Kuinka parhaiten tulisi juttuun naisen kanssa joka on aiemmassa suhteessaan oppinut olemaan puhumatta kun tilanne alkaa mennä mökötykseksi. Hänen mielestään puhuminen on aiemmassa suhteessa vain aiheuttanut lisää hankaluuksia. Hän vetäytyy kotitöihin tai lähtee ulos, ei puhu mitään ellei kysytä ja pyrkii olemaan mahdollisimman huomaamaton. Hän on ilmeisesti vaan tottunut odottamaan että tunnelma lauhtuu hänen poissa ollessaan. Miten tälläisen ihmisen kanssa olisi parasta pyrkiä keskustelemaan meneillä olevasta tilanteesta tai mikä on siihen johtanut? Vai olisiko parasta lykätä keskustelut muuhun ajankohtaan?
Kilpikonna
ja sen kaveri
5660
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Onnea vaan suoraan yrityksellesi ja jos pääset puhumisen alkuu niin tosi hyvä asia.Olen kanssa hengaillut saman tyylisen ihmisen kanssa vuoden ja nyt kun kerroin kokevani pahaa oloa suhteessamme ja kärsiväni huomioinnin puutteesta.Niin mitä tekikään Hän - ihmetteli vaativuuttani ja oikeuttani suhteen arvosteluun.Siis huh,huh!Löi luukut kiinni eikä edes vastaa puhelimeen tai tekstareihin.En tiedä mitä tekisi hänen kanssaan joka ei puhu tunteistaan,ajatuksistaan ja ongelman asiintyessä karkaa mahdollisimman kauas.Olen oikeastaan jo luovuttanut.Tiedän,että pitäisi ehkä tavoitella ja antaa aikaa hänelle,mutta tuntuu siltä,et rajansa kaikella.
On todella vaikeaa, jos kumppani ei osaa tai halua keskustella. Joiltakin ehkä puuttuvat sanat siinä tilanteessa, varsinkin, jos se on kireähkö. Silloin voi kyseessä olla osaamisen/harjaantumisen puute, joka on korjattavissa jossain määrin, jos vain halua on.
Jos ei ole haluakaan kommunikointiin, pitäisin tilannetta aika toivottomana, itse kyllä pyrkisin eroon ajoissa, mikäli mahdollista. Kärsisin niin paljon tilanteesta. Joku toinen varmasti toimisi toisin, luultavasti fiksummin. En tiedä, miten.
No, yrittäisin puhua joka tapauksessa, ottaisin rauhallisesti esille kiikastavan asian, kertoisin, miten toivon jotain muuta reagointia, kuin mykkyyttä tai pakoa. Kertoisin myös sen, miten tulen aikanaan toimimaan, jos ei mikään ole muutettavissa.
Voisit myös itse kirjoittaa kirjeen, jossa selität ajatuksiasi. Tai pyytää kumppaniasi kirjoittamaan. Tämä ei ole hassumpi keino, vaikka siltä kuulostaakin. Exäni kirjoitti minulle pariin otteeseen, koska hän piti meikäläistä liian hallitsevana keskustelutilanteissa. Näin varmasti olikin. Asiat selvitettiin. Lykkyä tykö.
..tuttua minullekin, että ihminen lyö luukut kiinni. Ei vastaa puhelimeen eikä tekstareihin.
Revi siitä sitten..
Onneksi minulla on niin pitkä pinna. Jaksan odottaa!!
Terkku Jennifer!Miten kauan jouduit odottelee?Vai odotteletko vielä...Mä aattelin,et eipä ole oikeen muuta tehtävissä kuin odotella kuuluuko mitään.Sitä tässä vaan tilanne kärjistyy niin herkästi ja toivo on jo mennyt.Huh,huh!
Ei ole muuta tietä kuin nostaa konna pöydälle ja "pakottaa" rakkaasi puhumaan.
Älykkäänä naisena osaat kyllä esittää asian niin että hänkin tajuaa, että puhumatta asiat vain pahenevat ja hyvä suhde muuttuu pahaksi suhteeksi jos asioista ei voida puhua, että tahdot vain hyvää, ja että kärsit siitä että ette puhu.
Ja ennenkaikkea että välität joka tapauksessa, sanoi hän mitä tahansa.
Sinun on "ärsytettävä" ystäväsi puhumaan vaikka vaikeamman kautta. Ei kai suhde muuten voi koskaan tomia jos ei asioista puhuta? Huonompaan suuntaan menee mitä kauemmin olette puhumatta ja sinä keräät itseesi tätä painetta. Ja hän myös.
Kukaan ei varmaan ikinä maailmassa ole voinut paremmin sulkeutumalla itseensä, sen rakkaasikin varmaan ymmärtänee?