MIKKO NISKANEN

Katsoin juuri TV2:lta dokumentin MIKKO NISKANEN - OHJAAJA MATKALLA IHMISEKSI. Täytyypä sanoa näin kliseisesti, että se kosketti minua. KIITOS PvB ja IHMISET MIKON YMPÄRILLÄ!

Mikko Niskanen on aina jotenkin ärsyttänyt minua, tai se mitä olen tiennyt hänestä, puhumattakaan dokumentin tekijästä PvB:sta. Nyt maailmankirjat on jotenkin sekaisin...

Parin kuluneen viikon aikana olen etsinyt netistä käsiini kaiken matskun, mitä olen Mikosta löytänyt ja katsonut hänen elokuviaan. Täytyy sanoa, että dokumentti on todellakin avannut silmäni! Kahdeksan surmanluotia, joka on aina tuntunut minusta piiiiitkältä ja pitkäveteiseltä, se hujahti nyt kuin siivillä! Mitä loistavia roolisuorituksia ja toteutuksia! (Huomasin, että olen elänyt kymmenen vuotta elämästäni erään Mikko Niskanen/Tauno Pasanen-risteytyksen kanssa, enkä kadu päivääkään! Nyt kuitenkin sinkkuna ja ystävyys säilyy. :))

Voi, kunpa olisin elänyt aiemmin ja voinut tavata Mikon ihan henkilökohtaisesti. Mikä ihanan hullu ja ristiriitainen persoona kaikessa luovuudessaan! ♥

Ja sitten tapaus Sakari. Koko dokumentti ei olisi ollut mitään ilman Sakaria. Miten ihanan leppoisalla tavalla hän kertoi juttuja ja vei dokumenttia eteenpäin. Kyllä on Mikkoa paljolla siunattu, kun sai tuollaisen velipojan. ♥ Kuitenkin, minä joka olen syntynyt vasta noiden surmanluotien jälkeen katson maailmaa ja tätä kotiseutuani pohjois-pohjanmaalla taas eri silmin. Aina olen pienviljelijän tyttärenä sitä arvostanut, mutta silti...
Huomasin ohjelman viimeisestä osasta, että Sakarin Liisa on kuollut, mutta toivottavasti Sakke vielä elää ja voi hyvin. Olisi mukava tavata hänet, mutta eikai sitä tämmösellä asialla kehtaa...

Hyvää jatkoa Mikon lapsille ja kaikille läheisille. Ihminen onneksi muistaa hyvät asiat pidenpään, kuin huonot, joten kantakaa Mikon muistoa kunnioituksella!

- K -

Ps. Koko dokumentin katsominen alkoi vain siitä, kun kuulin olevani sukua Mikolle Argillandereiden kautta. Tiijä siitä sitten, mutta enpä panisi pahakseni... :)