Miten lasketaan pyöräkuormaajan nostotehon tarve , kun kytkettävän laitteen painopiste on metrin etäisyydellä kiinnikelevystä eli millä luvulla kerrotaan laitteen paino saadaksemme nostotehon tarpeen? Kyllä, tiedän, kyseessä on peruskoulun fysiikan lasku mutta laskin silloin mäkeä kun noita laskettiin..
Kysymys nostovoiman tarpeesta!
Mäen laskija
92634
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
kansantajuisesti näin:
volvo l 60 nostaa noin 6 tonnia
volvo l 120 noin 8 tonnia
cat 966 noin 11 tonnia
edellyttäen että piikit kestää
tai sitten ei.
Volvoissa tyyppinumero ilmoittaa ilmeisesti kaatokuorman jollain tarkkuudella, riippuen malliston kirjaimesta. Catista en tiedä mitä numero ilmoittaa, mutta kutospareja on tehty varmaan puoli vuosisataa eli mallinumeron lisäksi pitäisi tietää mallinumeron yhteydessä oleva kirjain että voidaan esittää arvioita nostovoimista. Mutta toi alkuperäinen kysyjä ei oikein saanut vastausta..
Jos muutetaan kysymystä siten että pyöräkoneeseen kytketään nostopuomi, pituus 1m ja nostetaan sillä epämääräistä möykkyä paino xtonnia niin paljonko tuon pyöräkoneen pitää silloin nostaa? Eli paljonko on nostoteho oltava sovitteella, vastaus ei varmaan liene tuo xtonnia eikä riittävästi..
taida peruskoulun fysiikan oppimäärällä tää selvitä,sillä asiaan vaikuttaa moni asia esim. miten korkealla taakka on maasta, mikä on koneen kaatokuorma eli vaikka puomisto jaksaa nostaa niin koneen perä nousee ilmaan ja monestihan rajoittaa taakan nostoa pyöräkoneella että kauhan kääntösylinterit rupeaa antaa periksi vaikka nostosylinterit jaksais nostaa. Ei taida tähän löytyy vastausta kuin kokeilemalla .
Hyviä pointteja Jyramanella! Mitenkä jos yksinkertaistetaan siten että kauhankääntösylinterit ei anna periksi ja peräkin pysyy maassa? Äkkiä voi olla niin ettei tollasta pysty tarkasti laskemaan kuin joku kouluja käynyt aikuiseksi kasvanut lapsinero.. Mutta hyvät ja perustellut mielipiteet ja arvauksetkin on tervetulleita!
Kyllä tuo voimantarve pitäisi ratketa kansakoulun oppimäärällä. peruskoulusta en tiedä kun en ole käynyt.
Meille opetettiin, että mintä voimassa voittaa, sen matkassa menettää.
Jos kone nostaa 3 m:n päästä 6 tonnia, nostaa se 6 m:n päästä 3 tonnia. Eli voimaa tarvitaan varren pituuden suhteessa. Etäisyys lasketaan tietenkin varren nivelestä. Tästä se pitkan puomin tekokin kaivinkoneeseen alkaa. Se että pysyykö kone pystyssä, on eri asia ja siinä on koneen painopisteen paino kertaa etäisyys kaatopisteeseen oltava suurempi, kun kuorman paino kertaa sen etäisyys samaan kaatopisteeseen
...se matkassa menetetään.
"Jos kone nostaa 3 m:n päästä 6 tonnia, nostaa se 6 m:n päästä 3 tonnia"
Näin on jos puomi on jäykkä, silloin pidempi puomi nostaa pidemmän matkan ja siis pienemmän taakan. Pyöräkoneen kiinnikelevy on kuitenkin eri juttu, sehän ei ole jäykkä. Jos jatkopuomi kiinnitetään siihen se ei nouse pystyyn, ei nosta pidempää matkaa (ainakaan paljon) ja näin voimaa on (lähes) yhtä paljon kuin kiinnikelevyssä. Nostomatkojen suhdehan on helppo mitata, voimien suhde on siihen kääntäen verrannollinen. Kääntösylintereitähän se rasittaa kuten Jyrämane mainitsi, ja peräkin saattaa nousta.
Sitä vielä noilla tiedoilla voi laskea.
peruskoulusta en tiedä.
Sylinterin voima ( männän pinta-ala x paine) x kohtisuora etäisyys varren nivelestä
on yhtä suuri kuin kuorman paino x etäisyys samasta nivelestä.
Esmerkki:
jos sylinterin halk. on 20 cm ja paine siellä 200 kg/neliösentti, on voima 62,8 tonnia
(20x20x0,785x200) = kg
Jos sylinterin kohtisuora etäisyys nivelestä on 20 cm ja kuorman etäisyys on 4 m
on nostokyky 62,8 x 0,2 = 4x X X= 62,8x0,2/4 = 3,14 tonnia.
Paa esimerkkiin omat mittas ja laskelmoi.
Jos äly ei riitä kysy isältäs se kävi kansakoulun-