Tuli puheeksi (ja vedonlyönniksi) fiktiivinen tilanne jossa on esim. testamentti tehty vaikkana Yhdisty A:lle että koko omaisuus menee sinne rahoine, kiinteine omaisuuksineen jne. Siis koko läjä. Sittenyhtä mieltäoltiin että joson rintaperillinen, niin lakiosa saadaan aina vaikka olisi testamenttiminne, mutta sitten tulikin se vedonlyönnin paikka:
a) jos ei ole lapsia elossa, niin meneekö lakiosa lapsenlapsille vai menneekö kaikki testamentatulle yhdistykslle?
b) jos ei ole lainkaan lapsia mutta on sisaruksia, niin meneekö lakiosa sisaruksille ja saako he jotakin, vai meneekö kaikki ko. yhdistykselle?
c) jos sisaruksia ei ole elossa, niin meneekö lakiosa sisarusten lapsille ja saako he jotakijn, vai meneekö kaikki ko. yhdistykselle?
En osaa oikeilla termeillä muotoilla tätä, mutta tästä selvinnee pointti. Koetettiin lakikirjasta etsiä tätä, mutta ei löydetty. Eli pää pointti on se että mikä testamentin voima on siinä tapauskessa jos mitään rahaa taikka omaisuutta ei haluta jättää sukulaisille, vaan kaikki jollekin yhditykselle?
Jos jollakin olisi tähän aikaa kirjoittaa jotakin. Kiitos etukäteen.
a) jos ei ole lapsia elossa, niin meneekö lakiosa lapsenlapsille vai menneekö kaikki testamentatulle yhdistykslle?
b) jos ei ole lainkaan lapsia mutta on sisaruksia, niin meneekö lakiosa sisaruksille ja saako he jotakin, vai meneekö kaikki ko. yhdistykselle?
c) jos sisaruksia ei ole elossa, niin meneekö lakiosa sisarusten lapsille ja saako he jotakijn, vai meneekö kaikki ko. yhdistykselle?
En osaa oikeilla termeillä muotoilla tätä, mutta tästä selvinnee pointti. Koetettiin lakikirjasta etsiä tätä, mutta ei löydetty. Eli pää pointti on se että mikä testamentin voima on siinä tapauskessa jos mitään rahaa taikka omaisuutta ei haluta jättää sukulaisille, vaan kaikki jollekin yhditykselle?
Jos jollakin olisi tähän aikaa kirjoittaa jotakin. Kiitos etukäteen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
a. lakiosa menee lapsenlapsille, jos he sitä vaativat, eli 1/2 omaisuudesta menee lapsenlpsille ja 1/2 yhdistykselle
b. sisarukset eivät ole rintaperillisiä eikä ole täten oikeutta lakiosaan
c. sama kuin edellä
Tarvitseeko rintaperillisen vaatia lakiosaansa ja mikäs olikaan aikaraja. Jos jättää vaatimatta, niin meneekö testamentin mukaisesti kaikki yhdistykselle ?
Joson testamentti vaikkapa Kodittomienkissojen yhdistykselle, niin slle ei voimitään, kissat saa hillot kokonaan, paitsi rintaperilliset.
Muistaisin tapauksen vaimoni suvusta jossa oli testamentti, ja henkilö NN hoiti vainajaa ja hänen asioitaan viimeiset 10v niin hä nsai jotakin testamentista huolimatta kun moitti testamenttia. Missä raja menee, en osaa sanoa.
Eli voi saada testmentin ohikin, jos olosuhteet ovat tietynlaiset. Riippuu siis vähän siitä miten olette vedon muodostaneet.
Hyvityksestä säädetään perintökaaren 8 luvussa. Henkilö NN ei voi saada tällaista hyvitystä, ellei hän ole perittävän perillinen (muukin kuin rintaperillinen käy).
PK 8:5
"Jos perillinen on 18 vuotta täytettyään jatkuvasti työllään avustanut perittävää tämän elinkeinon tai ammatin harjoittamisessa taikka taloudessa saamatta siitä kohtuullista korvausta, on hän oikeutettu vaadittaessa saamaan jäämistöstä hyvityksen, vaikka työn tekeminen ei ole perustunut osapuolten väliseen sopimukseen.
Hyvitystä voidaan vaatia yhteensä enintään viideltä vuodelta, ei kuitenkaan työstä, joka on tehty aikaisemmin kuin kymmenen vuotta ennen perittävän kuolemaa.
Hyvityksen määrää harkittaessa on otettava huomioon jäämistön varat, tehdyn työn laatu ja määrä, työn suorittajan ammattitaito, hänen perittävältä luontoissuorituksena tai muutoin saamansa vastike sekä muut erityiset asianhaarat. Hyvityksen antamisella ei kuitenkaan saa loukata perillisen oikeutta lakiosaan."
Jos NN ei ole perillinen, hän voi saada jotain hyvitystä työstään vain sillä perusteella, että työstä oli sovittu asianosaisten kesken, ja sovittu palkka/korvaus perittävän kuollessa oli maksamatta. Kysymys on siis maksamattomasta palkasta.
Onko siis niin, että testamentti syrjäyttää kaikki muut perintökaareen kuuluvat, mutta ei omia lapsia tai lapsenlapsia. Siis isovanhemmatkin ovat pois ja siis heidän kauttaan sisarukset. Entä leski. Jos lapseton tekee testamentin vaikka kummilapselleen, jääkö leski elämänsä ajaksi silti asumaan yhteiseen asuntoon.
Testamentilla voidaan syrjäyttää kaikki muut sukulaiset, paitsi ei alenevaa polvea. Leskelle jää elinikäinen hallintaoikeus puolison tai puolisoiden yhteisesti omistamaan kotiin ja koti-irtaimistoon, ellei leski omista muuta vastaavaa asuntoa tai pesään kuulu leskelle osoitettavaa toista asuntoa.
Ellei puolisoilla ole avioehtoa tai kuollut puoliso ole saanut lahjana tai testamentilla perintöä, josta puolison avio-oikeus on poistettu, niin varaton leski saa puolet pesän netosta tasinkona ja loppu voi mennä muille.
Jos leskellä on varoja, niin leski saa yhteenlasketusta netosta puolet. Varakkaamman lesken ei tarvitse antaa tasinkoa perillisille. Ilman testamenttia leski perii tasingon lisänä lapsettoman puolisonsa.
Riittää kun asunto on ollut vainajan omistama, mutta ollut yhteisenä kotina, lesken ei tarvitse omistaa asunnosta nurkkaakaan. Tätä ei voi mikään avioehto tai muu poistaa, paitsi se, että leskellä on joku muu asunnoksi sopiva omistusasunto.
Tai jos asunto on vuokra-asunto tai joku ulkopuolinen omistaa asunnosta osan.
>>Riittää kun asunto on ollut vainajan omistama, mutta ollut yhteisenä kotina