Mielestäni roolipelit kuuluvat maailman ahdistavimpiin asioihin! Monet pelaajista ovat sosiaalisesti rajoittuneita, ja hakevat pelatessaan jotain outoa tyydytystä, jota eivät muuten elämässään saa. Hakeutukaa hoitoon, tai normaalin elämän pariin! Kuvottaa ajatuskin nörteistä, jotka rämpivät metsissä vihreissä keijupuvuissaan...
ahdistavaa
normaali
5408
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tämä viesti ilmeisesti kuuluisi tuonne live-roolipeli osastoon, roolipelaajat eivät rämmi metsiköissä, vaikka ovatkin sosiaalisesti rajoittuneita nörttejä. Roolipelaajat istuvat sisällä, vetävät verhot ikkunaan ettei aurinko paista silmiin, puhuvat käsittämätöntä slangia ja heittelevät noppia (kuuntelevat niiden, ah niin suloista, kolinaa). Jos et itse ole roolipelaaja, et luultavasti tällaista olentoa ole koskaan nähnyt, heitä ei esiinny normaaleissa kohtaamistaulukoissa, mutta pienellä todennäköisyydellä saattavat ilmentyä 'erikoiskohtaaminen' tapauksissa. Erittäin vaarallisia, saattavat tylsistyttää ei pelaajan kuoliaaksi tarinoillaan muista maailmoista ja hahmonsa 27 two handed sword of slay everythingistä, heavy war tyrannosauruksesta ja gauntlets of infinite ring wearingista.
Tosi tyhmää mennä tolleen yleistämään.
Ite pelaan välillä roolipelejä (huom. siis kortti/pöytä pelejä) ja en kyllä todellakaan ole mikään nörtti... enkä käytä keijupukua.
Sitäpaitsi on tehty tutkimuksia, joissa todetaan että monesti ihmiset jotka pelaavat roolipelejä ovat hieman älykkäämpiä... mieti sitä.
Miten joku voi arvostella sellaista asiaa mitä ei ole koskaan kokeillut?? Tekstistäs päätellen et todellakaan tiedä mitä se roolipelaaminen edes on...
Nuorempana itsekin pelailin roolipelejä ja ainakin meidän roolipeliporukka oli kaukana "nörteistä". Säälittävää oli seurata niitä mielikuvitusrajoitteisia moponrassaajia joista nykyään joka toinen on linnassa tai menossa sinne. Jos mielikuvituksen käyttö tekee ihmisestä nörtin, niin mielummin olen sitten nörtti kuin tuollainen kuvottava moponrassaaja.
Ja noista metsissä rämpivistä larppaajista en itsekkään oikein välitä, koska jos ihmisen täytyy korvata mielikuvituksen käyttö jollain konkreettisella "keijupuvulla", niin roolipelaaminen menettää samalla sen tärkeimmän elementin.
Mielikuvitusrajoitteisia saattaa hyvinkin ahdistaa oma tilansa, jos ei kykene selvin päin luoviin seikkailuihin.
Jos joutuu kuuntelemaan jonkun (taatusti ei-roolipelaajan) "hurjasta ja monivaiheisesta seikkailusta" baaripöydästä vessaan oksentamaan - niin *minua* alkaa ahdistamaan, yleensä hakeudunkin siinä vaiheessa virikkeellisempään seuraan.
Oli aika huvittavaa huomata, että roolipelien puolestapuhujat, jotka itseään näyttävät niin kovin älykkäinä pitävän, eivät näe ympärillään muuta elämää kuin mopon rassausta ja baarissa roikkumista... Ei siis ihme, että näille ah niin mielikuvituksekkaille ihmisille, ei muuta ajanviettotapaa löydy!