa
Yksipuolinen ja liiaksi omaan napaan tuijottava ajattelutapa uhkaa Nokian kykyä tunnistaa tulevaisuuden kannalta tärkeät heikot signaalit, täräyttää Sitran Osmo Kuusi.
Kuusi käyttää Nokiaa esimerkkinä yrityksestä, joka menestyksensä huumassa luottaa yksimieliseksi hiottuun visioonsa, eikä huomaa ajan merkkejä. Jaettu vahva visio voi ollakin ongelmallinen tavoite.
"Kriittisimpienkin näkemysten tulisi saada elää organisaatiossa", korostaa tohtori Kuusi.
Heikot signaalit korostuvat
Uhkaksi voi kuitenkin kasvaa ajattelutapa, jonka mukaan jokainen yrityksessä keksitty ajatus on "kultahippu, josta muut ovat valmiita maksamaan". Kuusi korostaa, että uusille ajatuksille pitäisi antaa mahdollisuus.
"Vaikka itse et aivan uskoisikaan, älä vie toiselta mahdollisuutta kokeilla."
Vaikeasti hahmotettavassa tilanteessa, jossa tapahtuu koko ajan paljon, heikot tulevaisuussignaalit korostuvat. Yritysjohdon työtä vaikeuttaa paitsi signaalien heikkous, myös se että ongelmiin ei löydy yhtä oikeaa vastausta.
"Ympäristössä on monenlaisia heikkoja merkkejä siitä, mihin tulevaisuus voi mennä", selittää Kuusi.
Tällaisessakin tilanteessa on tehtävä ratkaisuja, ja ne on tehtävä nopeasti. Kuusi puhui Fountain Park Corporaten Renewal Forumissa.
Jos kysyntä heikkenee pysyvästi
Nokian markkina-asema on vahva, mutta menestyminen edellyttää kasvua. Kun matkapuhelimien kysyntä on tasaantunut, on Nokia kasvanut viemällä heikommin toimivilta kilpailijoita markkinaosuuksia. Mutta kuinka käy kasvuun rasvatun koneiston, jos matkapuhelimien myynti kääntyykin laskuun?
Kännyköiden säteilyä on epäilty vuosia. Viime viikolla Säteilyturvakeskus julkisti tutkimuksen, jonka mukaan kännykkä aiheuttaa väliaikaisia solumuutoksia. Vielä ei tiedetä, onko tästä haittaa terveydelle.
Kännykkä on pop. Mallit vaihtuvat ja vain uusin kelpaa. Mutta onko näin myös tulevaisuudessa?
Entä Nokian brändi? Laatuongelmat ovat viime viikkoina tehneet säröjä yhtiön hyvään maineeseen.
"Me kyllä tiedämme!"
Kuusen mielestä yrityksen johto pettää helposti itseään tyytyessään vain käynnistämään heikkoja signaaleja haistelevat monitoroinnit. Liian usein taustalla on asenne, joka vähättelee mahdollisuuksia havaita mitään aidosti uutta.
"Eihän sieltä mitään uutta löydy" -mentaliteetti on Kuusen mielestä osoitus eräänlaisesta "valtafiltteristä, jolle on ominaista alitajuinen ajatuksen kapeutuminen".
Kuusen mukaan pahin uhka heikkojen signaalien hyödyntämiselle on niin sanottu groupthink: "me tiedämme kaiken, muut ovat meitä tyhmempiä" -ideologia.
"Samanmielisten ryhmä voi päätyä älyttömiin tuloksiin", varoittelee Kuusi ja antaa ymmärtää, että Nokialla on tämä uhka päällä. Käsitystään Nokian tilanteesta hän ei tosin sen enempää perustele.
Puolalainen immigrantti Stefan Widomski sai Nokialta jättioptiot ja osti muunmuassa pormestarinkadulta pressanlinnaa vastapäätä lapsilleen 10 miljoonan euron asunnot.
Vaan ei riitä tämä vastikkeeton tuki ahneille kakaroille, lisää pitää saada:
"Ekonomit eivät hyväksy solidaarista palkkapolitiikkaa.
Ekonomiliiton puheenjohtaja Sirpa Widomski katsoo, että solidaarisen palkkapolitiikan aika Suomessa on ohi. Suomalainen verotus vie hänen mukaansa osaajat ja yritykset maasta. Widomski avasi perjantaina Kotkassa liiton neuvottelupäivät.
- Suomen ansiotuloverotus on saatava eurooppalaiselle tasolle. Ylin marginaalivero on alennettava 50 prosenttiin, Widomski vaati.
Hänen mukaansa veroremontti syksyn budjettiriihessä ja tulopoliittisissa neuvotteluissa onkin välttämättömyys
- Jos tilanne jatkuu nykyisellään Suomesta lähtevät sekä osaajat että yritykset, koska niiden tuottavuus ja kannattavuus eivät kestä solidaarista palkkapolitiikkaa, hän sanoi. (Startel-STT)."
On se vaan kumma kun siivoustyö ei kelpaa,vaikka siitä saa huikeat 6€/tunti.Kohta työkkärinkin sivuilla on koko ajan 500 siivoojan paikkaa auki.Kohta suomi hukkuu paskaan.Kun valkoisella hanskalla konttorissa oikein pyyhkii niin pölyhiukkasia aina vaan näkyy.....
Hyvä nosto historiasta.
Mites sen 9000 puuttuvan koodarin tilanne on....
Joo. En ihmettele miksi Mokia tarvitsi 1000 devaajaa per vuosi. Ei kukaan halunnut jatkaa surkean ilmapiirin firmassa pitkään, jolloin joka vuosi piti löytää uudet apinat koijjattavaksi.