eli mulla on tällainen ongelma:
mikä ihmiset lukevat pottereita? mikä niissä kiehtoo? meidän pitäis kirjottaa äikässä aine, tosta aiheesta ja mä todellakin tarvitsisin nyt apua! VASTATKAA NOPEASTI!
mikä ihmiset lukevat pottereita? mikä niissä kiehtoo? meidän pitäis kirjottaa äikässä aine, tosta aiheesta ja mä todellakin tarvitsisin nyt apua! VASTATKAA NOPEASTI!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Enpä itse asiassa tiedä. Jokin niissä vain vetää minua puoleensa. Se on varmaankin Rowlingin luoma erikoinen ja todella yksityiskohtainen maailma. Jokainen pala tuntuu loksahtavan paikalleen. Kaikki hahmot on myös hyvin suunniteltu ja jopa sivuhahmoille on kehitetty luonne. Siitä minä pidän. :)
..ja kun tapahtumat ei periaatteessa liity tähän meidän maailmaan tai "normaaliin" elämään. Se kiehtoo. Voi irrottautua tästä maailmasta ja uppoutua heidän maailmaansa. (joo, sairasta) Kyllä hekin ovat ihmisiä, mutta asiat ovat tavallaan erillälailla. He elävät erilaista elämää, heillä on eri kulttuuri (koska ovat englantilaisia).
Aina saa jännittää, että mitä tapahtuu seuraavaksi. Kirjaan tavallaan "jää koukkuun". Ei voi laskea kirjaa käsistään, vaan on pakko lukea koko kirja heti läpi, ja mukavinta olisi heti päästä lukemaan seuraavaa kirjaa.
Ja kun lukee kirjoja eteenpäin, on kiva arvailla, mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan. Sitähän ei koskaan tiedä.
Hahmot. Uusiä hahmoja tulee lisää, ja heillekkin niin kuin VampireNaomi sanoi, luodaan luonnetta. Etteivät ne vain ole kaikki joitain tasapaksuja hahmoja. Ja päähenkilöidenkin luonne..kukaan ei ole täysin samanlainen.
Hahmojen/rakennusten/yms. ulkomuoto kerrotaan hyvin, mutta jätetään kuitenkin jotain oman mielikuvituksen varaan.
Sitten pidän myös kirjan "pikku asioista".
Tärkeitä rakennuksia (Taikaministeriö, sairaala) on piilotettu Lontooseen, erilaiset taiat, Tylypahkan rakennus yleensä, haamut ovat mielenkiintoisia. Eivät just sellaisia kuin ne yleensä ovat kuvattu "buu, säikähdäppä nytten".
Heilläkin on luonteensa, tarinansa (miten/miksi kuoli ym.), he käyttäytyvät eri lailla, heillä on jopa omat juhlansa..
Mielenkiintoisia hahmoja ovat mm. Severus Kalkaros, Villisilmä Vauhkomieli, Tonks ja pari sivuhenkilöä (joiden nimeä en nyt muista).
Toivottavasti tämä valaisi asiaa =)
kiitos molemmille! tämä auttoi minua todella paljon!
...rakastan esim Ilkka Remeksen, Sidney Sheldonin ja Tess Gerritsenin kirjoja niiden arvoituksellisuuden, jännittävyyden, yllätyksellisyyden ja todellisuudentuntuisuuden takia.
Juuri nämä piirteet kohtaa Harry Pottereissa todellisuudentuntuisuutta lukuunottamatta. Sen tilalle tulee täysi vastakohta. Saamme täydellistä fantasiakirjaa, joka sopii teksitltään ja kieliasultaan sekä lapsille, nuorille että aikuisillekkin.
Kirjasarjan, joissa kohtaavat jännitys ja hauskuus, yllätyksellisyys ja luonnollisuus, kuvitusmaailma ja niiden todelliseksi muokkaaminen. Arvostan Rowlingissa juuri sitä! Hän osaa kirjoittaa nämä kaikki yhteen lössiin ja pidän kaikkein vaikeimpana muokata fantasian todelliseksi. Miten velhopoika selviää jästien maailmassa, tai mitä oheistarvikkeita velhoperheillä on??? Tässä on ollut kova homma!!!
Aluksi pidin Pottereita lapsellisina ja ajattelin, että ihan turhaa vouhottavat jonkun kirjan takia. No kaverini sai minut lukemaan kyseisen sarjan ensimmäisen kirjan ja pam olin koukussa! Se on niin hyvin suunniteltu sarja. Joitain pienia asioita, jotka on tullu aikaisemmissa kirjoissa on pitänyt merkityksettöminä ja sitten tulevaisuudessa lukiessa seuraavaa osaa huomaakin sen mitättömän asian olleen vihje! Kirjat ovat kirjoitettu upeasti ja sujuvasti. Maailma mikä tulee kirjojen välityksellä on toisaalta vieras ja outo, mutta sitten huomaakin hahmojen ajattelevan aivan samoja ajatuksia, kuin itse. Juoni on niin monimutkikas ja värikäs! Koko maailma on upea ja toisaalta olisi mahdollista, että kaikki tuo tapahtuisi/olisi olemassa. Hahmot ovat eläviä ja niihin samaistuu. Ehkäpä kaikki se taika kiehtoo ihmismieltä. Toisaalta lastenkirja taas toisaalta ihan aikuistenkirja. Siinä on kumpaakin, mikä ilahduttaa lukioita. Monipuolinen!
itse en aikaisemmin paljoa välittänytkäään Harry Potterista,mutta kävin katsomassa ykkösleffan, kaverini kanssa, sillä en pitänyt kirjoista, muuta se olikin mielestäni ihan hyvä, sitten menin katsomaan kakkosleffan, kaverin kanssa senkin, ja sekin oli hyvä leffa, sitten menin katsomaan kolmosleffankin kavereitteni kanssa, ja silloin aloin jotenkin ajattelemaan sitä. ajattelin, ajattelin, ja sitten halusin kirjat. vonkusin niitä. ja melko reippaasti vonkusinkin.luin saamis järjestyksessä ykkösen, pidin siitä ja aloin vonkuamaan kakkosta, pidin siitäkin ja vonkusin kolmosenkin. enää muita kirjoja en saa vonguttua, mutta saan ne joululahjaksi. kirjoissa ja elokusvissa minua koskettaa se jokin. haavet, unelmat, mielikuvitus joka pääsee valloilleen. löydän niistä jotain jota olen halunnut löytää sisimmässäni lähes koko pienen ikäni ajan. jotain mitä kaipaisin omaankin elämääni.Nämä Harry Potter kirjat ovat yksi niistä asioista, joista olen sitä joitani löytänyt, edes hippusen verran, mutta se on silti tärkeää!