Oman bugg-harrastukseni myötä olen havainnut miten vähän soveliasta bugg-musiikkia kuulee suomalaisille tanssilavoilla.
En ole musiikin teoriaan perehtynyt joten asiaa on hiukan vaikea kuvailla. Sanoisin kuitenkin niin että minun mielestäni suomalaisilla lavoilla soitetusta tanssimusiikista puuttuu sellainen svengi ja eteenpäin rullaava vaikutelma mikä ainakin riikinruotsalaisessa dansband-musiikissa on vallitseva elementti.
Kun kerran ruotsalainen bugg on tullut suomalaisille lavoille jäädäkseen niin miksei vastaavalla tavalla ole rantautunut myös musiikkityyli? Ruotsalainen Dansband- ja rock´n roll tuotanto on runsasta ja laadukasta. Soveliasta musiikkitarjontaa ja orkestereita olisi tarjolla vaikka kuinka paljon. Hyviä esimerkkejä ovat mm. Streaplers, Black Jack, Thorleifs, Wilmer X jne. tuotannot. Rock´n roll puolelta mm. The Refreshments ja Micke Muster. Näiden esiintyjien musiikkia tai niistä tehtyjä cover-versioita vain ei kuule suomessa sen paremmin lavoilla kuin radioaalloillakaan.
No joo. Vielä muutama vuosi sitten en olisi voinut ajatella suosittavani riikinruotsalaista rytmimusiikkia suomalaisille tanssilavoille. Niin se maailma muuttuu.
En ole musiikin teoriaan perehtynyt joten asiaa on hiukan vaikea kuvailla. Sanoisin kuitenkin niin että minun mielestäni suomalaisilla lavoilla soitetusta tanssimusiikista puuttuu sellainen svengi ja eteenpäin rullaava vaikutelma mikä ainakin riikinruotsalaisessa dansband-musiikissa on vallitseva elementti.
Kun kerran ruotsalainen bugg on tullut suomalaisille lavoille jäädäkseen niin miksei vastaavalla tavalla ole rantautunut myös musiikkityyli? Ruotsalainen Dansband- ja rock´n roll tuotanto on runsasta ja laadukasta. Soveliasta musiikkitarjontaa ja orkestereita olisi tarjolla vaikka kuinka paljon. Hyviä esimerkkejä ovat mm. Streaplers, Black Jack, Thorleifs, Wilmer X jne. tuotannot. Rock´n roll puolelta mm. The Refreshments ja Micke Muster. Näiden esiintyjien musiikkia tai niistä tehtyjä cover-versioita vain ei kuule suomessa sen paremmin lavoilla kuin radioaalloillakaan.
No joo. Vielä muutama vuosi sitten en olisi voinut ajatella suosittavani riikinruotsalaista rytmimusiikkia suomalaisille tanssilavoille. Niin se maailma muuttuu.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Suomi -tuo Sodan Suurvalta on voittanut kaikki!
Guggi on kivaa!
Kysele tanssinetistä itsellesi lavakummia. joka ohjaa sinut lavatanssin saloihin.
Mitenkähän tämä vastaus liittyi viestiketjun aloittajan kysymyksee?
Olet oikeassa, valitettavasti. Tämä lavoillamme, jopa ns. huippubändien "bugg" on todella kaukana siitä ruotsalaisesta, ja valitettavan usein kovin väkinäisesti sovitetun kuulloista.
ruotsalainen musiikki tulee ja turmelee suomalaisen sielun, arghhhh
Ruotsissa bugg-musiikki lakkasi olemasta jo 90-luvun puolivälin paikkeilla. Eli silloin kun bugg vapautui tiukoista säännöistä, niin myös musiikkin koki saman vapautumiskohtalon. Sen jälkeen buggin tanssimiseen on ollut kelvollista kaikki kaksi tai neli-iskuinen musiikki mikä on sopivaa nopeusaluetta eli noin 120 - 170 iskua minuutissa.
Mutta Suomessa tanssitaan edelleenkin sitä oikeaa ruotsalaista 90-luvun alun buggia, vaikka ruotsalaiset hylkäsivät sen lähes välittömästi sääntöjen vapautumisen jälkeen.
Jep. Ruåtsalaiset tanssivat ruåtsalaista buggia ruåtsalaiseen tanssimusiikkiin ja Suomessa suomalaiseen musiikkiin kuten humppaan jossa on oikea syke.
Näin oli 90-luvun puoliväliin. Kun jengi alkoi ruotsissa kyllästymään tiukasti määriteltyyn tanssityyliin ja musiikkiin niin oli pakko keksiä jotakin buggin suosion palauttamiseksi. Ensimmäiseksi "vapautettiin" bugg musiikki ja buggia alettiin tanssimaan "kansainväliseen rock 'n' rolliin" ja muihin vastaaviin rytmeihin kuten buggiin sopiviin swingeihin, bluesiin, countryyn. Varsinkin 50-luvun tyylinen buggiin sopiva rock 'n' roll muodostui ehkä kaikkein suosituimmaksi bugg muusiikiksi. Vastaavasti ruotsalainen bugg iskelmä ja bugg rock ja rock 'n' roll saivat osittain väistyä svengaavamman musiikin tieltä. Myös kohta Bugg musiikin vapautumisen jälkeen bugg vapautui myös tiukasti määritellystä kaavamaisesta tanssimisesta, ja miehen askellus vapautui lähes kokonaan, tämä vapautuminen muuttikin buggin tanssimista oleellisesti. 90-luvun lopulla kehittyi rinnakkain etenevän bugin rinnalle niinsanottu veto-työntö periaatteella tanssittava linjabugg.
Nykyään tanssitaan (ja opetetaan) laajasti "riksbugg" Ruotsissa. Miten sen leviäminen Suomenmaahan on onnistunut?
Mitä ihmeen sääntöjä, eikös bugg ole aian ollut vapaata tanssia.
Bugg on ollut vielä runsas kymmenen vuotta sitten yksi tiukimmin määritellyistä tansseista. Nykyisin bugg tanssitaan samoin periaattein niin kuin muualla maailmassa tanssitaan neljään iskuun neljällä askeleella hustle. Oleellisin ero on bugg tanssin liikkuminen tavallisen suljetun otteen tanssin tapaan ympäri salia, mistä johtuu tietyt "buggmaisuudet". Keskilattialla paikallaan tanssittuna bugg on täysin sama tanssi kuin 4/4_hustle. Varsinkin humppamusiikkiin, mutta myös muihin sopiviin tasajakoisiin tanssitaan suomessa jo yleisesti 4/4_hustlea, ja monien mielestä se on paikallaan tanssittua buggia.
Suomeen tuotiin tosiaan Bugg tanssillinen tyyli ja vain vähänaika sitten. Suomalaiset ovat muokanneet sen "mieleisekseen" niin bändit kuin tanssijatkin. Molemmille olisi ollut hienoa lähteä omaksumaan sekä hyväksymään sekä että, musiikki vaikute olisi otettu paljon enemmän Ruotsin alkuperäis Bugg tuotannosta.
Esimerkkinä Swing tai Boogie sekä Jiwe tanssit. Ei niitä ole tehty SUOMALAISIKSI versioiksi vaan.
Askelhumppa ontosi kiva niin liikkuvana kuin paikallaankin mutta Bugg olisi saanut kehittyä minunkin mielestäni alkuperäisillä eväillä ja musiikilla sillä se on tosi mielenkiintoinen ja useiden Ruotsalaisten opettamana on kosketus ollut järisyttävä ihana ja aito ja uusiomutoinen mahdollisuuksineen.
Minkähänlaisen Suomalaiset vääntäis ripaskasta?
Kirjallinen ilmaisu ja oikeinkirjoitus ontuu mutta asiasisällöstä olen täysin samaa mieltä kanssasi.
Miten tuo kurssittaminen onnistuu kielellisesti? Tulkkia varmaan käytetään? Onko ollut suosittuja nuo tulkatut ja missäpäin Suomea tapahtuu? Kenen ruotsalaisen vetämälle kurssille kannattaa mennä lähimmän puolen vuoden aikana?
Lavoilla soi runsaanlaisesti hyvää bugg-musiikkia. Lisäksi musiikista on osa polyrytmisiä ja niistä suurin osa toimii erittäin hyvin buggiin. Esimerkiksi yleistyneet polyrytmiset lattarit ovat myös selkeää ja hyvää bugg-musiikkia.
Kyllä varmaankin käydään ihan eri paikoissa tanssimassa, kun bugg-kappaleita on korkeintaan pari joka ilta kun olen käynyt.
Niimpä, mutta ne monet tasaiskuiset bugg-foksit, bugg-rokit, bugg-iskelmät, jne. ovat erinomaista bugg-tanssimusiikkia vaikka bändi ei niitä bugg-kappaleiksi kuuluttaisikaan. Myös useissa lattareissa on eräänlaisena lisärytminä diskokompin tapainen bugg-tanssia tukeva rytmi. Mutta myös usein bändin kuuluttama "seuraavaksi soi buggia" kappale, toimii johonkin muuhun tanssilajiin paremmin, kuin bändin tarkoittamaan buggiin. Usein varsinkin buggiksi kuulutetut ovat erinomaisen hyvää jive-musiikkia. Mutta monet rock 'n' roll kappaleet toimii hyvin myös buggiin, myös ns. jump-tyylinen musiikki on hyvää bugg-tanssimusiikkia.
Erityistä bugg-musiikkilajia ei edes ole olemassa. Ei edes ruotsalainen bugg-iskelmä ja bugg-rock ole sidottu tiukasti buggina tanssittavaksi.