Mistä hyvä moraali tulee ihmiseen?

Nimimerkki 'hyvä tyttö' tuolla ( http://keskustelu.suomi24.fi/node/9576731/thread ) ihmettelee luomiskertomusta, joka kuvaa miten pahuus tuli ihmisen ja miten ymmärrys pahuudesta ja hyvyydestä tuli ihmiseen, mutta ei toisaalta kerro miten hyvyys tuli ihmiseen.

Tuosta syntyi halu koettaa herättää keskustelua laajemminkin (ei pelkästään genesiksen kannalta) ihmisen hyvyyden linkittymisestä kristinuskoon.

Kristittyjen mielestä ihmisen hyvä moraali tulee Jumalalta. Monet jopa uskovat, ettei ihminen ilman uskoa voi olla moraalisesti hyvä.

Jälkimmäinen kuvitelma on kaikessa arroganttisuudessaan tietenkin täyttä puppua, minkä ymmärtää jokainen, joka objektiivisesti vertailee teistien ja ateistien moraalisuutta.

Ajatus, että moraali tulisi Jumalalta, puolestaan perustuu täysin uskomuksiin, joille ei ole näkynyt muita perusteita kuin uskonnon uskomukset itse. Sellaista väitettä ei siis voi perustella rationaalisesti.

Mutta jos palataan uskonnon mytologiaan, niin olisi oikeastaan kiva lukea ajatuksia siitä miten (jos mitenkään) Raamattu perustelee hyvän moraalin ilmenemisen ihmisessä Jumalan toimien kautta. Löytyykö?

40

909

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • hyvä tyttö

      Usko vain!! Olin ajatellut samaa, mutta sinun aloituksesi ovat paljon hienommin muotoiltuja. Onneksi ehdit ensin.

      Ihmettelen, miksi hyvän ja pahan tiedon puun hedelmää syömällä täyttääkseen perustarvettaan, siitä tuli pahuus ihmiseen, mutta se hyvyys jäi pois. Omenassa oli ilmeisesti siemenissä se hyvä, ja sen Aatami ja Eeva jättivät syömättä.

      Hyvän ja pahan tiedon puu on käsitykseni mukaan käännetty hyvän ja pahan teon puuksi.

      Tänään ajattelen näin, huomenna ehkä taas toisin... elämä on ihanaa oivalluksineen kaikkineen...

    • Palava Pensas

      Koetat asettaa ansoja. :-(

    • Ajattelisin, että moraali, kyky erottaa hyvä pahasta kuuluu terveeseen ihmisyyteen ja siten sen voi ajatella tulevan Jumalalta jo ihan sen pohjalta, että olemme Jumalan luomia. Jumala on laittanut voimallaan tämän kaiken liikkeelle, hän on kaiken luoja, alkusysäys. Siis se kaikki hyvä meissä, omatunto, moraali, rakkaus - kaikki on Jumalalta saatua (tavalla tai toisella).
      Sitä, miksi meissä sitten on myös pahuutta, selitetään syntiinlankeemuskertomuksen pohjalta. Jumala on luonut ihmisenn alkuaan hyväksi, mutta ihminen on langennut tekemään Jumalan tahdon vastaisesto. Jumala antoi ihmiselle vapaan tahdon ja vapauden valita. Syntisenä ihminen on kykeneväinen ja useimmiten myös taipuvainen pahaan, siis myös valitsemaan väärin.

      Voidaan myöskin ajatella hyvyyttä Jumalalta tulleena sitäkin kautta, että rakkaus tulee meihin Jumalalta ja Pyhä henki tekee meissä työtään, jolloin voidaan ajatella että ainakin osa hyvyydestämme tulee Jumalan voimasta. Että Jumala voi auttaa meitä olemaan hyviä. Mutta ei tietenkään niin, etteikö ihminen ihmisenä voisi olla hyvä, vaikkei uskoisi Jumalaan.

      Itse olen oppinut ajattelemaan Vanhan testamentin myyttistä luomiskertomusta ja syntiinlankeemuskertomusta kertomuksina siitä, miten Jumala on voima kaiken olemassaolon takana ja siten meidän luojamme. Se, miten kaikki oikeasti syntyi, on sitten ihan eri tarina.
      Syntiinlankeemuskertomus taas kuvaa ihmisyyttä, ihmisen hyviä ja pimeitä puolia. Siis sitä millaisia me ihmiset olemme vuosituhansia olleet, miten olemme rakastaneet, mutta toisaalta myös kadehtineet, syytelleet toisiamme, himoinneet sitä jotakin tuolla muualla tyytymättä siihen mitä meillä jo on, tiedonjanoamme, kokemusten kaipuutamme, ilkeyttämme ja raakuuttamme jne.

      Tässä jonkinlaisia ajatuksenpätkiä tähän ja siihen edeltävään luomiskertomusketjuun ( http://keskustelu.suomi24.fi/node/9576731/thread )

      Sanna Husso
      pastori

      • "Ajattelisin, että moraali, kyky erottaa hyvä pahasta kuuluu terveeseen ihmisyyteen ja siten sen voi ajatella tulevan Jumalalta jo ihan sen pohjalta, että olemme Jumalan luomia. Jumala on laittanut voimallaan tämän kaiken liikkeelle, hän on kaiken luoja, alkusysäys. Siis se kaikki hyvä meissä, omatunto, moraali, rakkaus - kaikki on Jumalalta saatua (tavalla tai toisella)."

        Eli kun ajatellaan, että Jumala on luonut ihmisen, niin Jumala on luonut ihmisen hyvyydenkin. Tuo on tietenkin loogista, ja siksi tuollaiseen ajatteluun voidaan luontevasti päätyä. Mutta olin tässä hakemassa sitä, että _perusteleeko_ Raamattu ihmisen hyvän moraalin olevan Jumalan aikaansaannosta. Siis, käsitelläänkö asiaa Raamatussa, vai jääkö se teologisen pohdinnan varaan?

        Tuo ajatus, että moraali kuuluu terveeseen ihmisyyteen, ei tietenkään edes tarvitse uskonnollista perustelua. Voidaan helposti ymmärtää, että hyvä moraali on edellytys ihmisen kehitykselle menestyvänä lajina. Tuskin meitä täällä olisi, jos olisimme vain pahaan taipuvaisia. Ja myös niitä pahoina pidettyjä ominaisuuksia on tarvittu, jotta tähän on päästy. Tuosta enemmän viittaamasi ketjun kohdassa http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9576731/47493754 .


        "Voidaan myöskin ajatella hyvyyttä Jumalalta tulleena sitäkin kautta, että rakkaus tulee meihin Jumalalta ja Pyhä henki tekee meissä työtään, jolloin voidaan ajatella että ainakin osa hyvyydestämme tulee Jumalan voimasta. Että Jumala voi auttaa meitä olemaan hyviä. Mutta ei tietenkään niin, etteikö ihminen ihmisenä voisi olla hyvä, vaikkei uskoisi Jumalaan."

        No näinkin tietenkin voidaan (ja epäilemättä halutaankin) ajatella, mutta hakusalla oli se, että perusteleeko Raamattu miksi/miten hyvyys on osa ihmistä.


      • A10097 kirjoitti:

        "Ajattelisin, että moraali, kyky erottaa hyvä pahasta kuuluu terveeseen ihmisyyteen ja siten sen voi ajatella tulevan Jumalalta jo ihan sen pohjalta, että olemme Jumalan luomia. Jumala on laittanut voimallaan tämän kaiken liikkeelle, hän on kaiken luoja, alkusysäys. Siis se kaikki hyvä meissä, omatunto, moraali, rakkaus - kaikki on Jumalalta saatua (tavalla tai toisella)."

        Eli kun ajatellaan, että Jumala on luonut ihmisen, niin Jumala on luonut ihmisen hyvyydenkin. Tuo on tietenkin loogista, ja siksi tuollaiseen ajatteluun voidaan luontevasti päätyä. Mutta olin tässä hakemassa sitä, että _perusteleeko_ Raamattu ihmisen hyvän moraalin olevan Jumalan aikaansaannosta. Siis, käsitelläänkö asiaa Raamatussa, vai jääkö se teologisen pohdinnan varaan?

        Tuo ajatus, että moraali kuuluu terveeseen ihmisyyteen, ei tietenkään edes tarvitse uskonnollista perustelua. Voidaan helposti ymmärtää, että hyvä moraali on edellytys ihmisen kehitykselle menestyvänä lajina. Tuskin meitä täällä olisi, jos olisimme vain pahaan taipuvaisia. Ja myös niitä pahoina pidettyjä ominaisuuksia on tarvittu, jotta tähän on päästy. Tuosta enemmän viittaamasi ketjun kohdassa http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9576731/47493754 .


        "Voidaan myöskin ajatella hyvyyttä Jumalalta tulleena sitäkin kautta, että rakkaus tulee meihin Jumalalta ja Pyhä henki tekee meissä työtään, jolloin voidaan ajatella että ainakin osa hyvyydestämme tulee Jumalan voimasta. Että Jumala voi auttaa meitä olemaan hyviä. Mutta ei tietenkään niin, etteikö ihminen ihmisenä voisi olla hyvä, vaikkei uskoisi Jumalaan."

        No näinkin tietenkin voidaan (ja epäilemättä halutaankin) ajatella, mutta hakusalla oli se, että perusteleeko Raamattu miksi/miten hyvyys on osa ihmistä.

        Ja Jumala katsoi kaikkea tekemäänsä ja totesi että kaikki on hyvää...
        Hmm. Eipä tule äkkiseltään mieleen mitään tiettyä kohtaa Raamatussa missä jotenkin erityisesti selitettäisiin hyvyyden olemassaoloa ihmisessä. Muuten kuin juuri tuossa luomisessa ja siinä että Jumala antaa meille rakkautensa ja hyvyytensä ja armonsa ja me sitten säteilemme niitä eteenpäin toinen toisillemme.

        Sanna H. pastori


      • kuunteleva_kirkko kirjoitti:

        Ja Jumala katsoi kaikkea tekemäänsä ja totesi että kaikki on hyvää...
        Hmm. Eipä tule äkkiseltään mieleen mitään tiettyä kohtaa Raamatussa missä jotenkin erityisesti selitettäisiin hyvyyden olemassaoloa ihmisessä. Muuten kuin juuri tuossa luomisessa ja siinä että Jumala antaa meille rakkautensa ja hyvyytensä ja armonsa ja me sitten säteilemme niitä eteenpäin toinen toisillemme.

        Sanna H. pastori

        "Ja Jumala katsoi kaikkea tekemäänsä ja totesi että kaikki on hyvää..."

        Pitää muistaa että hyvällä on olemassa kaksi eri merkitystä. Se voi tarkoittaa moraalisesti positiivisia asioita mutta se voi myös tarkoittaa esim. asiaa joka toimii, toiminnaltaan hyvää. Itse sanoisin että Raamatussa Jumala tarkoittaa nimenomaan hyvällä toimivaa.

        Uskon että Jumala on luonut sekä hyvän että pahan jotka ovat molemmat tärkeitä osia Jumalan rakentamaa suurempaa hyvää ja täydellistä järjestelmää. Pahalla on aina omat positiiviset vaikutuksensa suuremmassa mittakaavassa eikä minusta hyvää ja pahaa ikinä saisi ajatella mustavalkoisena asiana.

        "Eipä tule äkkiseltään mieleen mitään tiettyä kohtaa Raamatussa missä jotenkin erityisesti selitettäisiin hyvyyden olemassaoloa ihmisessä. "

        Ei sen enempää kuin pahuudenkaan olemassaoloa selitetään. Pahuuden on aina pitänyt lähteä liikkeelle Jumalasta itsestään koska vain hänellä on valta sellainen asia luoda. Paha on olemassa käytännössä vain yhdestä syystä, Jumala haluaa koetella ihmisiä, varsinkin ihmisten luottamusta ja uskoa Jumalaan.

        Me ihmiset säteilemme täysin yhtä paljon hyvyyttä kuin pahuuttakin toinen toisillemme. Ja teemme tätä täysin riippumatta Jumalasta tai sen sellaisista, molemmat tulevat pohjimmiltaan aina ihmisestä itsestään, meidän fysiologiastamme...siitä millaiseksi ihminen on fyysisesti suunniteltu.


      • hyvä tyttö

        "Voidaan myöskin ajatella hyvyyttä Jumalalta tulleena sitäkin kautta, että rakkaus tulee meihin Jumalalta ja Pyhä henki tekee meissä työtään, jolloin voidaan ajatella että ainakin osa hyvyydestämme tulee Jumalan voimasta. Että Jumala voi auttaa meitä olemaan hyviä. Mutta ei tietenkään niin, etteikö ihminen ihmisenä voisi olla hyvä, vaikkei uskoisi Jumalaan."

        Tästä vetäisin sen johtopäätöksen, kun antaa palautetta ihmisille, jonka kokee tehneen hyvää tai toimivan jollain tavoin erityisen hyvin, niin sanoo: kuule olipa se hyvin tehty. Kyllä Pyhä Henki on nyt sinussa vaikuttanut. Kiitos Pyhälle Hengelle.

        Pahuus on ihmisen oma vika, eikun Aatamin ja Eevan.


      • hyvä tyttö kirjoitti:

        "Voidaan myöskin ajatella hyvyyttä Jumalalta tulleena sitäkin kautta, että rakkaus tulee meihin Jumalalta ja Pyhä henki tekee meissä työtään, jolloin voidaan ajatella että ainakin osa hyvyydestämme tulee Jumalan voimasta. Että Jumala voi auttaa meitä olemaan hyviä. Mutta ei tietenkään niin, etteikö ihminen ihmisenä voisi olla hyvä, vaikkei uskoisi Jumalaan."

        Tästä vetäisin sen johtopäätöksen, kun antaa palautetta ihmisille, jonka kokee tehneen hyvää tai toimivan jollain tavoin erityisen hyvin, niin sanoo: kuule olipa se hyvin tehty. Kyllä Pyhä Henki on nyt sinussa vaikuttanut. Kiitos Pyhälle Hengelle.

        Pahuus on ihmisen oma vika, eikun Aatamin ja Eevan.

        Hmm. Ei pahuus ole ihmisen, eikä siten myöskään aatamin ja eevan oma vika, vaan paremminkin vain ihmisyyteen jo sytymästämme väistämättä liittyvä asia. Me emme kukaan pysty yksinkertaisesti olemaan täysin hyviä. Mutta hyviäkin me olemme, enkä tietenkään sano, että se hyvä mitä me teemme tulaa aina vain jostain ulkopuoleltamme ja että siksi kiittelisimme siitä vain Jumalaa. Ihmisen paradoksi taitaa aina olla vähän se mitä apostoli Paavali kuvaili sanomalla "sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo" . Me tahdomme olla hyviä, mutta myös epäonnistumme siinä, kuka enemmän, kuka vähemmän, ja tätähän kutsutaan myös synniksi, siis ihmisen taipuvaisuutta pahaan. Kyllä se hyväkin on meissä ihan itsessämme. Jumalan rakkaus meissä voi kuitenkin ehkä osaltaan helpottaa meitä siinä kamppailussa jossa pyrimme tekemään enemmän hyvää ja vähemmän pahaa. Jumalan hyvyys ja rakkaus ja armo meitä kohtaan, tekee sen kenties joskus helpommaksi. Näin ainakin itse ajattelisin.

        Sanna Husso
        pastori


      • kuunteleva_kirkko kirjoitti:

        Hmm. Ei pahuus ole ihmisen, eikä siten myöskään aatamin ja eevan oma vika, vaan paremminkin vain ihmisyyteen jo sytymästämme väistämättä liittyvä asia. Me emme kukaan pysty yksinkertaisesti olemaan täysin hyviä. Mutta hyviäkin me olemme, enkä tietenkään sano, että se hyvä mitä me teemme tulaa aina vain jostain ulkopuoleltamme ja että siksi kiittelisimme siitä vain Jumalaa. Ihmisen paradoksi taitaa aina olla vähän se mitä apostoli Paavali kuvaili sanomalla "sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo" . Me tahdomme olla hyviä, mutta myös epäonnistumme siinä, kuka enemmän, kuka vähemmän, ja tätähän kutsutaan myös synniksi, siis ihmisen taipuvaisuutta pahaan. Kyllä se hyväkin on meissä ihan itsessämme. Jumalan rakkaus meissä voi kuitenkin ehkä osaltaan helpottaa meitä siinä kamppailussa jossa pyrimme tekemään enemmän hyvää ja vähemmän pahaa. Jumalan hyvyys ja rakkaus ja armo meitä kohtaan, tekee sen kenties joskus helpommaksi. Näin ainakin itse ajattelisin.

        Sanna Husso
        pastori

        Tuli väsyksissä Paavali lainaus vähän vinksin vonksin ja vanhan käännöksen mukaa, siis : "En tee sitä hyvää, mitä tahdon, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo"


      • girl22gr
        kuunteleva_kirkko kirjoitti:

        Tuli väsyksissä Paavali lainaus vähän vinksin vonksin ja vanhan käännöksen mukaa, siis : "En tee sitä hyvää, mitä tahdon, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo"

        mitä tuo lainaus muuten käytännössä tarkottaa? :)


      • girl22gr kirjoitti:

        mitä tuo lainaus muuten käytännössä tarkottaa? :)

        Tarkoittaa sitä, että ihminen haluaisi tehdä hyvää mieluummin kuin pahaa, mutta kuitenkin on laiska tekemään sitä mitä tahtoisi ja tulee viettiensä ja tilanteiden ajamana tehneeksi sellaisia tekoja, joita ei tahtosi.

        Tästä tulee mieleen Paavalia modernimman ajattelijan, Steven Weinbergin ajatus: "Uskonnolla tai ilman sitä, meillä olisi hyvä ihmisiä tekemässä hyviä asioita ja pahoja ihmisiä tekemässä pahoja asioita. Mutta jotta hyvät ihmiset tekevät pahoja asioita, siihen tarvitaan uskontoa."


      • shadowself kirjoitti:

        "Ja Jumala katsoi kaikkea tekemäänsä ja totesi että kaikki on hyvää..."

        Pitää muistaa että hyvällä on olemassa kaksi eri merkitystä. Se voi tarkoittaa moraalisesti positiivisia asioita mutta se voi myös tarkoittaa esim. asiaa joka toimii, toiminnaltaan hyvää. Itse sanoisin että Raamatussa Jumala tarkoittaa nimenomaan hyvällä toimivaa.

        Uskon että Jumala on luonut sekä hyvän että pahan jotka ovat molemmat tärkeitä osia Jumalan rakentamaa suurempaa hyvää ja täydellistä järjestelmää. Pahalla on aina omat positiiviset vaikutuksensa suuremmassa mittakaavassa eikä minusta hyvää ja pahaa ikinä saisi ajatella mustavalkoisena asiana.

        "Eipä tule äkkiseltään mieleen mitään tiettyä kohtaa Raamatussa missä jotenkin erityisesti selitettäisiin hyvyyden olemassaoloa ihmisessä. "

        Ei sen enempää kuin pahuudenkaan olemassaoloa selitetään. Pahuuden on aina pitänyt lähteä liikkeelle Jumalasta itsestään koska vain hänellä on valta sellainen asia luoda. Paha on olemassa käytännössä vain yhdestä syystä, Jumala haluaa koetella ihmisiä, varsinkin ihmisten luottamusta ja uskoa Jumalaan.

        Me ihmiset säteilemme täysin yhtä paljon hyvyyttä kuin pahuuttakin toinen toisillemme. Ja teemme tätä täysin riippumatta Jumalasta tai sen sellaisista, molemmat tulevat pohjimmiltaan aina ihmisestä itsestään, meidän fysiologiastamme...siitä millaiseksi ihminen on fyysisesti suunniteltu.

        :-)


      • kuunteleva_kirkko kirjoitti:

        Ja Jumala katsoi kaikkea tekemäänsä ja totesi että kaikki on hyvää...
        Hmm. Eipä tule äkkiseltään mieleen mitään tiettyä kohtaa Raamatussa missä jotenkin erityisesti selitettäisiin hyvyyden olemassaoloa ihmisessä. Muuten kuin juuri tuossa luomisessa ja siinä että Jumala antaa meille rakkautensa ja hyvyytensä ja armonsa ja me sitten säteilemme niitä eteenpäin toinen toisillemme.

        Sanna H. pastori

        "Eipä tule äkkiseltään mieleen mitään tiettyä kohtaa Raamatussa missä jotenkin erityisesti selitettäisiin hyvyyden olemassaoloa ihmisessä. "

        No niinpä. Vaikka nimimerkki 'Palava Pensas' tuossa yllä ilmoittikin minun rakentelevan ansoja, niin ei siitä ole kysymys. Huomasin vain, että vaikka ihmisen pahuus ja hyvyys ovat niin valtavan olennaisesa asemassa kaikessa uskonnollisessa keskutelussa, niin hyvyyden tulemista ihmiseen en muista perustellun edes yhdellä taikatempulla. Ja pahuudenkin kerrotaan vertauskuvallisen myyttisen tarinan keinoin ilmestyneen ihmiseen ihmisen tekemän valinnan kautta.


      • hyvä tyttö
        kuunteleva_kirkko kirjoitti:

        Hmm. Ei pahuus ole ihmisen, eikä siten myöskään aatamin ja eevan oma vika, vaan paremminkin vain ihmisyyteen jo sytymästämme väistämättä liittyvä asia. Me emme kukaan pysty yksinkertaisesti olemaan täysin hyviä. Mutta hyviäkin me olemme, enkä tietenkään sano, että se hyvä mitä me teemme tulaa aina vain jostain ulkopuoleltamme ja että siksi kiittelisimme siitä vain Jumalaa. Ihmisen paradoksi taitaa aina olla vähän se mitä apostoli Paavali kuvaili sanomalla "sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo" . Me tahdomme olla hyviä, mutta myös epäonnistumme siinä, kuka enemmän, kuka vähemmän, ja tätähän kutsutaan myös synniksi, siis ihmisen taipuvaisuutta pahaan. Kyllä se hyväkin on meissä ihan itsessämme. Jumalan rakkaus meissä voi kuitenkin ehkä osaltaan helpottaa meitä siinä kamppailussa jossa pyrimme tekemään enemmän hyvää ja vähemmän pahaa. Jumalan hyvyys ja rakkaus ja armo meitä kohtaan, tekee sen kenties joskus helpommaksi. Näin ainakin itse ajattelisin.

        Sanna Husso
        pastori

        "Hmm. Ei pahuus ole ihmisen, eikä siten myöskään aatamin ja eevan oma vika, vaan paremminkin vain ihmisyyteen jo sytymästämme väistämättä liittyvä asia. Me emme kukaan pysty yksinkertaisesti olemaan täysin hyviä."

        No, miksi Aatami ja Eeva olivat vain hyviä ennen syntiinlankeemuskertomusta, kuten aiemmista viesteistä olen ymmärtänyt ja sitten pahuus on syntymästä saakka meissä?

        No, tämä nyt ei ole sinun keksimiä juttuja eikä edeltäjiesikään, mutta ihmettelen edelleen yhden keksityn kertomuksen voimaa vielä meidän aikanamme. Olisi edes oikeasti tapahtunut, mutta kun ei sitäkään, vaikka mnullekin niin oli kansakoulussa opetettu.


      • hyvä tyttö

        "Sitä, miksi meissä sitten on myös pahuutta, selitetään syntiinlankeemuskertomuksen pohjalta. Jumala on luonut ihmisenn alkuaan hyväksi, mutta ihminen on langennut tekemään Jumalan tahdon vastaisesto. Jumala antoi ihmiselle vapaan tahdon ja vapauden valita."

        Siitä syntiinlankeemuskertomuksestako se vapaa tahto ja vapaus valita tulivat? Siis oliko ihmisellä Jumalan määräämä tahto ja valinta kunnes söivät omenaa?


      • Ihmisellä oli jo
        hyvä tyttö kirjoitti:

        "Sitä, miksi meissä sitten on myös pahuutta, selitetään syntiinlankeemuskertomuksen pohjalta. Jumala on luonut ihmisenn alkuaan hyväksi, mutta ihminen on langennut tekemään Jumalan tahdon vastaisesto. Jumala antoi ihmiselle vapaan tahdon ja vapauden valita."

        Siitä syntiinlankeemuskertomuksestako se vapaa tahto ja vapaus valita tulivat? Siis oliko ihmisellä Jumalan määräämä tahto ja valinta kunnes söivät omenaa?

        ennen syntiinlankeemusta vapaa tahto valintoihin, mutta hän eli läheisessä suhteessa Jumalaan ja
        totteli Jumalan tahtoa, joka on hyvä, eikä tiennyt pahasta, ennenkuin valitsi tottelemattomuuden.


      • Kössönöm

        "Ajattelisin, että moraali, kyky erottaa hyvä pahasta kuuluu terveeseen ihmisyyteen ja siten sen voi ajatella tulevan Jumalalta jo ihan sen pohjalta, että olemme Jumalan luomia."

        - Ihminen on evoluution tulosta.

        "Jumala on laittanut voimallaan tämän kaiken liikkeelle, hän on kaiken luoja, alkusysäys."

        - Tuosta ei ole mitään todistetta.

        "Siis se kaikki hyvä meissä, omatunto, moraali, rakkaus - kaikki on Jumalalta saatua (tavalla tai toisella)."

        - Ei todellakaan ole. Onko ateistin moraali (usko vaan, minä olen moraalinen) joltain jumalalta saatua?

        "Sitä, miksi meissä sitten on myös pahuutta, selitetään syntiinlankeemuskertomuksen pohjalta. Jumala on luonut ihmisenn alkuaan hyväksi, mutta ihminen on langennut tekemään Jumalan tahdon vastaisesto."

        - Senhän täällä jo joku pappi seliiti mytologiaksi.

        "Jumala antoi ihmiselle vapaan tahdon ja vapauden valita. Syntisenä ihminen on kykeneväinen ja useimmiten myös taipuvainen pahaan, siis myös valitsemaan väärin."

        - Kaikki kykenevät pahaan. Sillä on vaan eri merkitys eri yhteisöissä.

        "Voidaan myöskin ajatella hyvyyttä Jumalalta tulleena sitäkin kautta, että rakkaus tulee meihin Jumalalta ja Pyhä henki tekee meissä työtään, jolloin voidaan ajatella että ainakin osa hyvyydestämme tulee Jumalan voimasta. Että Jumala voi auttaa meitä olemaan hyviä. Mutta ei tietenkään niin, etteikö ihminen ihmisenä voisi olla hyvä, vaikkei uskoisi Jumalaan."

        - Minä osaan rakastaa ihan ilman jumaliakin.

        "Itse olen oppinut ajattelemaan Vanhan testamentin myyttistä luomiskertomusta ja syntiinlankeemuskertomusta kertomuksina siitä, miten Jumala on voima kaiken olemassaolon takana ja siten meidän luojamme. Se, miten kaikki oikeasti syntyi, on sitten ihan eri tarina.
        Syntiinlankeemuskertomus taas kuvaa ihmisyyttä, ihmisen hyviä ja pimeitä puolia. Siis sitä millaisia me ihmiset olemme vuosituhansia olleet, miten olemme rakastaneet, mutta toisaalta myös kadehtineet, syytelleet toisiamme, himoinneet sitä jotakin tuolla muualla tyytymättä siihen mitä meillä jo on, tiedonjanoamme, kokemusten kaipuutamme, ilkeyttämme ja raakuuttamme jne."

        - Mitä vikaa on tiedonjanossa?


      • hyvä tyttö
        Ihmisellä oli jo kirjoitti:

        ennen syntiinlankeemusta vapaa tahto valintoihin, mutta hän eli läheisessä suhteessa Jumalaan ja
        totteli Jumalan tahtoa, joka on hyvä, eikä tiennyt pahasta, ennenkuin valitsi tottelemattomuuden.

        Minusta Jumala oli antanut vain kiellon olla syömättä tiedon puusta, ja kertomatta edes, että se oli tiedon puu. Jos on kielto ja lupa, niin onko se vapaa tahto, lupa tehdä valintoja? Jos Jumala olisi sanonut, saatte valita, syöttekö tiedon puusta tai ikuisen elämän puusta, niin silloin olisi ollut jo valinnanmakua.

        Kertokaas ken tietää paremmin.


      • käärmekuiskaaja
        hyvä tyttö kirjoitti:

        Minusta Jumala oli antanut vain kiellon olla syömättä tiedon puusta, ja kertomatta edes, että se oli tiedon puu. Jos on kielto ja lupa, niin onko se vapaa tahto, lupa tehdä valintoja? Jos Jumala olisi sanonut, saatte valita, syöttekö tiedon puusta tai ikuisen elämän puusta, niin silloin olisi ollut jo valinnanmakua.

        Kertokaas ken tietää paremmin.

        Nyt valnta on vain totellako sokeasti kieltoa vai ei.

        Ajatelkaas millaisen tarinan tuosta saisi kehitettyä jos ihminen valitsisi itse tietääkö vai ei.


      • mave
        kuunteleva_kirkko kirjoitti:

        Ja Jumala katsoi kaikkea tekemäänsä ja totesi että kaikki on hyvää...
        Hmm. Eipä tule äkkiseltään mieleen mitään tiettyä kohtaa Raamatussa missä jotenkin erityisesti selitettäisiin hyvyyden olemassaoloa ihmisessä. Muuten kuin juuri tuossa luomisessa ja siinä että Jumala antaa meille rakkautensa ja hyvyytensä ja armonsa ja me sitten säteilemme niitä eteenpäin toinen toisillemme.

        Sanna H. pastori

        Kun Jumala oli luonut kaiken ja totesi noin, niin silloin oli olemassa paratiisissa tietoisuudenkin puu, mikä vertauskuvallisesti tai miten vain aiheutti sen perisynnin. Sekin oli Jumalan mielestä hyvä asia. Mikä teki perisynnistä kuitenkin hyvän? Täytyy muistaa, että syntiin langetessa ei ollut ihmisellä käsitystä oikeasta tai väärästä.


      • Raamatun mukaan käärme houkutteli ihmiset syömään tietoisuuden puusta, mistä sitten tuli tietoisuus hyvästä ja pahasta. Käärmettä tulee kiittää moraalista, eikä Jumalaa. Jumala päinvastoin rankaisi ihmistä siitä, että tälle tuli moraali.


      • hyvä tyttö
        käärmekuiskaaja kirjoitti:

        Nyt valnta on vain totellako sokeasti kieltoa vai ei.

        Ajatelkaas millaisen tarinan tuosta saisi kehitettyä jos ihminen valitsisi itse tietääkö vai ei.

        tähän joku hyvä tarina. Odotan.


    • tää on tosi

      kato, kyl se moraali äh..tulee..ihan sieltä evoluution..äh..sieltä..alkuajoilta..kun ..no kun se limanuljaska äh..eikun alkumato ..tai no se ...alkulima ...joo kato silleen ...ne vaan päätti silleen kato olla hyviä. Se tapahtu kato sillon kymmenen miljaardia vuotta sitten ja sen voi päätellä siitä, koska ahvenilla on selkäevässä sellainen piikki.

      • Mikäli pyrit vastauksellasi osoittamaan olevasi uskonnollinen idiootti, voin kertoa että onnistuit täydellisesti.


      • v-ms kirjoitti:

        Mikäli pyrit vastauksellasi osoittamaan olevasi uskonnollinen idiootti, voin kertoa että onnistuit täydellisesti.

        Itse olen miettinyt asiaa ihan konkreettisella tasolla. Jumalan moraalikäsitykset ovat kristityn elämässä esimerkiksi kymmenessä käskyssä. Mutta haluaako ihminen luonnostaankin olla varastamatta, tappamatta, pettää kumpppaniaan ym?

        Jos sinulta varastetaan, joku tappaa vaikka kumppanisi, tai kumppanisi pettää sinua, niin ainakin itselle tulee mieleen, että ne ovat niin pahoja tekoja, ettei halua kenellekään tehdä sellaisia asioita. Enkä ajattele laisinkaan, että ne ovat pahoja tekoja vain sen takia, että Jumala kieltää niin tekemästä. Normaali ihminen kyllä käsittää mikä on oikein ja mikä väärin.

        Jos ihminen ei osaa olla "ihmisiksi" muuta kuin Jumalan avulla, niin aika heikolla pohjalla sellaisen ihmisen moraali ja käsitys elämästä ovat.


      • helsinkijokkeri kirjoitti:

        Itse olen miettinyt asiaa ihan konkreettisella tasolla. Jumalan moraalikäsitykset ovat kristityn elämässä esimerkiksi kymmenessä käskyssä. Mutta haluaako ihminen luonnostaankin olla varastamatta, tappamatta, pettää kumpppaniaan ym?

        Jos sinulta varastetaan, joku tappaa vaikka kumppanisi, tai kumppanisi pettää sinua, niin ainakin itselle tulee mieleen, että ne ovat niin pahoja tekoja, ettei halua kenellekään tehdä sellaisia asioita. Enkä ajattele laisinkaan, että ne ovat pahoja tekoja vain sen takia, että Jumala kieltää niin tekemästä. Normaali ihminen kyllä käsittää mikä on oikein ja mikä väärin.

        Jos ihminen ei osaa olla "ihmisiksi" muuta kuin Jumalan avulla, niin aika heikolla pohjalla sellaisen ihmisen moraali ja käsitys elämästä ovat.

        vaappuvalla pohjalla, kun tosiasioihin mennään. Jos ajatellaan niin, että kaikki ihmiset asennoituisivat pyrkimään hyvään sekä ajatuksissaan että teoissaankin, ei lakeja varmaan tarvittaisi ja vielä vähemmän tuomioistuimia tai poliisia.

        Voit testata tuttaviesi moraalia; miksi he pitävä turvavyötä? Jos he vastaavat ”turvallisuuteni takia”, se kertoo moraalista. Jos he vastaavat ”ettei saa sakkoja”, he toimivat vain rangaistuksen pelossa eivät moraalistaan käsin.


      • Korvatunturin niuho
        mummomuori kirjoitti:

        vaappuvalla pohjalla, kun tosiasioihin mennään. Jos ajatellaan niin, että kaikki ihmiset asennoituisivat pyrkimään hyvään sekä ajatuksissaan että teoissaankin, ei lakeja varmaan tarvittaisi ja vielä vähemmän tuomioistuimia tai poliisia.

        Voit testata tuttaviesi moraalia; miksi he pitävä turvavyötä? Jos he vastaavat ”turvallisuuteni takia”, se kertoo moraalista. Jos he vastaavat ”ettei saa sakkoja”, he toimivat vain rangaistuksen pelossa eivät moraalistaan käsin.

        Pääosin yhdyn mummomuorin ajatuksiin mutta hieman niuhotan molemmissa kohdissa.

        Ajatusleikiisi pitäisi lisätä että kaikkien hyvä olisi samanlainen jotta lait voitaiiin unohtaa.

        Turvavyön käyttö järkisyystä oman loukkaantumisriskin vähentämiseksi ei ole hyvä esimerkki moraalista. Varastamisen välttäminen oikeudenkukaisuussyistä olisi parempi.


    • hyvä tyttö

      Olemmeko toisinajattelijoita? Mikähän näin helpossa kysymyksessä on vaikeaa vai eikö kiinnosta?

      • Edes. :-)


      • KYssäri-K
        A10097 kirjoitti:

        Edes. :-)

        Ja pidemmälle hetteikköön päästään jos ruvetaan enemmän ruotimaan sitä, mikä oikeastaan on hyvää. Helposti ajattelemme että joku teko on hyvä tai paha. Mutta pitäisikö meidän oikeastaan ajatella enemmän sitä, mikä olisi eniten hyvää mitä pystymme tekemään. Siis riittävätkö vain pienet hyvät teot tekemään meidän toimintamme hyväksi jos kuitenkin olisimme samaan aikaan kykenevät tekemään paljon suurempaa hyvää.
        Esimerkiksi jos autamme työmatkalla vaikka yhtä vanhusta portaissa raskaiden kassien kanssa, teemme pientä hyvää. Mutta jos sen jälkeen menemme vain kotiin ja olemme siellä viettämässä omaa aikaa sen sijaan että vaikka menisimme koko illaksi vapaaehtoistyöhän jossa voisimme auttaa vaikka 20 ihmistä.
        Mikä on siis "riittävästi" hyvää jotta teemme oikeasti hyviä tekoja?Milloin ihminen on tehnyt riittävästi ollakseen hyvä eikä vain paikatakseen ne huonommat teot?


      • KYssäri-K kirjoitti:

        Ja pidemmälle hetteikköön päästään jos ruvetaan enemmän ruotimaan sitä, mikä oikeastaan on hyvää. Helposti ajattelemme että joku teko on hyvä tai paha. Mutta pitäisikö meidän oikeastaan ajatella enemmän sitä, mikä olisi eniten hyvää mitä pystymme tekemään. Siis riittävätkö vain pienet hyvät teot tekemään meidän toimintamme hyväksi jos kuitenkin olisimme samaan aikaan kykenevät tekemään paljon suurempaa hyvää.
        Esimerkiksi jos autamme työmatkalla vaikka yhtä vanhusta portaissa raskaiden kassien kanssa, teemme pientä hyvää. Mutta jos sen jälkeen menemme vain kotiin ja olemme siellä viettämässä omaa aikaa sen sijaan että vaikka menisimme koko illaksi vapaaehtoistyöhän jossa voisimme auttaa vaikka 20 ihmistä.
        Mikä on siis "riittävästi" hyvää jotta teemme oikeasti hyviä tekoja?Milloin ihminen on tehnyt riittävästi ollakseen hyvä eikä vain paikatakseen ne huonommat teot?

        "Mikä on siis "riittävästi" hyvää jotta teemme oikeasti hyviä tekoja?"

        Itse ajattelen hyviä tekoja hieman toisesta näkökulmasta. Hyvä teko on sellaisenaan hyvä. Tekojen lukumäärä ei sinällään ole oleellista, koska teot harvoin ovat sillä lailla yhteismitallisia, että niitä voisi vertailla keskenään. Hyvyyden määrää ei voi mitata. Tässä mielessä on hankalaa sanoa, että nyt on tehnyt riittävästi hyvää.

        Toinen näkökulma hyvyyteen on katsoa tekojen sijasta ihmistä kokonaisuutena. Kysymys ei siis ole enää "millainen on hyvä teko?" vaan sen sijaan "millainen on hyvä ihminen?". On hyvä huomata, että nuo näkökulmat eivät sinällään ole keskenään ristiriitaisia, ne vain katsovat asiaa hieman eri näkökulmista. Jos kysymys on "millainen on hyvä ihminen?", huomio kiinnittyy yleiseen asenteeseen. Esimerkiksi siihen, pyrkiiko toimimaan oikeudenmukaisesti tai huolehtimaan toisista ihmisistä. Kun asenne on kunnossa, yksittäiset hyvät teot seuraavat.

        Vilppu H.
        pappi


      • häirikköuskis
        kuunteleva_kirkko kirjoitti:

        "Mikä on siis "riittävästi" hyvää jotta teemme oikeasti hyviä tekoja?"

        Itse ajattelen hyviä tekoja hieman toisesta näkökulmasta. Hyvä teko on sellaisenaan hyvä. Tekojen lukumäärä ei sinällään ole oleellista, koska teot harvoin ovat sillä lailla yhteismitallisia, että niitä voisi vertailla keskenään. Hyvyyden määrää ei voi mitata. Tässä mielessä on hankalaa sanoa, että nyt on tehnyt riittävästi hyvää.

        Toinen näkökulma hyvyyteen on katsoa tekojen sijasta ihmistä kokonaisuutena. Kysymys ei siis ole enää "millainen on hyvä teko?" vaan sen sijaan "millainen on hyvä ihminen?". On hyvä huomata, että nuo näkökulmat eivät sinällään ole keskenään ristiriitaisia, ne vain katsovat asiaa hieman eri näkökulmista. Jos kysymys on "millainen on hyvä ihminen?", huomio kiinnittyy yleiseen asenteeseen. Esimerkiksi siihen, pyrkiiko toimimaan oikeudenmukaisesti tai huolehtimaan toisista ihmisistä. Kun asenne on kunnossa, yksittäiset hyvät teot seuraavat.

        Vilppu H.
        pappi

        mikä ansaitsee tulla uudelleen henkiin herätetyksi.

        Olisiko eräs varteenotettava vaihtoehto , että hyvyytemme ja pahuutemme eivät niinkään ilmene teoissamme kuin asenteissammw , mitkä sitten "synnyttävät " teot . Ja potentiaalia molempiin suuntiin löytyy meistä jokaisesta samoin kuin olemme jokainen potentiaalisesti sekä miehiä että naisia . Sitten on ilmiselviä erehdyksiä , teemme pahaa ikäänkuin "vahingossa " , tietämättämme. Ja viimeksi vaokein , eli valinta isomman tai pienemmän pahan välillä , mikä sekin on joskus pakkovalinta.
        Nämä jutut ovat yleismaailmalliisia riippumatta elämankatsomuksesta tai uskomussuunnasta.


      • Kristinuskon kirja.
        häirikköuskis kirjoitti:

        mikä ansaitsee tulla uudelleen henkiin herätetyksi.

        Olisiko eräs varteenotettava vaihtoehto , että hyvyytemme ja pahuutemme eivät niinkään ilmene teoissamme kuin asenteissammw , mitkä sitten "synnyttävät " teot . Ja potentiaalia molempiin suuntiin löytyy meistä jokaisesta samoin kuin olemme jokainen potentiaalisesti sekä miehiä että naisia . Sitten on ilmiselviä erehdyksiä , teemme pahaa ikäänkuin "vahingossa " , tietämättämme. Ja viimeksi vaokein , eli valinta isomman tai pienemmän pahan välillä , mikä sekin on joskus pakkovalinta.
        Nämä jutut ovat yleismaailmalliisia riippumatta elämankatsomuksesta tai uskomussuunnasta.

        Hyvä ja huono moraali tulee ihmiseen perintötekijöiden myöta. Geenit jne. Jumala oli luomassa ihmistä kaikkine vahvuulsineen ja heikkouksineen ja siitä saakka ne ovat siirtyneet sukupolvelta toisellke. Ihminen on perustaltaan hyvä !! Tosin on " taipumus " pahaan.

        Kirkon opin syntiinlankeemus on täyttä satua ja siitä perustuva perisyntioppi. Sen mukaan syntyneet lapset kantaisivat synnin taakkaa olemuksessaan. Jeesus sanoi " lasten kaltainen on taivasten valtakunta ". Jos uskoo kirkon oppiin niin siloin taivas on perisynnin vallassa.

        Kristinusko oa yksinkertainen asia.


      • häirikköuskis
        Kristinuskon kirja. kirjoitti:

        Hyvä ja huono moraali tulee ihmiseen perintötekijöiden myöta. Geenit jne. Jumala oli luomassa ihmistä kaikkine vahvuulsineen ja heikkouksineen ja siitä saakka ne ovat siirtyneet sukupolvelta toisellke. Ihminen on perustaltaan hyvä !! Tosin on " taipumus " pahaan.

        Kirkon opin syntiinlankeemus on täyttä satua ja siitä perustuva perisyntioppi. Sen mukaan syntyneet lapset kantaisivat synnin taakkaa olemuksessaan. Jeesus sanoi " lasten kaltainen on taivasten valtakunta ". Jos uskoo kirkon oppiin niin siloin taivas on perisynnin vallassa.

        Kristinusko oa yksinkertainen asia.

        vauvojen olevan sen enempää peri- kuin muutenkaan syntisiä . Silti kastejuhla on hieno nimenantojuhla .
        Moraalin kehittymisessä ihmisellä uskon enemmän luonnonvalintaan kuin että Jumalalla olisi sormensa pelissä. Onhan primitiivisissä oloissa selviytyminen joukkuelaji , ja luonnollisesti ihmisten pitää luottaa toisiinsa kun kaikki toiminta tähtää samaan hengissä ja lajina selviämisen päämäärään . Tietenkin tuon oivaltamiseen on kulunut tuhansia vuosia .


      • hyvä tyttö
        häirikköuskis kirjoitti:

        vauvojen olevan sen enempää peri- kuin muutenkaan syntisiä . Silti kastejuhla on hieno nimenantojuhla .
        Moraalin kehittymisessä ihmisellä uskon enemmän luonnonvalintaan kuin että Jumalalla olisi sormensa pelissä. Onhan primitiivisissä oloissa selviytyminen joukkuelaji , ja luonnollisesti ihmisten pitää luottaa toisiinsa kun kaikki toiminta tähtää samaan hengissä ja lajina selviämisen päämäärään . Tietenkin tuon oivaltamiseen on kulunut tuhansia vuosia .

        Minusta tuntuu, että alan olla lähetyssaarnaaja, kun annan vinkkejä baha'i-uskontoon, mutta se siksi, kun he uskovat ihmisen olevan pohjimmiltaan hyvä. Jos kehtoot, tutustu ja kerro ajatuksesi.

        Minulla on sellainen kutina, että kastejuhla on nykyisin enemmän perinne kuin se, miksi kristinusko sen määrittelee.


      • häirikköuskis
        hyvä tyttö kirjoitti:

        Minusta tuntuu, että alan olla lähetyssaarnaaja, kun annan vinkkejä baha'i-uskontoon, mutta se siksi, kun he uskovat ihmisen olevan pohjimmiltaan hyvä. Jos kehtoot, tutustu ja kerro ajatuksesi.

        Minulla on sellainen kutina, että kastejuhla on nykyisin enemmän perinne kuin se, miksi kristinusko sen määrittelee.

        nyt on mentävä sorvin ääreen illaksi jotta ois naukuvalle mahalle täytettä huomennakin. palaillaan ja kiitos vinkistä.


    • Kun tämä ketju on nyt nostettu haudastaan, niin tahdon huomauttaa, että aloituksen varsinainen tarkoitus oli kartoittaa löytyykö Raamatusta minkäänlaisia perusteluja sille kristittyjen yleiselle väitteelle, että hyvä moraali olisi tullut ihmiselle Jumalan toimien kautta. Minun silmiini tuollaista ei ole Raamatusta sattunut eikä myöskään sellaista tukevia vastauksia tähän ketjuun ole ilmestynyt.

      • häirikköuskis

        ajatus sulle . Ennen kristinuskon tuloa oli tapana jättää ei-toivotut vauvat heitteille tai suoraan tappaa . Jeesuksen elämästä ja opetuksista suoraan löytyy vastaus tuohon , onko sellainen hyvää vai huonoa moraalia . Samoin käskyistä : Älä tapa.

        Voisiko tuosta vetää lisäjohtopäätelmiä??


      • häirikköuskis kirjoitti:

        ajatus sulle . Ennen kristinuskon tuloa oli tapana jättää ei-toivotut vauvat heitteille tai suoraan tappaa . Jeesuksen elämästä ja opetuksista suoraan löytyy vastaus tuohon , onko sellainen hyvää vai huonoa moraalia . Samoin käskyistä : Älä tapa.

        Voisiko tuosta vetää lisäjohtopäätelmiä??

        Kristinuskon hyvää tarkoittavat moraaliohjeet ovat voineet näytellä merkittävää roolia, kun ihminen on parantanut käytöstään. Mutta eihän tuo kerro siitä, että Raamattu kertoisi miten ihmisen hyvä moraali olisi Jumalalta. Itse asiassa tuo viittaa päinvastaiseen, eli siihen, että ihminen omalla toiminnallaan (luomalla moraaliohjeita) on edesauttanut käytännön moraalinsa kehittymistä.


      • hyvä tyttö

        Raamatusta sitä tuskin löytää, että hyvä moraali tulee ihmiseen Jumalalta. Löytyykö moraali-käsite raamatusta?


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksi et irrota otettasi

      Suhteeni?
      Ikävä
      74
      3062
    2. Koko ajan olet

      Senkin suhteen kiusannut. Halut on ihan mielettömät olleet jo pitkään
      Ikävä
      74
      2944
    3. Muutama syy

      Sille miksi IRL kohtaaminen on hänelle vaikeaa
      Ikävä
      68
      1852
    4. Tykkään susta

      Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä
      Ikävä
      19
      1772
    5. Onko kaikki hyvin, iso huoli sinusta

      Miten jakselet? Onko sattunut jotain ikävää. Naiselta
      Ikävä
      27
      1681
    6. Onko kaivatullasi

      Hyvä vai huono huumorintaju?
      Ikävä
      24
      1667
    7. Estitkö sä minut

      Oikeasti. Haluatko, että jätän sun ajattelemisen? :3
      Ikävä
      20
      1640
    8. Tiedätkö tykkääkö

      Kaivatustasi siinä mielessä joku muukin kuin sinä itse
      Ikävä
      48
      1317
    9. Onko meillä

      Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko
      Ikävä
      9
      1299
    10. Pettymys! Tähdet, tähdet -kisassa tämä erikoisjakso pois - Pistänyt artistit todella lujille!

      Tähdet, tähdet -kisa on edennyt genrestä toiseen. Mutta erästä monen toivomaa erikoisjaksoa ei tällä kaudella nähdä. Voi
      Tv-sarjat
      31
      1295
    Aihe