Lukio alkaa osaltani olla kohta ohi, ja sitten olisikin aika miettiä jatko-opiskelupaikkaa. (Armeijakin toki pitää jossain vaiheessa hoitaa.)
(Pistin tämän työn enkä opiskelun puolelle, koska täällä voin kysyä suoraan IT-työstä ja vastaamassa ovat alan ammattilaiset.)
IT-ala kiinnostaa minua, mutta en ole varma onko minulla "rahkeita" siihen. Tarkoitan tällä lähinnä sitä, että en ole varma onko minulla riittävästi matemaattisloogista päättelykykyä ohjelmointihommiin. Käyn kyllä "pitkää matematiikkaa" ja kokeissa olen pärjännyt melko hyvin ollen luokkani parhaita, en tosin aivan paras. Koneella toki osaan tehdä perusjutut ja mielestäni hallitsen Javan ja C alkeet sekä tajuan sellaiset ohjelmoinnin perusjutut kuin silmukat ja alkeellisimmat tietorakenteet. Minulla on yksi kaveri, jonka kanssa olemme näitä harrastuksena hieman pähkäilleet.
Kuitenkin, esimerkiksi joku algoritmien kompleksisuusanalyysi vaikutti minusta todella vaikeaselkoiselta, kun eräästä kirjasta yritin lukea alkeet siitä. Toisella kertaa näin erään graafien (Graafithan ovat tärkeitä rakenteita tietojenkäsittelyssäkin.) rakennetta koskevan matemaattisen lauseen ja sen todistuksen, mutta en mitenkään saanut otetta todistuksesta. Lisäksi olen kuullut, että lukion analyysi perusderivaattajuttuineen ei vielä riittäisi oikeasti yhtään mihinkään, mutta minusta sekään ei ole aivan helppoa, joten mitenkä voisin tajuta kunnolla mitään jostain esim. Fourier-analyysistä.
Jututin jo asiasta muutamaa tuttua, he ovat mm. yksi tietojenkäsittelyn maisteriksi pari vuotta sitten valmistunut serkku ja yksi Ammattikorkeakoulun tietotekniikkainsinööriksi valmistumassa oleva puolituttu, joka käsittääkseni tuntee IT-alan ihmisiä melko paljon. Kaikki sanoivat, että minun ei tarvitse huolehtia matemaattisloogisesta ymmärtämyksestäni, sillä heidän mukaansa ohjelmointityössä voi aivan helposti "ansaita leipänsä" ilman, että tarvitsee tarkasti ymmärtää monimutkaisia matemaattisia juttuja. Kuulemma suurin osa perustyöstä ohjelmoinnin & tietokantojen & käyttöjärjestelmän & tietoliikenteen & jne... parissa ei tarvitse mitään monimutkaista matematiikkaa, ja silloinkin kun vähän monimutkaisempia juttuja käytetään niin silloin niitä käytetään "pakettivalmiina", jolloin ei itse tarvitse ymmärtää sovelletun matemaattisen lauseen todistusta tai käytetyn algoritmin analyysia (=toimivaksitodistusta, kompleksisuusanalyysiä jne.), vaan esimerkiksi algoritmin kohdalla riittää sen koodaminen tarvitsematta välttämättä ymmärtää miten tai miksi se tarkkaanottaen toimii. He tähdensivät, että suurimman osan IT-työstä leipänsä saavista ei tarvitse ymmärtää tällaisia juttuja kovinkaan pitkälle, riittää että pieni osa tuntee tällaiset jutut vähän pidemmälle ja kunnolla tällaisten kysymysten kanssa "painivat" lähinnä vain yliopistojen tutkijat matematiikan ja tietojenkäsittelyn/tietoliikenteen puolella.
Nuo tuttuni toki sanoivat, että kun menen opiskelemaan IT-alaa, siellä toki tulee joissain kursseissa eteen noita matemaattisia juttuja (esim. kompleksisuusanalyysia) hieman enemmän tai vähemmän riippuen siitä mihin tarkkaanottaen päädyn opiskelemaan. He kuitenkin lisäsivät, että kursseista pääsee aivan hyvin läpi usein hyvälläkin arvosanalla ilman kurssimateriaalin vaikeimpien kohtien täydellistä ymmärtämystäkin eikä myöhemminkään työssä matemaattisempien kurssien vaikeimpien kohtien juttujen kunnollista ymmärtämistä juuri tarvita, vaikka nämä jutut ovatkin kuulemma "toisella katsomisella" jo paljon helpompia ymmärtää kuin silloin, kun niihin ensi kertaa törmää kurssilla. He toki lisäsivät, että on olemassa paljon hankalampiakin juttuja kuin mikään perustutkinnon kursseissa käsitelty, mutta sellaisiin ei juuri kukaan peruskoodari törmää.
Mitä mieltä tämän paikan asiaatuntevat ovat tästä? Kommentteja? Lisäksi kysyisin kirjoittamani pohjalta teiltä vielä neuvoa siihen, että mihin tarkalleen IT-alan sisällä minun kannattaisi suuntautua. Ohjelmointiin vai enemmän tietoliikenteeseen? Ammattikorkeakouluun vai yliopistoon/teknilliseen_yliopistoon? Mille linjalle ja mihin erityisesti ottaen huomioon TULEVAT TYÖLLISTYMISMAHDOLLISUUDET olettaen, että aikanani valmistun kohtalaisin paperein sieltä mihin sitten menenkin. Kuulemma "itämaat" (Intia, Kiina, jne.) uhkaavat viedä työpaikkoja jo IT-alallakin.
(Pistin tämän työn enkä opiskelun puolelle, koska täällä voin kysyä suoraan IT-työstä ja vastaamassa ovat alan ammattilaiset.)
IT-ala kiinnostaa minua, mutta en ole varma onko minulla "rahkeita" siihen. Tarkoitan tällä lähinnä sitä, että en ole varma onko minulla riittävästi matemaattisloogista päättelykykyä ohjelmointihommiin. Käyn kyllä "pitkää matematiikkaa" ja kokeissa olen pärjännyt melko hyvin ollen luokkani parhaita, en tosin aivan paras. Koneella toki osaan tehdä perusjutut ja mielestäni hallitsen Javan ja C alkeet sekä tajuan sellaiset ohjelmoinnin perusjutut kuin silmukat ja alkeellisimmat tietorakenteet. Minulla on yksi kaveri, jonka kanssa olemme näitä harrastuksena hieman pähkäilleet.
Kuitenkin, esimerkiksi joku algoritmien kompleksisuusanalyysi vaikutti minusta todella vaikeaselkoiselta, kun eräästä kirjasta yritin lukea alkeet siitä. Toisella kertaa näin erään graafien (Graafithan ovat tärkeitä rakenteita tietojenkäsittelyssäkin.) rakennetta koskevan matemaattisen lauseen ja sen todistuksen, mutta en mitenkään saanut otetta todistuksesta. Lisäksi olen kuullut, että lukion analyysi perusderivaattajuttuineen ei vielä riittäisi oikeasti yhtään mihinkään, mutta minusta sekään ei ole aivan helppoa, joten mitenkä voisin tajuta kunnolla mitään jostain esim. Fourier-analyysistä.
Jututin jo asiasta muutamaa tuttua, he ovat mm. yksi tietojenkäsittelyn maisteriksi pari vuotta sitten valmistunut serkku ja yksi Ammattikorkeakoulun tietotekniikkainsinööriksi valmistumassa oleva puolituttu, joka käsittääkseni tuntee IT-alan ihmisiä melko paljon. Kaikki sanoivat, että minun ei tarvitse huolehtia matemaattisloogisesta ymmärtämyksestäni, sillä heidän mukaansa ohjelmointityössä voi aivan helposti "ansaita leipänsä" ilman, että tarvitsee tarkasti ymmärtää monimutkaisia matemaattisia juttuja. Kuulemma suurin osa perustyöstä ohjelmoinnin & tietokantojen & käyttöjärjestelmän & tietoliikenteen & jne... parissa ei tarvitse mitään monimutkaista matematiikkaa, ja silloinkin kun vähän monimutkaisempia juttuja käytetään niin silloin niitä käytetään "pakettivalmiina", jolloin ei itse tarvitse ymmärtää sovelletun matemaattisen lauseen todistusta tai käytetyn algoritmin analyysia (=toimivaksitodistusta, kompleksisuusanalyysiä jne.), vaan esimerkiksi algoritmin kohdalla riittää sen koodaminen tarvitsematta välttämättä ymmärtää miten tai miksi se tarkkaanottaen toimii. He tähdensivät, että suurimman osan IT-työstä leipänsä saavista ei tarvitse ymmärtää tällaisia juttuja kovinkaan pitkälle, riittää että pieni osa tuntee tällaiset jutut vähän pidemmälle ja kunnolla tällaisten kysymysten kanssa "painivat" lähinnä vain yliopistojen tutkijat matematiikan ja tietojenkäsittelyn/tietoliikenteen puolella.
Nuo tuttuni toki sanoivat, että kun menen opiskelemaan IT-alaa, siellä toki tulee joissain kursseissa eteen noita matemaattisia juttuja (esim. kompleksisuusanalyysia) hieman enemmän tai vähemmän riippuen siitä mihin tarkkaanottaen päädyn opiskelemaan. He kuitenkin lisäsivät, että kursseista pääsee aivan hyvin läpi usein hyvälläkin arvosanalla ilman kurssimateriaalin vaikeimpien kohtien täydellistä ymmärtämystäkin eikä myöhemminkään työssä matemaattisempien kurssien vaikeimpien kohtien juttujen kunnollista ymmärtämistä juuri tarvita, vaikka nämä jutut ovatkin kuulemma "toisella katsomisella" jo paljon helpompia ymmärtää kuin silloin, kun niihin ensi kertaa törmää kurssilla. He toki lisäsivät, että on olemassa paljon hankalampiakin juttuja kuin mikään perustutkinnon kursseissa käsitelty, mutta sellaisiin ei juuri kukaan peruskoodari törmää.
Mitä mieltä tämän paikan asiaatuntevat ovat tästä? Kommentteja? Lisäksi kysyisin kirjoittamani pohjalta teiltä vielä neuvoa siihen, että mihin tarkalleen IT-alan sisällä minun kannattaisi suuntautua. Ohjelmointiin vai enemmän tietoliikenteeseen? Ammattikorkeakouluun vai yliopistoon/teknilliseen_yliopistoon? Mille linjalle ja mihin erityisesti ottaen huomioon TULEVAT TYÖLLISTYMISMAHDOLLISUUDET olettaen, että aikanani valmistun kohtalaisin paperein sieltä mihin sitten menenkin. Kuulemma "itämaat" (Intia, Kiina, jne.) uhkaavat viedä työpaikkoja jo IT-alallakin.
Vastaukset 12
Vanhimmat
En huolehtisi tippaakaan matematiikan osaamisesta tuossa tilanteessa. Itse olen pärjännyt kauppaopiston matematiikalla monenlaisissa koodaustehtävissä ja yliopistostakin on mahdollista selvitä hyvin kevyellä annoksella kun osaa valita oikean suuntautumisen ja kurssit.
Itse lähtisin opiskelemaan sopivasti tietojärjestelmiä ja projektinhallintaa. Vaikka peruskoodaus ulkoistettaisiin niin suomalainen asiakas tuskin haluaa olla kontaktissa kiinalaisen koodarin kanssa. Mahdollisimman lähelle asiakasta vain.
Mobiilipuolella on koodaushommissakin tällä hetkellä jonkinverran kysyntää, mutta ei tuota välttämättä kannata lähteä nyt opiskelemaan, sillä esim. MeeGo/Qt saattaa olla koulusta valmistuessa jo kuopattu.
Aloittajan viesti oli niin pitkä, että en jaksanut lukea. Matematiikasta oli kyse.
Sinuna en huolehtisi matematiikasta. Yleensä IT-alalla ei tarvitse matematiikka. Paitsi jo sovellusalueella jolla työskentelet on jokin erityinen tarve matematiikan sovelluksille.
Kannattaa miettiä enemmän esitystekniikkaa.. Esim. saisitko tuosta viestistäsi lyhyemmän ja ytimekkäämmän.
Nytkyään isoissa projektissa koodaus tehdään Intiassa tai muussa halvemman kustannustason maassa. Me vaan määritellään...
Syvällisempää matikkaa ei tarvitse osata koodaustyössä, tyypillisen yritysjärjestelmän "algoritmit" ovat pääasiassa plus/miinus/kerto/prosenttilaskua. Hyvästä loogisesta päättelykyvystä on toki apua.
Vaikka koodaushommia siirretään nykyään paljon low cost -maihin varsinkin isojen pelureiden toimesta, niin ne eivät tule täältä Suomesta kokonaan häviämään. Varsinkin "asiakkaan lähellä tehtävä koodaus" ei tule täältä katoamaan. Vimmaa hillitsee myös se seikka, että riittävän tarkkojen speksien luominen (jotta homma voitaisiin tehdä vinkuintiassa) on erittäin kallista touhua. Ja kun ne viimeisen päälle tehdyt speksit ovat vihdoin valmiit, niin asiakas haluaa muuttaa sitä ja tätä..
Koodaushommat ovat edelleen hyvä valinta, jos pitää huolen siitä, että pääsee olemaan myös kontaktissa asiakkaaseen.
Huomaa, että olet nuori ja vielä niin kokematon. Lukiossa on paljon asioita, joihin et sen jälkeen elämässäsi tule ikinä törmäämään. Koko laitos on joissain asioissa melko irrallaan realiteeteista. Kun kasvat niin alat nähdä alan kokonaisuutena, koulutus antaa siihen vain pintaraapaisun.
Täällä jo mainittiin, ettei tietojenkäsittelyssä, tietokantapohjaisissa sovellutuksissa jne. juurikaan tarvita monimutkaista matematiikkaa, mutta perus älykkyyttä kyllä ja ongelmanratkaisukykyä. Mikään superälykäs ei tartte olla, muttei siitä haittaakaan toki ole, että honii asiat nopeasti.
Jos olit ajatellut ajautua tutkijaksi yliopistolle, niin silloin on tuollaisilla nippelitiedoilla enemmän merkitystä.
Liitytään samaan kuoroon mitä tuttusi ja muut tänne vastanneet ovat jo toitottaneet eli matikan suhteen sinulla ei ole mitään huolta. Ohjelmointihommia on toki erilaisia ja toisissa matematiikalla ja monimutkaisten algoritmien hallinnalla on erittäin suuri merkitys. Kuitenkin siellä mistä se melkeinpä paras leipä tulee eli ns. taloudellis-hallinnollisen yrityssoftan teossa, riittää tyypillisesti ihan peruslaskutoimitukset. Haaste ei ole matematiikka vaan miten puristaa asiakkaan usein vähän epämääräiset haaveet määrittelydokumentaatioksi, tekniseksi suunnitelmaksi ja lopulta toteuttaa toimivaksi, joustavaksi ja skaalautuvaksi sovelluskokonaisuudeksi. Itse ohjelmoinnin osuus kokonaisuudessa on lopulta suhteellisen pieni ja monesti se helpoin osuus.
Looginen ajattelukyky, kokonaisuuksien hahmottaminen, stressinsietokyky, kärsivällisyys, nopea oppimiskyky, tarkkuus. Siinä muutamia mieleen tulevia ominaisuuksia joita minun mielestä hyvä ohjelmistosuunnittelija tarvitsee. Matematiikka ei listaan kuulu, vaikka se toki loogiseen ajattelukykyyn linkittyykin.
Tietenkin ohjelmoinnissa tarvitaan matematiikkaa - jos ollaan ohjelmoimassa matemaattista sovellusta. Muuten tyypillisesti perusmatematiikka riittää oikein hyvin, kunhan sen hahmottaa kunnolla. Ongelmana ei niinkään ole se, että matematiikka olisi monimutkaista, vaan se, ettei tekijä ymmärrä sitä millaisiin tiloihin sinänsä yksinkertaisten laskutoimitusten tekeminen voi johtaa. Numeroiden hahmottaminen, tietty "fiilis" siihen, miten paljon laskemista jossain on, onko desimaaliluku 5 viides vai kuudes elementti, minkä suuruinen luku muuttujaan mahtuu, miten arvonlisävero lasketaan, miten pyöristykset tapahtuvat jne, pikkujuttuja. Noiden kanssa painii moni, fourier-muunnoksen koodaamisessa kirjastofunktioksi aika harva.
Algoritmien analyysi ei kyllä ole huuhaata ja minusta jos joku oikeasti algoritmeja koodaa, niin on niistä jotain tajuttava. Muuten saamme sitä mitä olemme tietotekniikalta valitettavasti tottuneet saamaan. Melkein toimivia tuotteita, jotka pettävät silloin kun siitä on eniten harmia. Algoritmin ei tarvitse tarkoittaa huikean mutkikasta matemaattista toimenpidettä tai kirjastosta valmiiksi löytyvää sort-funktiota, vaan se voi olla tapa jolla valitaan palvelin eri vaihtoehdoista, käyttöliittymän sovittaminen ikkunakokoon, akun latauksen valvontasysteemi tai mikä tahansa periaatteessa yksinkertainen juttu, jossa voi olla erikoistilanteita tai skaalautuvuusvaatimuksia, joita ei heti tule ajatelleeksi. Nämä eivät ehkä vaadi yliopistomatematiikkaa, vaan lukion lyhyempikin riittää (siis tiedollisesti, ei välttämättä opiskelupaikan hakuprosessissa) pitkälle ja vähintäänkin hyväksi pohjaksi, kunhan sen ymmärtää, sen sijaan että on opetellut mekaanisia laskutoimenpiteitä.
Muutenkin meillä on liikaa ihmisiä, ohjelmoijat mukaanlukien, jotka "osaavat" asioita, joita eivät ymmärrä. He ovat osasyy siihen, että on valtavan paljon kohtalaisen hyvän näköisiä sovelluksia, jotka toimivatkin kun käyttää silkkihansikkain. Erikoisemmissa tilanteissa ne kaatuvat, tietoturvasta ei puhettakaan, jatkokehitys on mahdotonta. Yhtä suuri syyllinen kuin koodaajien heikko ammattitaito on yritysten johdon, asiakkaiden ja niiden paljon parjattujen markkinavoimien jatkuva paine saada enemmän, nopeammin ja halvemmalla.
IT-ala on ihan hyvä työllistäjä, vaikka tekijöitä ja noita mainittuja "osaajia" on varsin paljon hyvistä paikoista kilpailemassa. Älä ole huolissasi siitä, että alan vaatima matematiikka olisi jotain käsittämätöntä tiedemiesten ja -naisten pupellusta, mutta opi ja ymmärrä numeroiden ajattelua, logiikkaa, systemaattisuutta ja yleensä asioitten hallitsemista sen sijaan, että "vaan teet" niitä.
Yleisesti ottaen riittää että olet sopivan lipevä ja osaat laitta omat mokasi muiden piikkiin. Ruskea kielikään ei ole pahitteeksi. Paskat matematiikasta.
Olen tietojenkäsittelytieteen maisteri Helsingin yliopistosta. Linus Torvalds oli samoihin aikoihin yliopistolla. Opintoni koostuvat tietojenkäsittelytieteestä ja matikkaa on cum lauden verran sekä sitten appro tilastotieteestä.
Matematiikkaa en paljoakaan ole tarvinnut. Lukurenkaat ovat hyviä ja ns. "äärelliset automaatit" tai tilakoneet, mutta perusmatematiikka riittää kyllä muuten. Ei tosta kannata turhia stressata. Moni merkonoomikin koodaa ihan kirjanpitäjän matematiikalla. Ei ole siis kovinkaan välttämätöntä läheskään kaikessa koodaushommassa, mutta antaa paljon jos osaa.
Itse olen käynyt vain ammattikoulun peruskoulun jälkeen. Eksyin alalle harrastuksen kautta, nyt kohta 5 vuotta olen koodaillut. En tosin nyt lähtis itse mitään MathCADia tekemmään, mutta eiköhän maalaijärkimatikka riitä yleensä tässä hommassa.
Kymmenen vuotta sitten IT alalla osaamisella saattoi olla jotain merkitystä työn saamisen suhteen ja suomessa oltiin kehityksessä mukana. Sen jälkeen Pekkariset ja muut poliitikot päättivät tehdä IT alasta "suomen pelastajan" ja jälki on sen mukaista. Eli suomesta on koodaus siirretty Intiaan ja täällä tehdään vain speksausta ja manageerausta - siis kirjoitetaan paperille minkälaisia juttuja halutaan saada ja odotetaan että intialaiset tekevät ne. Se ei ole osoittanut onnistuneeksi ratkaisuksi ja suomi on pudonnut tietotekniikan osaamisessa kehitysmaaksi: asiasta voit lukea lisää esimerkiksi YK:n tekemistä E-goverment tutkimuksista.
Viime vuoden lopussa paljastui terveydenhuollon IT-projetki joka oli kestänyt yli kymmenen vuotta ja maksanut 500 miljoonaa - eikä tuottanut mitään! Vastaavia projekteja on käynnissä kymmeniä ja tänä vuonna muutama muukin paljastuu huijaukseksi. On vaikea veikata mitä projekteille käy ja miten se vaikuttaa alan työllisyyteen, mutta se on varmaa että kymmenen vuoden päästä tällä hetkellä olevia käytäntöjä kirotaan kovasti. Joten jos aiot opiskella tietotekniikkaa, lue ennemmin internetistä miten asiat tehdään maailmalla kuin opiskelet nykyisiä suomalaisia oppeja.
Hivenen ehkä liioittelua nämä "huijaukset", mutta totta on kyllä se, että Suomessa ei ole ohjelmistopuolella mitään kummoista osaamista. Vanhat softantekijät (progress-koodarit ja tiesi mitkä AA/sit) perinteisissä firmoissa jäävät jo eläkkeelle ja me vaan speksataan GÄP:pejä ERP:piin ja jossain Tampereella koodataan tai Intiassa. Tulee sellasta laatukomponenttia että. Ja lisenssimaksua pukkaa. Mutta aivan sama, jos sillä palkkansa tienaa.
Siis huomaatko ite, miten järjetön toi sun aloitusviestisi on? Luuletko, että kaikki insinöörit on pärjänneet ERINOMAISESTI pitkässä matikassa, ja heille lukion deriovointihässäkät ovat olleet simppeleitä kuin kaljanjuonti? Ehei.
Olen itsekin ilmeisesti kaltaisesi hyvinpärjääjä, ja voisin tietenkin nillittää siitä, että "mitenköhän saatan pärjätä, kun en ihan kaikkea ihan kaikesta osaa, kun nyt siitä maantiedostakin kirjoitin sen m:n, niin voinko enää missään selvitä", mutta järkevämpää ja reilua myös niitä kohtaan, jotka eivät ole niitä, jotka ovat pitkässä matikassa ja muussakin keskivertoa tai vähän heikompaa, olisi se, että pitäisit suusi supussa ja menet opiskelemaan ja pärjäät. Kyllähän sinä tiiät, että pärjäät, ja onhan ne tuttusikin sanoneet jo niin, vai etkö voi luottaa heidän arvioihinsa? Alan maisteri tuskin kuitenkaan tietää mitään. Ja jos valitat, että "yh en ole riittävän hyvä, mitenköhän sitä pärjää", niin mietipä vaan sitä, jolla on unelma olla insinööri, mutta onkin keskivertoa heikompi.