Ehdotan, että sijaishuoltopaikoista tehdään rekisterit, jotka ovat valtakunnallisesti sosiaalitoimen käytössä. Tähän rekisteriin tulisi tiedot sijaishuoltopaikan henkilöstön määrästä ja koulutuksesta, lasten määrästä ja heidän iästään sekä muutoksista näissä kaikissa. Tällaiset rekisterit tulisi tehdä ainakin sellaisista paikoista, missä lapsien sijoittaminen tapahtuu jonkun / useamman henkilön elinkeinona.
Nykyisellään sijaishuoltopaikat (vaikka lähes kouluttamattoman pariskunnan ammatillinen sijaisperhe) voivat ottaa lapsia eri kunnista, eivätkä sosiaalityöntekijät aina tiedä, mikä on sijaishuoltopaikan tilanne. Esim. Keski-Suomessa on muutama vuosi sitten paljastunut tilanne, jossa 9 vaikeasti kehitysvammaista lasta on ollut yhden pariskunnan hoidossa samaan aikaan. Eräässä toisessa sijaisperheessä on ollut noin 10 lasta, joista ainakin 2 vaippaikäistä (4 alle kouluikäistä) ja perhe on toiminut samalla myös tuki- ja kriisiperheenä.
Jälkimmäisessä tapauksessa sijaisvanhempien koulutus tehtävään on ollut minimaalinen ja lasten läheisiä ei ole haluttu kuvioon mukaan - varsinkaan, jos lasten läheiset ovat olleet kiinnostuneita lasten voinnista ja sijaishuoltopaikan olosuhteista. Eli tällainen lasten sijitustoiminta on täysin villiä ja lainsäädännössä on lasten etua ajatellen porsaanreikiä. Mielestäni elinkeinokseen lapsia sijoittavalla pariskunnalla tulisi olla korkea koulutus, koska työ on yhteistyökykyä sekä moraalista ja eettistä ammatillisuutta vaativaa. Nämä taidot voivat olla hakusessa kouluttamatomilla henkilöillä tai sitten ne voivat puuttua lähes kokonaan. Tehtävässään he eivät ehkä edes ymmärrä, että heidän tulisi olla se ammatillinen osapuoli.
Sijaishuoltopaikoille siis rekisterinpitovelvollisuus! Se tarkoittaisi sitä, että sijaishuoltajien tulisi ilmoittaa tiedot rekisteriin ja sitten päivittää sitä viikon sisällä muutoksista (henkilökunnassa / lasten määrissä). Näin ei yksikään sosiaalityöntekijä pääsisi sanomaan, että "ai, en tiennyt, että Viitasaari olikin jo sijoittanut sijaisperheeseen 4 lasta, kun sijoitin meidän kunnasta nämä 4 sisarusta". Tällaista valitettavasti näyttää tapahtuvan. Sijaishuoltopaikat haluavat rahaa, ja sosiaalityöntekijöiltä (liekö epäpäteviltä sellaisilta) unohtuu kysyä, että paljonkos niitä lapsia siellä jo on. Ehkä tuo kysyminen unohtuu senkin takia, että äkkiä saisi lapset lykättyä jonnekin.
Tällainen rekisteritoiminta olisi ensimmäinen askel kohti sijaishuollon valvontaa, jota nykyisellään ei käytännössä ole olemassakaan.
Nykyisellään sijaishuoltopaikat (vaikka lähes kouluttamattoman pariskunnan ammatillinen sijaisperhe) voivat ottaa lapsia eri kunnista, eivätkä sosiaalityöntekijät aina tiedä, mikä on sijaishuoltopaikan tilanne. Esim. Keski-Suomessa on muutama vuosi sitten paljastunut tilanne, jossa 9 vaikeasti kehitysvammaista lasta on ollut yhden pariskunnan hoidossa samaan aikaan. Eräässä toisessa sijaisperheessä on ollut noin 10 lasta, joista ainakin 2 vaippaikäistä (4 alle kouluikäistä) ja perhe on toiminut samalla myös tuki- ja kriisiperheenä.
Jälkimmäisessä tapauksessa sijaisvanhempien koulutus tehtävään on ollut minimaalinen ja lasten läheisiä ei ole haluttu kuvioon mukaan - varsinkaan, jos lasten läheiset ovat olleet kiinnostuneita lasten voinnista ja sijaishuoltopaikan olosuhteista. Eli tällainen lasten sijitustoiminta on täysin villiä ja lainsäädännössä on lasten etua ajatellen porsaanreikiä. Mielestäni elinkeinokseen lapsia sijoittavalla pariskunnalla tulisi olla korkea koulutus, koska työ on yhteistyökykyä sekä moraalista ja eettistä ammatillisuutta vaativaa. Nämä taidot voivat olla hakusessa kouluttamatomilla henkilöillä tai sitten ne voivat puuttua lähes kokonaan. Tehtävässään he eivät ehkä edes ymmärrä, että heidän tulisi olla se ammatillinen osapuoli.
Sijaishuoltopaikoille siis rekisterinpitovelvollisuus! Se tarkoittaisi sitä, että sijaishuoltajien tulisi ilmoittaa tiedot rekisteriin ja sitten päivittää sitä viikon sisällä muutoksista (henkilökunnassa / lasten määrissä). Näin ei yksikään sosiaalityöntekijä pääsisi sanomaan, että "ai, en tiennyt, että Viitasaari olikin jo sijoittanut sijaisperheeseen 4 lasta, kun sijoitin meidän kunnasta nämä 4 sisarusta". Tällaista valitettavasti näyttää tapahtuvan. Sijaishuoltopaikat haluavat rahaa, ja sosiaalityöntekijöiltä (liekö epäpäteviltä sellaisilta) unohtuu kysyä, että paljonkos niitä lapsia siellä jo on. Ehkä tuo kysyminen unohtuu senkin takia, että äkkiä saisi lapset lykättyä jonnekin.
Tällainen rekisteritoiminta olisi ensimmäinen askel kohti sijaishuollon valvontaa, jota nykyisellään ei käytännössä ole olemassakaan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Koska sehän se kriisi ja vaaran paikka on, kun lapsi aloittaa elämisen vieraiden ihmisten seassa ja jos omien läheisten tapaaminenkin on kielletty sen siliän tien! Ja se yksin outojen sekaan jätetty lapsi jatkaa olemassoloansa kun ei muuta voi.
vaikuttaa kaikkien lasten elämään, ei vaan sen tulijan ja lähtijän. Minusta on järkyttävää, että yhden lapsen sijoituksen (kouluttamattomien henkilöiden ammatilliseen sijaisperheeseen) aikana (esim. 8 vuoden aikana) talossa on oleillut eripituisia aikoja noin 50 lasta. Ja tätä kutsutaan lastensuojeluksi. Kyllä se on näiden kouluttamattomien ja lapsista ja näiden perheistä / suvuista piittaamattomien ihmisten rahanlypsäntää. Ja oikein lypsykoneen kera.
kansanedustajillekin. Lapsen etu on oltava naiden ammatillisten sijaisperheidenkin ensimmäinen motiivi sijaishuoltoa toteuttaessaan. Samoin sossujen ja kuntien. Mitään lehmänkauppoja ei pidä kuntien tehdä, niinkuin teki entinen kunta. Se sopi kouluttamattomien ammatillisten sijaishuoltajien kanssa, että ko. lafka ottaa lapsia vain heidän kunnastaan - ja laittoi tuohon syrjäiseen pöpelikköön koko ajan ylipaikoille lapsia. Ja oli samalla tietoinen, että yksi aikuinen sijaishuoltaja pyöritti lähes yksinään esim- 10 lapsen bisnestä. Toinen viihtyi paljon iltoja toisaalla - ja tämä kunnassa tiedettiin.
Kaksinaamaista on lastensuojelu - niinkuin tuon entisen kunnan.
Löytyisikö sijaisvanhemmuus keskustelusta ja tietoa sijaisvanhemmista.
Näyttää olevan keskusteluita useista eri aiheista ja esitetään kysymyksiä sossuista ja sijaisvanhemmista.
Uudessa lastensuojelulaissa vaaditaan sijaiskotien valvontaa.
Sijaisvanhemmat palstan sheriffinä näyttää olevan pehehoitoliitto
mutta missä se valvonta viipyy? Miksi lasten ja perheiden / sukujen annetaan vuodesta toiseen kärsiä. Täysin alalle sopimattomat henkilöt voivat ihan vapaasti harjoittaa elinkeinoa, eikä kukaan puutu siihe, jos heidän psyykkinen tasapainonsa horjuu. Keski-Suomessa suurta "taloa" pyörittää lähes kouluttautumaton ihmisten määrääjä. Hän tuskin osaa puhua normaalisti varsinkaan sijoiteuille lapsille tai näiden sukulaisille. Osoittelee sormella, mistä pitää kävellä, tai missä kohden pitää seisoa julkisella paikalla. Mutta kun tarvis vaatii v:mäinen naamatauli muuttuu lipevästi hymyileväksi ja ääni maireasti miellyttäväsksi tai sitten leuka nostetaan ylös ja puhutaan HITAAAAAASSSSSSTTTTTII ja MATALALLLLLA äänellä ja katsotaan ikään kuin halveksuvasti toista. Kammottavia maneereita, joilla silmäätekeviä, psykologeja, sossuja ym. huiputetaan. Pidän kuitenkin huolen siitä, että totuus tulee vielä esiin.
VALVONTAA! REKISTERIT!