Meneekö miehen ihastus ohi?

ajatusten lisäksi sanoisin, että jos tuo ihastus jää ”salaisuudeksi”, eli siitä ei puhuta, sillä on taipumus kasvaa ja vahvistua. Kun se tavallaan puretaan ja tuodaan esiin, se voi miehen mielessä asettua realistisempaan kokoon. Se on tunne joka aikansa kestää ja laimenee, eikä siinä ole sinänsä mitään väärää että tykkää jostakusta. Se tekee sen vääräksi että sitä ruokitaan romanttisempaan suuntaan, salaillaan ja se purkautuu lopulta tekoina.

Muista että tuo ihastuminen ei ole tarkoitettu loukkaamaan sinua. Ehkä pieni muistutus siitä, että suhteeseen pitää silloin tällöin luoda pientä jännitettä.

mummomuori kirjoitti:

ajatusten lisäksi sanoisin, että jos tuo ihastus jää ”salaisuudeksi”, eli siitä ei puhuta, sillä on taipumus kasvaa ja vahvistua. Kun se tavallaan puretaan ja tuodaan esiin, se voi miehen mielessä asettua realistisempaan kokoon. Se on tunne joka aikansa kestää ja laimenee, eikä siinä ole sinänsä mitään väärää että tykkää jostakusta. Se tekee sen vääräksi että sitä ruokitaan romanttisempaan suuntaan, salaillaan ja se purkautuu lopulta tekoina.

Muista että tuo ihastuminen ei ole tarkoitettu loukkaamaan sinua. Ehkä pieni muistutus siitä, että suhteeseen pitää silloin tällöin luoda pientä jännitettä.

Lue lisää

äläkä usko mummomuorin hulluja juttuja. Muori pitää miehesi toimintaa oikeana. Kaistapäistä puhetta.

Hei!

Kiitos vastauksista. Tuntuu vaikealta ottaa asiaa puheeksi kun mitään konkreettista "näyttöä" ei ole. Mieheni käytös ja jokin tapa puhua hänestä, vaikka ei sitä todellakaan tee paljoa, vaan on saanut minut ehkä vainoharhaiseksi. He tapaavat ehkä kaksi kolme kertaa harrastuksen parissa. Ei muualla. Eivät varmasti ole yhteydessä muutoin kuin silloin kun tapaavat harrastuksessa. Siitä olen varma. Ehkä yritän kysyä asiasta jotenkin? Olen nähnyt naisen. Näyttää ihan normaalilta. Tervehti minua ystävällisesti. Ehkä liioittelen asiaa päässäni ja he tosiaan ovat vain kavereita, jotka eivät ajattele toisistaan muuta. Eli oikeasti juttelevat vain harrastukseen liittyviä asioita. Tosin mieheni tietää hänestä sellaisiakin joita en olisi uskonut. Jostain pinestä kommentista jäin miettimään, että miten ihmeessä ovat tuollaista puhuneet. Tosin varmasti miehenikin kertoo minusta tai meistä jotain. Katson miten tilanne etenee vai oliko tämä vaan ylireagointia minulta.

Taistelukala__? kirjoitti:

Hei!

Kiitos vastauksista. Tuntuu vaikealta ottaa asiaa puheeksi kun mitään konkreettista "näyttöä" ei ole. Mieheni käytös ja jokin tapa puhua hänestä, vaikka ei sitä todellakaan tee paljoa, vaan on saanut minut ehkä vainoharhaiseksi. He tapaavat ehkä kaksi kolme kertaa harrastuksen parissa. Ei muualla. Eivät varmasti ole yhteydessä muutoin kuin silloin kun tapaavat harrastuksessa. Siitä olen varma. Ehkä yritän kysyä asiasta jotenkin? Olen nähnyt naisen. Näyttää ihan normaalilta. Tervehti minua ystävällisesti. Ehkä liioittelen asiaa päässäni ja he tosiaan ovat vain kavereita, jotka eivät ajattele toisistaan muuta. Eli oikeasti juttelevat vain harrastukseen liittyviä asioita. Tosin mieheni tietää hänestä sellaisiakin joita en olisi uskonut. Jostain pinestä kommentista jäin miettimään, että miten ihmeessä ovat tuollaista puhuneet. Tosin varmasti miehenikin kertoo minusta tai meistä jotain. Katson miten tilanne etenee vai oliko tämä vaan ylireagointia minulta.

Lue lisää

Mikä harrastus on kyseessä?

Pesäpallo? kirjoitti:

Mikä harrastus on kyseessä?

Voimailu. Siksi näkevät melko usein, eli viikottain, kun treenitkin on oltava usein.

Taistelukala___? kirjoitti:

Voimailu. Siksi näkevät melko usein, eli viikottain, kun treenitkin on oltava usein.

Mieheni mielestä nainen on viehättävä ja hauskaa seuraa! Mitä tuo sitten tarkoittaa? Ei halunnut jutella asiasta enempää, minä kuulemma olen höpsö. Mitä. Auttakaa nyt. Yritin olla kohtelias ja kysyä vaivihkaa tästä treenikaverista, mutta taisi mennä pieleen. Mies ei ollut yllättynyt kysymyksestä, vaan kertoi mielipiteensä naisesta kun kysyin. Kun jatkoin onko hän ihastunut niin vastasi, että olen höpsö. Aihe loppui siihen. En uskaltanut enää jatkaa. Unohdanko aiheen vai otanko vielä esiin? Onko se liian painostavaa? Pitäisihän avioliitossa voida jutella tällaisista? Tuntuu hirveälle.

Taistelukala___! kirjoitti:

Mieheni mielestä nainen on viehättävä ja hauskaa seuraa! Mitä tuo sitten tarkoittaa? Ei halunnut jutella asiasta enempää, minä kuulemma olen höpsö. Mitä. Auttakaa nyt. Yritin olla kohtelias ja kysyä vaivihkaa tästä treenikaverista, mutta taisi mennä pieleen. Mies ei ollut yllättynyt kysymyksestä, vaan kertoi mielipiteensä naisesta kun kysyin. Kun jatkoin onko hän ihastunut niin vastasi, että olen höpsö. Aihe loppui siihen. En uskaltanut enää jatkaa. Unohdanko aiheen vai otanko vielä esiin? Onko se liian painostavaa? Pitäisihän avioliitossa voida jutella tällaisista? Tuntuu hirveälle.

Lue lisää

varmaan kannata painostaa. Anna ajan kulua ja seuraa tilannetta. Yritä olla oma itsesi ja jatkakaa arkea niinkuin ennenkin.

Voimia sinulle kurjaan tilanteeseen.

Taistelukala___! kirjoitti:

Mieheni mielestä nainen on viehättävä ja hauskaa seuraa! Mitä tuo sitten tarkoittaa? Ei halunnut jutella asiasta enempää, minä kuulemma olen höpsö. Mitä. Auttakaa nyt. Yritin olla kohtelias ja kysyä vaivihkaa tästä treenikaverista, mutta taisi mennä pieleen. Mies ei ollut yllättynyt kysymyksestä, vaan kertoi mielipiteensä naisesta kun kysyin. Kun jatkoin onko hän ihastunut niin vastasi, että olen höpsö. Aihe loppui siihen. En uskaltanut enää jatkaa. Unohdanko aiheen vai otanko vielä esiin? Onko se liian painostavaa? Pitäisihän avioliitossa voida jutella tällaisista? Tuntuu hirveälle.

Lue lisää

..että onko naisella mies?
Kokemuksesta voin kertoa, että yhtä veitsen terällä oloa tulee olemaan ja siihen ei ole muuta keinoa kuin alkaa välittämään asiasta mahdollisimman vähän.
Siinä voi käydä hyvin, huonosti tai hyvin huonosti.
Meillä miehellä alkoi vuosia sitten työkaverin kanssa välit lämpiämään mielestäni liikaakin.
Vapaa-ajallakin oli työjuttuja hotelleineen ja hermot tuntui itselläni menevän.
Aina tuli jotain, mikä murensi sisintäni ja mustasukkaisuus vaivasi.
Kun kysyin asioista, sanoi mies aina jotenkin väärin...nainen oli mukava...hyvin kouluttautunut...mukava juopotteluseura...ymmärsi...viimeinen niitti oli se, kun mieheni sanoi, että hänen kanssaan oli helppoa puhua...!
Minä olin yrittänyt koko suhteemme aikana tehdä ihan kaiken, että mies olisi muuttunut helpommaksi keskustelijaksi (hyvin hiljainen mies...) ja yks kaks olikin joku työtuttu, jonka kanssa oli niin helppoa!
No, suhdetta ei myönnä koskaan olleen, mutta tuskinpa nyt myöntäisikään jotakin kännipanoa eukon kanssa olleen.
Tilanne on nyt mennyt sellaiseksi, että ilmeisesti alkuhuuma on kuitenkin poissa, reissut ovat vähentyneet pelkkiin saunailtoihin kerran, pari vuodessa, eikä enää hehkuta eukosta mitään.
MUTTA...! Minä olen muuttunut.
Vuosikausien yömiettimiseni ja pettymys meihin parina, että olikin joku toisenlainen, joka olikin mieluisampi porinakaveri kuin minä ja jolle mies avautui mieluummin...se loukkasi ja lopetti tunteeni mieheeni.
En rakasta häntä enää, mikä on uskomatonta ja samalla ollut hyvin vapauttavaa.
En enää odota häntä sen kummemmin mistään tulevaksi, mitään ei ole annettavaa, eikä mikään hänen kanssaan tunnu miltään. En vain kertakaikkiaan jaksanut enää tuollaista peliä.
Minäkin kaipaan miestä rinnalleni, joka sanoo, että minä olen se, jonka kanssa on helppo porista.
Mieheni ei ollut se. Olen hakemassa eroa hänestä.

rakkaus kuoli kirjoitti:

..että onko naisella mies?
Kokemuksesta voin kertoa, että yhtä veitsen terällä oloa tulee olemaan ja siihen ei ole muuta keinoa kuin alkaa välittämään asiasta mahdollisimman vähän.
Siinä voi käydä hyvin, huonosti tai hyvin huonosti.
Meillä miehellä alkoi vuosia sitten työkaverin kanssa välit lämpiämään mielestäni liikaakin.
Vapaa-ajallakin oli työjuttuja hotelleineen ja hermot tuntui itselläni menevän.
Aina tuli jotain, mikä murensi sisintäni ja mustasukkaisuus vaivasi.
Kun kysyin asioista, sanoi mies aina jotenkin väärin...nainen oli mukava...hyvin kouluttautunut...mukava juopotteluseura...ymmärsi...viimeinen niitti oli se, kun mieheni sanoi, että hänen kanssaan oli helppoa puhua...!
Minä olin yrittänyt koko suhteemme aikana tehdä ihan kaiken, että mies olisi muuttunut helpommaksi keskustelijaksi (hyvin hiljainen mies...) ja yks kaks olikin joku työtuttu, jonka kanssa oli niin helppoa!
No, suhdetta ei myönnä koskaan olleen, mutta tuskinpa nyt myöntäisikään jotakin kännipanoa eukon kanssa olleen.
Tilanne on nyt mennyt sellaiseksi, että ilmeisesti alkuhuuma on kuitenkin poissa, reissut ovat vähentyneet pelkkiin saunailtoihin kerran, pari vuodessa, eikä enää hehkuta eukosta mitään.
MUTTA...! Minä olen muuttunut.
Vuosikausien yömiettimiseni ja pettymys meihin parina, että olikin joku toisenlainen, joka olikin mieluisampi porinakaveri kuin minä ja jolle mies avautui mieluummin...se loukkasi ja lopetti tunteeni mieheeni.
En rakasta häntä enää, mikä on uskomatonta ja samalla ollut hyvin vapauttavaa.
En enää odota häntä sen kummemmin mistään tulevaksi, mitään ei ole annettavaa, eikä mikään hänen kanssaan tunnu miltään. En vain kertakaikkiaan jaksanut enää tuollaista peliä.
Minäkin kaipaan miestä rinnalleni, joka sanoo, että minä olen se, jonka kanssa on helppo porista.
Mieheni ei ollut se. Olen hakemassa eroa hänestä.

Lue lisää

Olen ymmärtänyt, että nainen on eronnut. En tiedä onko seurustelukumppania. Ehkä ei. Onko hölmöä sanoa miehelle suoraan, että olen huolissani tilanteesta ja että kai hän puhuisi minulle jos ajattelisi naisesta muutakin kuin kaverina? Pakko tehdä jotain. Pelottaa, että tässä käy huonosti. Ikävää, että sinun rakkaus kuoli. En uskoisi, että noin voi käydä, mutta näköjään kaikki on mahdollista. Olette siis vielä naimisissa? Oletteko jutelleet asiasta tarkemmin? Miten miehesi suhtautui siihen, että sinä haluat päätyä eroon? Voimia!

Taistelukala__! kirjoitti:

Olen ymmärtänyt, että nainen on eronnut. En tiedä onko seurustelukumppania. Ehkä ei. Onko hölmöä sanoa miehelle suoraan, että olen huolissani tilanteesta ja että kai hän puhuisi minulle jos ajattelisi naisesta muutakin kuin kaverina? Pakko tehdä jotain. Pelottaa, että tässä käy huonosti. Ikävää, että sinun rakkaus kuoli. En uskoisi, että noin voi käydä, mutta näköjään kaikki on mahdollista. Olette siis vielä naimisissa? Oletteko jutelleet asiasta tarkemmin? Miten miehesi suhtautui siihen, että sinä haluat päätyä eroon? Voimia!

Lue lisää

Meillä kun minä aikoinaan sanoin huolestumiseni, sain kuulla olevani vain mustis, joka tarttis hoitoa ja etten ymmärrä kuulemma mitään. Keskusteluyrityksistäni sain vain "vettä niskaani" ja mies muuttui täysin mykäksi.
Oli muutakin, esim. takkiansa pestessä löysin mm. ruusupuskan kuitin, jonka mies kiisti.
Sanoi sen olevan vain kaupan tiskiltä mukaan tarttuneen..
Tätä koko ruljanssia kesti siis noin 5 vuotta. Itkin yksinäiset yöt, kun mies oli naisen kanssa "työmatkoilla". Itse en ole ravintolaihmisiä, joten en halunnut lähteä millekkään kostoreissuillekkaan. Nainen on naimisissa oleva hänkin.
Vielä pari vuotta sitten olisin itsekkin säälinyt itseäni, mutta nyt tuntuu jo hyvältä.
Sehän se pahalta tuntuikin, kun itse olin niin rakastunut mieheeni, enkä tuntenut mitään haikuja muita miehiä kohtaan millään tasolla. Minulle olisi mieheni riittänyt hautaan asti.
No, enää ei olla asiasta keskusteltu mitään, ei enää kiinnosta ja mieheni kyräilee minua.
Tietää, että nyt on kuppi niin sanottuna mennyt yli.
Olen sanonut yhden riidan aikana, kun lähti taas reissuilleen, että lähden pois, kun nuorimmaiseni kirjoittaa lukiosta ja nyt keväällä kirjoittaa.
Ei asiassa ole enää keskustelemista. En luota enään mieheeni ja rakkaus on kuollut.
En muuta mieltäni, olen jo asunnonkin varannut ja onneksi on ystävät!
En osaa neuvoa sinua tämän kummemmin..meille kävi näin. Sinulle voi käydä kuitenkin ihan toisin, toivon sydämmestäni niin!!
Katkera en ole ja se johtuu siitä, että tunteet kuoli tämän episodin aikana.
Kun kuuntelen "Laura Närhen: Annan sut pois..."-biisiä, se kuvaa ihan sataprosenttisesti meidän liittoamme.
Tsemppiä sulle kaikesta huolimatta!

Taistelukala__! kirjoitti:

Olen ymmärtänyt, että nainen on eronnut. En tiedä onko seurustelukumppania. Ehkä ei. Onko hölmöä sanoa miehelle suoraan, että olen huolissani tilanteesta ja että kai hän puhuisi minulle jos ajattelisi naisesta muutakin kuin kaverina? Pakko tehdä jotain. Pelottaa, että tässä käy huonosti. Ikävää, että sinun rakkaus kuoli. En uskoisi, että noin voi käydä, mutta näköjään kaikki on mahdollista. Olette siis vielä naimisissa? Oletteko jutelleet asiasta tarkemmin? Miten miehesi suhtautui siihen, että sinä haluat päätyä eroon? Voimia!

Lue lisää

Kai sitten arjen keskellä ne puhevälit puolisoon viilenee. Tässä vaiheessa itse vielä avioliiton alkutaipalella tuntuu, että kaikesta voisi ja pitäisi voida puhua ja puhutaankin - jopa niitä kipeitä asioita on ollut ja pettymyksiä puolin ja toisin.

Minulle olisi luonnollista puhua ja ilmaista huoli. On vähän tylyä mutta varmaan monen miehen tapa se, että vaan vedetään asia turhanpäiväiseksi höpsöttelyksi. Sehän on toisen huolen aliarvioimista, ja kuulostaa lähinnä siltä, että koittaa jotenkin väistellä eikä itselleenkään tahdo ehkä myöntää, että huoleen tosiaan on aihetta.

Ol Playa kirjoitti:

Kai sitten arjen keskellä ne puhevälit puolisoon viilenee. Tässä vaiheessa itse vielä avioliiton alkutaipalella tuntuu, että kaikesta voisi ja pitäisi voida puhua ja puhutaankin - jopa niitä kipeitä asioita on ollut ja pettymyksiä puolin ja toisin.

Minulle olisi luonnollista puhua ja ilmaista huoli. On vähän tylyä mutta varmaan monen miehen tapa se, että vaan vedetään asia turhanpäiväiseksi höpsöttelyksi. Sehän on toisen huolen aliarvioimista, ja kuulostaa lähinnä siltä, että koittaa jotenkin väistellä eikä itselleenkään tahdo ehkä myöntää, että huoleen tosiaan on aihetta.

Lue lisää

ajattele jos asiassa ei ole muu kun harrastus...ei miehesi halau kanssasi olla koska olet vainoharhainen...tiedän koska itse tein virheen..testasin ja siihen loppui avioliitto..vuosia sitten...mutta vaikka olis perääkin ei miehet kerro...sanovat höpsöksi sun muuta...mutta tästä johtopäätös ..elä omaa elämääsi niinkuin ennenkin...älä välitä ja muista EI TOISTA VOI OMISTAA..RAKKAUDELLA:)

Ol Playa kirjoitti:

Kai sitten arjen keskellä ne puhevälit puolisoon viilenee. Tässä vaiheessa itse vielä avioliiton alkutaipalella tuntuu, että kaikesta voisi ja pitäisi voida puhua ja puhutaankin - jopa niitä kipeitä asioita on ollut ja pettymyksiä puolin ja toisin.

Minulle olisi luonnollista puhua ja ilmaista huoli. On vähän tylyä mutta varmaan monen miehen tapa se, että vaan vedetään asia turhanpäiväiseksi höpsöttelyksi. Sehän on toisen huolen aliarvioimista, ja kuulostaa lähinnä siltä, että koittaa jotenkin väistellä eikä itselleenkään tahdo ehkä myöntää, että huoleen tosiaan on aihetta.

Lue lisää

Jos parisuhde jää hoitamatta,, ihastuksia tulee helpommin. Monet kuten meilläkin molemmat luulivat tekevänsä yksin kaiken parisuhteessa, koska teimme niitä omia *parisuhdejuttuja*, itse olen mies kaipasin halauksia ja romantiikkaa, vaimosta rakkauden tunnustukset ja hellittelyt on turhaa vonkaamista. itse yritin 15vuotta kertoa päivittäin rakastavani ja halata jne. Vaimo taas mielellään raatoi perheen eteen, ajatellen sen olevan uhraus perheelle.
Sitten se rakkaus ihan väkisinkin hiipui toveruudeksi. Enkä häpeä enkä kadu ystäviäni jota joskus parikertaa vuodessa tapaan. Sanoinkin pulisolleni, keskusteltaessa asiasta, että olisin palvonut maata jalkojesi alla jos olisit halunut. keskustelu päättyi siihen. eli sekään ei herättänyt mitään eloa, niin ei se vika silloin pelkästään ihastuksessa ole. Ja itsekin puran sydänmeni ihan muualla kuin kotona, ja siihenkään en katso olevani pelkästään itse syyllinen.
kannattaisi miettiä miksi toinen ihastuu. Vai tuntuuko se toinen liian selvältä siinä vieressä

rakkaus kuoli kirjoitti:

..että onko naisella mies?
Kokemuksesta voin kertoa, että yhtä veitsen terällä oloa tulee olemaan ja siihen ei ole muuta keinoa kuin alkaa välittämään asiasta mahdollisimman vähän.
Siinä voi käydä hyvin, huonosti tai hyvin huonosti.
Meillä miehellä alkoi vuosia sitten työkaverin kanssa välit lämpiämään mielestäni liikaakin.
Vapaa-ajallakin oli työjuttuja hotelleineen ja hermot tuntui itselläni menevän.
Aina tuli jotain, mikä murensi sisintäni ja mustasukkaisuus vaivasi.
Kun kysyin asioista, sanoi mies aina jotenkin väärin...nainen oli mukava...hyvin kouluttautunut...mukava juopotteluseura...ymmärsi...viimeinen niitti oli se, kun mieheni sanoi, että hänen kanssaan oli helppoa puhua...!
Minä olin yrittänyt koko suhteemme aikana tehdä ihan kaiken, että mies olisi muuttunut helpommaksi keskustelijaksi (hyvin hiljainen mies...) ja yks kaks olikin joku työtuttu, jonka kanssa oli niin helppoa!
No, suhdetta ei myönnä koskaan olleen, mutta tuskinpa nyt myöntäisikään jotakin kännipanoa eukon kanssa olleen.
Tilanne on nyt mennyt sellaiseksi, että ilmeisesti alkuhuuma on kuitenkin poissa, reissut ovat vähentyneet pelkkiin saunailtoihin kerran, pari vuodessa, eikä enää hehkuta eukosta mitään.
MUTTA...! Minä olen muuttunut.
Vuosikausien yömiettimiseni ja pettymys meihin parina, että olikin joku toisenlainen, joka olikin mieluisampi porinakaveri kuin minä ja jolle mies avautui mieluummin...se loukkasi ja lopetti tunteeni mieheeni.
En rakasta häntä enää, mikä on uskomatonta ja samalla ollut hyvin vapauttavaa.
En enää odota häntä sen kummemmin mistään tulevaksi, mitään ei ole annettavaa, eikä mikään hänen kanssaan tunnu miltään. En vain kertakaikkiaan jaksanut enää tuollaista peliä.
Minäkin kaipaan miestä rinnalleni, joka sanoo, että minä olen se, jonka kanssa on helppo porista.
Mieheni ei ollut se. Olen hakemassa eroa hänestä.

Lue lisää

Itse olen kuullut tuon saman vastauksen, kun olen kysyin entisen mieheni uudesta naispuolisesta "ystävästä"... Hänen kanssaan on vaan niin helppo puhua.... Ja kummallista oli todellakin se, että itse olin yrittänyt saada miestäni puhumaan (joka oli ongelma meidän suhteessa 12 vuotta), mutta ei... Ja hauskaa oli myös, että uusi "puhekumppani" oli miestäni 12 vuotta nuorempi, että siitäkin voi päätellä niiden puhumisten tason... Minusta tuntuu, että usein miehet vaan pitkässä suhteessa kun löytävät jonkin kiinnostavan uuden ihmisen, kuvittelevat, että se puhuminen on jotenkin helpompaa. No totta kai se on! Eipä meilläkään aluksi ollut puhumisen kanssa mitään ongelmia, kun ei ollut sitä yhteistä historiaakaan, niin ei tarvinnut toiselta "salata" asioita... No ,mutta sen verran kanssa otti pattiin tuo lause, että se riitti minulle... No puhukoon nyt sitten kenen kanssa lystää, minun kanssa ei ainakaan enää tarvitse puhua!

Testari..ex vaimo kirjoitti:

ajattele jos asiassa ei ole muu kun harrastus...ei miehesi halau kanssasi olla koska olet vainoharhainen...tiedän koska itse tein virheen..testasin ja siihen loppui avioliitto..vuosia sitten...mutta vaikka olis perääkin ei miehet kerro...sanovat höpsöksi sun muuta...mutta tästä johtopäätös ..elä omaa elämääsi niinkuin ennenkin...älä välitä ja muista EI TOISTA VOI OMISTAA..RAKKAUDELLA:)

Lue lisää

Tämä oli hyvin sanottu. :)

Jep, jep! kirjoitti:

Itse olen kuullut tuon saman vastauksen, kun olen kysyin entisen mieheni uudesta naispuolisesta "ystävästä"... Hänen kanssaan on vaan niin helppo puhua.... Ja kummallista oli todellakin se, että itse olin yrittänyt saada miestäni puhumaan (joka oli ongelma meidän suhteessa 12 vuotta), mutta ei... Ja hauskaa oli myös, että uusi "puhekumppani" oli miestäni 12 vuotta nuorempi, että siitäkin voi päätellä niiden puhumisten tason... Minusta tuntuu, että usein miehet vaan pitkässä suhteessa kun löytävät jonkin kiinnostavan uuden ihmisen, kuvittelevat, että se puhuminen on jotenkin helpompaa. No totta kai se on! Eipä meilläkään aluksi ollut puhumisen kanssa mitään ongelmia, kun ei ollut sitä yhteistä historiaakaan, niin ei tarvinnut toiselta "salata" asioita... No ,mutta sen verran kanssa otti pattiin tuo lause, että se riitti minulle... No puhukoon nyt sitten kenen kanssa lystää, minun kanssa ei ainakaan enää tarvitse puhua!

Lue lisää

Juuri tuo lause "hänen kanssaan on niin helppoa puhua!", kiinnitti myös minun huomioni...
Koska itsekkin olen se sosiaalisempi ihminen, joka on aina ollut avoin ja puhunut ihan kaikesta ja iltaisin ennen puhuin mieheni monesti uneenkin, niin lause mieheni suusta oli kuin märkä rätti päin pläsiä!!
Kysyin sitten, no, mistä te sitten puhutte...? Mies kertoi, että nainen (työkaveri myös..., siellähän niitä...) haukkui kuulemma miestään saamattomaksi kotitöissä ja huonopalkkaiseksi ym....?????
Haloo!!!! Mitä, mitä?? Sekö oli sitä helppoa puhumista, kun toisen vaikeudet omassa liitossaan menivät tärkeämmiksi, kuin oman vaimon huolet omasta parisuhteesta...???
Mitä helevettiä!! :O
Tuli vain mieleen, mitähän se mieheni tälle naiselle puhuukaan meidän ongelmista?
Itse olin kanssa tehnyt kaiken, mitä voin, että mies olisi alkanut päivittämään meidän suhteemme, että missä mennään, mutta ei! Sama hiljaisuus tuli aina vain vastaan ja ilkeilyt, että onkohan sulla päässä kaikki ok?
Eihän sitä tuommoista jaksa...oma vaimohan se pitäisi se tärkein olla, sen hyvinvointi ja lasten jaksaminen myös etusijalla...ei joku ihastus työpaikalla..tai harrastuksissa.
Joku sanoi tuolla, ettei toista voi omistaa..ei todellakaan voi, eikä edes saisi mieleen tulla epäilyt, mutta siinähän se pointti onkin, miksi tuli epäilys?
Miksei ole tullut aikaisemmin muiden kohdalla? Miksi nyt luottamus ei tunnukkaan pelaavan?
Niinpä...ei savua ilman tulta.

vain yksi elämä kirjoitti:

Jos parisuhde jää hoitamatta,, ihastuksia tulee helpommin. Monet kuten meilläkin molemmat luulivat tekevänsä yksin kaiken parisuhteessa, koska teimme niitä omia *parisuhdejuttuja*, itse olen mies kaipasin halauksia ja romantiikkaa, vaimosta rakkauden tunnustukset ja hellittelyt on turhaa vonkaamista. itse yritin 15vuotta kertoa päivittäin rakastavani ja halata jne. Vaimo taas mielellään raatoi perheen eteen, ajatellen sen olevan uhraus perheelle.
Sitten se rakkaus ihan väkisinkin hiipui toveruudeksi. Enkä häpeä enkä kadu ystäviäni jota joskus parikertaa vuodessa tapaan. Sanoinkin pulisolleni, keskusteltaessa asiasta, että olisin palvonut maata jalkojesi alla jos olisit halunut. keskustelu päättyi siihen. eli sekään ei herättänyt mitään eloa, niin ei se vika silloin pelkästään ihastuksessa ole. Ja itsekin puran sydänmeni ihan muualla kuin kotona, ja siihenkään en katso olevani pelkästään itse syyllinen.
kannattaisi miettiä miksi toinen ihastuu. Vai tuntuuko se toinen liian selvältä siinä vieressä

Lue lisää

Teillä on liitto kuten meillä, mutta käänteisesti.
Yleensä se nainen on se hellyyden kaipuusta riutuva ja mies se uraohjus...
Miksikähän tällaiset parit ajautuukin yhteen..?
Olis varmaan ihana olla kaltaisesi miehen kanssa....!

vain yksi elämä kirjoitti:

Jos parisuhde jää hoitamatta,, ihastuksia tulee helpommin. Monet kuten meilläkin molemmat luulivat tekevänsä yksin kaiken parisuhteessa, koska teimme niitä omia *parisuhdejuttuja*, itse olen mies kaipasin halauksia ja romantiikkaa, vaimosta rakkauden tunnustukset ja hellittelyt on turhaa vonkaamista. itse yritin 15vuotta kertoa päivittäin rakastavani ja halata jne. Vaimo taas mielellään raatoi perheen eteen, ajatellen sen olevan uhraus perheelle.
Sitten se rakkaus ihan väkisinkin hiipui toveruudeksi. Enkä häpeä enkä kadu ystäviäni jota joskus parikertaa vuodessa tapaan. Sanoinkin pulisolleni, keskusteltaessa asiasta, että olisin palvonut maata jalkojesi alla jos olisit halunut. keskustelu päättyi siihen. eli sekään ei herättänyt mitään eloa, niin ei se vika silloin pelkästään ihastuksessa ole. Ja itsekin puran sydänmeni ihan muualla kuin kotona, ja siihenkään en katso olevani pelkästään itse syyllinen.
kannattaisi miettiä miksi toinen ihastuu. Vai tuntuuko se toinen liian selvältä siinä vieressä

Lue lisää

Näemmä on meitä muitakin ja varmasti paljonkin, mitä tuohon halaamiseen tulee ja rakkaudesta puhumistuneen. Itsekin kuulun ehdottomasti halaaja kastiin, olen aina kuulunut.
Naimisissa 18 vuotta miehen kanssa, joka osasi puhua ja pussata. Nyt leski ihmisenä ja uudessa suhteessa, missä viihdyn kyllä, mutta halaaminen, kuten nuo maagiset sanat, minä rakastan sinua, eivät ole tullakseen. Itse kyllä mielelläni sanon toiselle noin, mutta kun toinen ei ole, miten sen nyt muotoilisi, tottunut elämänsä aikana halaamaan, niin tuntuu se varmasti oudolta, kun tulee nainen, joka halaa mielellään. Toisille on niin vierasta ottaa toinen kainaloon ja pitää lähellään puhellen mukavia. Mutta tästä jatketaan. Hassua, miten toisille halaaminen on tapa kasvaa yhteen ja toisille tapa kasvaa erilleen.

halausta arvostava kirjoitti:

Näemmä on meitä muitakin ja varmasti paljonkin, mitä tuohon halaamiseen tulee ja rakkaudesta puhumistuneen. Itsekin kuulun ehdottomasti halaaja kastiin, olen aina kuulunut.
Naimisissa 18 vuotta miehen kanssa, joka osasi puhua ja pussata. Nyt leski ihmisenä ja uudessa suhteessa, missä viihdyn kyllä, mutta halaaminen, kuten nuo maagiset sanat, minä rakastan sinua, eivät ole tullakseen. Itse kyllä mielelläni sanon toiselle noin, mutta kun toinen ei ole, miten sen nyt muotoilisi, tottunut elämänsä aikana halaamaan, niin tuntuu se varmasti oudolta, kun tulee nainen, joka halaa mielellään. Toisille on niin vierasta ottaa toinen kainaloon ja pitää lähellään puhellen mukavia. Mutta tästä jatketaan. Hassua, miten toisille halaaminen on tapa kasvaa yhteen ja toisille tapa kasvaa erilleen.

Lue lisää

Minäkin olen liitossa, jossa mies ei ole sanonut rakkaudesta koskaan mitään ja pussailtukkin joskus viime vuosituhannella. Halaillut ei ole nuoruusvuosien jälkeen, mutta seksi kyllä maistuu herralle.
Tunnen sen oikein fyysisenä kipuna, kuinka kaipaisin syliä ja painautumista miehen rintaa vasten ja että joku sanoisi, että tykkää minusta.
Oma vika, miksi otin aikoinaan tuollaisen tuppisuun jörrikän. Kunnollinen kyllä on.
Haaveilen joskus löytäväni kuitenkin sellaisen miehen vanhuusvuosiksi, joka tykkäisi pitää lähellä ja pussailla.

sivusta seurannut.. kirjoitti:

Juuri tuo lause "hänen kanssaan on niin helppoa puhua!", kiinnitti myös minun huomioni...
Koska itsekkin olen se sosiaalisempi ihminen, joka on aina ollut avoin ja puhunut ihan kaikesta ja iltaisin ennen puhuin mieheni monesti uneenkin, niin lause mieheni suusta oli kuin märkä rätti päin pläsiä!!
Kysyin sitten, no, mistä te sitten puhutte...? Mies kertoi, että nainen (työkaveri myös..., siellähän niitä...) haukkui kuulemma miestään saamattomaksi kotitöissä ja huonopalkkaiseksi ym....?????
Haloo!!!! Mitä, mitä?? Sekö oli sitä helppoa puhumista, kun toisen vaikeudet omassa liitossaan menivät tärkeämmiksi, kuin oman vaimon huolet omasta parisuhteesta...???
Mitä helevettiä!! :O
Tuli vain mieleen, mitähän se mieheni tälle naiselle puhuukaan meidän ongelmista?
Itse olin kanssa tehnyt kaiken, mitä voin, että mies olisi alkanut päivittämään meidän suhteemme, että missä mennään, mutta ei! Sama hiljaisuus tuli aina vain vastaan ja ilkeilyt, että onkohan sulla päässä kaikki ok?
Eihän sitä tuommoista jaksa...oma vaimohan se pitäisi se tärkein olla, sen hyvinvointi ja lasten jaksaminen myös etusijalla...ei joku ihastus työpaikalla..tai harrastuksissa.
Joku sanoi tuolla, ettei toista voi omistaa..ei todellakaan voi, eikä edes saisi mieleen tulla epäilyt, mutta siinähän se pointti onkin, miksi tuli epäilys?
Miksei ole tullut aikaisemmin muiden kohdalla? Miksi nyt luottamus ei tunnukkaan pelaavan?
Niinpä...ei savua ilman tulta.

Lue lisää

....ei savua ilman tulta...

viestisi on minä minä minä. Asenteesi on turmiollinen parisuhteelle, elä sinkkuna, äläkä pilaa kenenkään elämää

voi mies parkaa kirjoitti:

viestisi on minä minä minä. Asenteesi on turmiollinen parisuhteelle, elä sinkkuna, äläkä pilaa kenenkään elämää

avioliittomme päätty lopulta juuri siitä syystä kun mies ystävysty naisen kanssa ja olivat muka vaan ystäviä.
Eihän siitä mitään tullut,ja minun piti luopua lopulta,sitä mieskin halusi,mutta jätti minulle eron hakemisen ym.
Nyt elää samaisen "ystävän" kanssa ja ei edes tervehdi minua jos jossain näkee.

Kyllä meni luottamus miehiin kokonaan,sillä kaiken piti olla ihan hyvin kuitenkin,miehet näköjään on johdateltavissa.

.......... kirjoitti:

avioliittomme päätty lopulta juuri siitä syystä kun mies ystävysty naisen kanssa ja olivat muka vaan ystäviä.
Eihän siitä mitään tullut,ja minun piti luopua lopulta,sitä mieskin halusi,mutta jätti minulle eron hakemisen ym.
Nyt elää samaisen "ystävän" kanssa ja ei edes tervehdi minua jos jossain näkee.

Kyllä meni luottamus miehiin kokonaan,sillä kaiken piti olla ihan hyvin kuitenkin,miehet näköjään on johdateltavissa.

Lue lisää

kannattaako yleistää???

jhdsfv kirjoitti:

kannattaako yleistää???

En ole ed, mutta olen huomannut itsessänikin tämän paskamaisen piirteen, jota nyt kylläkin varon...etten alkaisi yleistämään, vaikka omassa miehessä negatiivisia puolia inhoankin.
Ei todellakaan kaikki miehet ole vietävissä, eikä kaikki naisetkaan..
Sitä vaan on aluksi niin katkera omalle ukolle sen törppöilyistä, että kaikki ukot tuntuu jonkun aikaa niin munasta talutettavilta ja sioilta... sorry vaan te muut siihen täysin syyttömät miehet. ;))
Luulenpa oman mieheni käyttäytymisenkin johtuvan vain siitä, ettei kestänyt parisuhteen arkea lastenkin siihen tullessa. Meni niin sanottuna "tylsäksi elämä", varmaan...

voi mies parkaa kirjoitti:

viestisi on minä minä minä. Asenteesi on turmiollinen parisuhteelle, elä sinkkuna, äläkä pilaa kenenkään elämää

Juu, kammottava minäminäminä nainen, tiedän tyypin ja kartan kuin ruttoa.
Ei noita oman egonsa kailotttajia kestä erkkikään.

Jos tosiaan halua testailla, niin tuo puhelinjuttu kertoo paljon...

Mies vaan tinkasi että eivät he seurustele vaikka yhdessä vietettiin todella paljon aikaa tuon naisystävän kanssa. Mutta paljastuikin että nainen oli ihastunut mutta mieheni ei vaan tajunnut kuviota ennen kuin kaikki oli jo mennyt ketuilleen...

Tietenkään ketään ei voi ihastumisesta syyttää. Ihastuminen on ihan normaalia ja sitä voi tapahtua vaikka on parisuhteessakin. Itse olen pitkään seurustellut nainen ja olen kerran ihastunut toiseen mieheen.
Ihmisestä itsestään riippuu miten hän toimii tilanteessa.

Itse mietin asiaa ja tajusin, että oma mieheni on täydellinen, ja että en halua pilata pitkää suhdettamme alkamalla pitää peliä jonkun toisen kanssa. Koska tajuan sen, että kaikissa parisuhteissa tulee ennenpitkää arki vastaan. Mieheni on kuitenkin täydellinen. Jos vertaan häntä tähän toiseen, niin löydän miehestäni paljon enemmän niitä piirteitä joita miehessä haluan olevan yhteinen historiamme. Miksi olisin niin tyhmä että haluaisin heittää sen kaiken pois vain jonkin ihastuksen takia. Meillä mieheni kanssa on rakastava suhde ja en ikimaailmassa haluaisi satuttaa ja loukata häntä.

Varmaan riippuu paljolti parisuhteenne laadusta, miten miehesi tilanteessa toimii. Jos teillä on paljon ongelmia, voi olla että miehesi päätyy ajatusketjussaan erilaiseen ratkaisuun kuin mihin itse päädyin. Toivottavasti hän on kuitenkin luonteeltaan sellainen, että ymmärtää pohdiskella ja mietiskellä asioita, eikä toimi vain hetken mielijohteista. Paras neuvo sinulle on, että älä kuuntele muiden neuvoja. Sinä itse tunnet miehesi parhaiten.

fdghjgk kirjoitti:

Tietenkään ketään ei voi ihastumisesta syyttää. Ihastuminen on ihan normaalia ja sitä voi tapahtua vaikka on parisuhteessakin. Itse olen pitkään seurustellut nainen ja olen kerran ihastunut toiseen mieheen.
Ihmisestä itsestään riippuu miten hän toimii tilanteessa.

Itse mietin asiaa ja tajusin, että oma mieheni on täydellinen, ja että en halua pilata pitkää suhdettamme alkamalla pitää peliä jonkun toisen kanssa. Koska tajuan sen, että kaikissa parisuhteissa tulee ennenpitkää arki vastaan. Mieheni on kuitenkin täydellinen. Jos vertaan häntä tähän toiseen, niin löydän miehestäni paljon enemmän niitä piirteitä joita miehessä haluan olevan yhteinen historiamme. Miksi olisin niin tyhmä että haluaisin heittää sen kaiken pois vain jonkin ihastuksen takia. Meillä mieheni kanssa on rakastava suhde ja en ikimaailmassa haluaisi satuttaa ja loukata häntä.

Varmaan riippuu paljolti parisuhteenne laadusta, miten miehesi tilanteessa toimii. Jos teillä on paljon ongelmia, voi olla että miehesi päätyy ajatusketjussaan erilaiseen ratkaisuun kuin mihin itse päädyin. Toivottavasti hän on kuitenkin luonteeltaan sellainen, että ymmärtää pohdiskella ja mietiskellä asioita, eikä toimi vain hetken mielijohteista. Paras neuvo sinulle on, että älä kuuntele muiden neuvoja. Sinä itse tunnet miehesi parhaiten.

Lue lisää

Itse uskon että maailmassa on paljon ihmisiä, joiden kanssa voisi solmia suhteen ja olla onnellinen. Siksi näitä ihastumisiakin tapahtuu ja se on normaalia. Se pitää vain ymmärtää, että ei se jos ihastuu johonkin tarkoita että omassa suhteessa olisi välttämättä jotain pielessä. Ihastuminen on inhimillinen tunne, eikä sitä pitäisi tunteena pelätä tai vältellä. Ongelma on enemmänkin siinä, että nämä asiat pitää ymmärtää. Siis pitää ymmärtää, että tälläiset tunteet ovat normaaleja, jolloin niihin kykenee suhtautumaan oikealla tavalla.

Moni ei kykene ihastumistilanteessa erottamaan tunteita ja järkeä, jolloin seuraa näitä pettämisiä.
Itse ajattelen niin, että jos oma suhde on kunnossa ja sen oman kumppanin tunteista välittää aidosti ja oikeasti, niin silloin ihastumistilanteessa ensimmäinen tunne on huoli omasta puolisosta, huoli siitä, että ei halua satuttaa tai loukata tätä. Ja silloin alkaa tulemaan "järkiinsä" sen ihastuksen suhteen ja kykenee pistämään asiat tärkeysjärjestykseen.

Mutta jos omassa suhteessa menee huonosti on paljon riitoja, seksittömyyttä jne. Silloin ne oman puolison tunteen eivät tule niin helposti mieleen ihastumistilanteessa (koska alitajunnassa on valmiina negatiivissävytteisiä tai pettymyksen tunteita omaa puolisoa kohtaan) ja silloin helposti lähdetään seuraamaan vain niitä tunteita, joita se uusi ihastus herättää.

slkdfh kirjoitti:

Itse uskon että maailmassa on paljon ihmisiä, joiden kanssa voisi solmia suhteen ja olla onnellinen. Siksi näitä ihastumisiakin tapahtuu ja se on normaalia. Se pitää vain ymmärtää, että ei se jos ihastuu johonkin tarkoita että omassa suhteessa olisi välttämättä jotain pielessä. Ihastuminen on inhimillinen tunne, eikä sitä pitäisi tunteena pelätä tai vältellä. Ongelma on enemmänkin siinä, että nämä asiat pitää ymmärtää. Siis pitää ymmärtää, että tälläiset tunteet ovat normaaleja, jolloin niihin kykenee suhtautumaan oikealla tavalla.

Moni ei kykene ihastumistilanteessa erottamaan tunteita ja järkeä, jolloin seuraa näitä pettämisiä.
Itse ajattelen niin, että jos oma suhde on kunnossa ja sen oman kumppanin tunteista välittää aidosti ja oikeasti, niin silloin ihastumistilanteessa ensimmäinen tunne on huoli omasta puolisosta, huoli siitä, että ei halua satuttaa tai loukata tätä. Ja silloin alkaa tulemaan "järkiinsä" sen ihastuksen suhteen ja kykenee pistämään asiat tärkeysjärjestykseen.

Mutta jos omassa suhteessa menee huonosti on paljon riitoja, seksittömyyttä jne. Silloin ne oman puolison tunteen eivät tule niin helposti mieleen ihastumistilanteessa (koska alitajunnassa on valmiina negatiivissävytteisiä tai pettymyksen tunteita omaa puolisoa kohtaan) ja silloin helposti lähdetään seuraamaan vain niitä tunteita, joita se uusi ihastus herättää.

Lue lisää

Erittäin hyvin kirjoitettu. Juuri noin se menee.

/// kirjoitti:

Erittäin hyvin kirjoitettu. Juuri noin se menee.

varsinkin kun näitä Hamiltonin pillipiipareita kulkee soittamassa siellä sun täällä...
Onko se sitten joku ihme, että siellä on kohta hiirilauma perässä?
Mutta onneks on aina muutama vastarannan kiiski, joka ei ihan jokaisen huilun perässä
heti juokse...

Meinasin itse kirjoittaa jotain samankaltaista, mutta hyvä että joku toinen ehti ensin. Asiasta kannattaa puhua avoimesti, myös omista peloistasi. Jos pelkäät menettäväsi miehesi ja toimit tämän pelon ohjaamana, niin todennäköisesti menetät hänet lopulta - ainakin jollain tasolla (vaikka hän kuuntelisikin "järkeään" ja jäisi luoksesi).

Näin....! kirjoitti:

Meinasin itse kirjoittaa jotain samankaltaista, mutta hyvä että joku toinen ehti ensin. Asiasta kannattaa puhua avoimesti, myös omista peloistasi. Jos pelkäät menettäväsi miehesi ja toimit tämän pelon ohjaamana, niin todennäköisesti menetät hänet lopulta - ainakin jollain tasolla (vaikka hän kuuntelisikin "järkeään" ja jäisi luoksesi).

Lue lisää

Hei :)

Tässä vaiheessa ihastuminen lienee aseksuaalista, niin ymmärsin. Oletko ajatellut sitä vaihtoehtoa, että se voisi jäädäkin sellaiseksi? Keskustelkaa tästäkin vaihtoehdosta. Ensin vaikka sinä ja miehesi, ja toisaalta miehesi ja hänen ihastuksensa. Jos tällainen vaihtoehto tuntuisi teille sopivalta, niin asiasta olisi helpompi puhua jo kolmisinkin - tai sitten käytätte sitä miespahaa välittäjänä. Hänhän koko asian on sotkenutkin, niin on velvollinen sen myös selvittämään ilman että teidän pitää hänen asioistaan aina huolehtia!

Kaikkea hyvää sinulle. Suhtaudut kypsästi ja vastuuntuntoisesti asiaan. Hiljaa hyvä tulee :)

P.S. Pyydä sitä miestäsi antamaan sinulle kokovartalohieronta tukasta varpaidenväleihin saakka, mutta ilman genitaalialueisiin koskemista. Tällä tavoin sinulle selviää asioita teidän suhteestanne, itsestäsikin :)

A kirjoitti:

Hei :)

Tässä vaiheessa ihastuminen lienee aseksuaalista, niin ymmärsin. Oletko ajatellut sitä vaihtoehtoa, että se voisi jäädäkin sellaiseksi? Keskustelkaa tästäkin vaihtoehdosta. Ensin vaikka sinä ja miehesi, ja toisaalta miehesi ja hänen ihastuksensa. Jos tällainen vaihtoehto tuntuisi teille sopivalta, niin asiasta olisi helpompi puhua jo kolmisinkin - tai sitten käytätte sitä miespahaa välittäjänä. Hänhän koko asian on sotkenutkin, niin on velvollinen sen myös selvittämään ilman että teidän pitää hänen asioistaan aina huolehtia!

Kaikkea hyvää sinulle. Suhtaudut kypsästi ja vastuuntuntoisesti asiaan. Hiljaa hyvä tulee :)

P.S. Pyydä sitä miestäsi antamaan sinulle kokovartalohieronta tukasta varpaidenväleihin saakka, mutta ilman genitaalialueisiin koskemista. Tällä tavoin sinulle selviää asioita teidän suhteestanne, itsestäsikin :)

Lue lisää

Mitä se tuollainen hieronta sitten kertoo?
Meillä jos mies tulee hieroon saunan jälkeen rasvaa pelkästään jalkohini, ei mene kauaakaan, kun jo hänellä seisoo ja minulta kysymättä on jo kohta naiskentelemassa siinä...
Onko se siis hyvä asia vaan huono asia?
Silti on jonkinlainen ihastus työpaikallaankin...

Niin?? kirjoitti:

Mitä se tuollainen hieronta sitten kertoo?
Meillä jos mies tulee hieroon saunan jälkeen rasvaa pelkästään jalkohini, ei mene kauaakaan, kun jo hänellä seisoo ja minulta kysymättä on jo kohta naiskentelemassa siinä...
Onko se siis hyvä asia vaan huono asia?
Silti on jonkinlainen ihastus työpaikallaankin...

Lue lisää

Miehesi vehkeet siitä kulu,vaikka tuikkaakin harrastuskaveria. Suotta olet huolissasi.

ne, kirjoitti:

Miehesi vehkeet siitä kulu,vaikka tuikkaakin harrastuskaveria. Suotta olet huolissasi.

En nyt siitä ollutkaan kyse ollenkaan, vaan mitä se hieronta kertoo suhteesta...?

Ihan kiva, jos jou pystyy pitämään pikku ihastuksen pelkkänä pikku ihastuksena. Todella harva pystyy antamaan pirulle vain pikkusormen.

Yksi sun toinen on saanut kokea liiallisen luottamisen olevan naivia. Toinen käsittää sen mielellään helposti niin, että saa pelehtiä miten huvittaa, eikä hänellä ole selkeää kuvaa siitä missä tulee raja vastaan.

Siskoni on miehineen juuri noita "avoimia" tyyliin "toista ei voi omistaa". Joudun kuitenkin oman mieheni kanssa silminnäkijäksi siitä, millaista pelehtimistä kumpikin harrastaa toisiltaan salaa sen "avoimen" kulissin takana. Ei siinä mitään, antaa heidän tehdä mitä lystäävät. Mutta kyllä siinä pienet lapset jäävät usein jalkoihin, kun vanhemmat pörräävät niin mahdottoman ihastuneina tahoillaan ja tappelevat vapaailloistaan. Typerintä maailmassa on joutua lapsenvahdiksi, että vanhemmat pääsevät tahoilleen liikenteeseen. Siihen en enää edes suostu.

Jotenkin vastuuntunnotonta ja lapsellista käytöstä, en edes jaksa kuunnella niitä siskoni hehkutteluja ihastuksistaan. Aviomies kuvittelee että siskoni kertoo aina kaiken. Hah. En toisaalta myöskään kerro hänelle mitä mieheni tietää hänen aviomiehensä touhuista, itsepähän ovat "avoimen" linjansa valinneet ja ylpeitä siitä. Mutta vielä kurjempaa olisi tietysti, jos siskoni istuisi luottavaisena kotona ja mies pelleilisi hänen luottamuksellaan. Silloin kyllä kertoisin siskolleni kaiken. Nyt he ainakin tavallaan ansaitsevat toisensa...

Silminnäkijä. kirjoitti:

Ihan kiva, jos jou pystyy pitämään pikku ihastuksen pelkkänä pikku ihastuksena. Todella harva pystyy antamaan pirulle vain pikkusormen.

Yksi sun toinen on saanut kokea liiallisen luottamisen olevan naivia. Toinen käsittää sen mielellään helposti niin, että saa pelehtiä miten huvittaa, eikä hänellä ole selkeää kuvaa siitä missä tulee raja vastaan.

Siskoni on miehineen juuri noita "avoimia" tyyliin "toista ei voi omistaa". Joudun kuitenkin oman mieheni kanssa silminnäkijäksi siitä, millaista pelehtimistä kumpikin harrastaa toisiltaan salaa sen "avoimen" kulissin takana. Ei siinä mitään, antaa heidän tehdä mitä lystäävät. Mutta kyllä siinä pienet lapset jäävät usein jalkoihin, kun vanhemmat pörräävät niin mahdottoman ihastuneina tahoillaan ja tappelevat vapaailloistaan. Typerintä maailmassa on joutua lapsenvahdiksi, että vanhemmat pääsevät tahoilleen liikenteeseen. Siihen en enää edes suostu.

Jotenkin vastuuntunnotonta ja lapsellista käytöstä, en edes jaksa kuunnella niitä siskoni hehkutteluja ihastuksistaan. Aviomies kuvittelee että siskoni kertoo aina kaiken. Hah. En toisaalta myöskään kerro hänelle mitä mieheni tietää hänen aviomiehensä touhuista, itsepähän ovat "avoimen" linjansa valinneet ja ylpeitä siitä. Mutta vielä kurjempaa olisi tietysti, jos siskoni istuisi luottavaisena kotona ja mies pelleilisi hänen luottamuksellaan. Silloin kyllä kertoisin siskolleni kaiken. Nyt he ainakin tavallaan ansaitsevat toisensa...

Lue lisää

Mitä se teitä liikuttaa kuinka ja mitä he kertovat toisilleen. Jos on jo kahden välisesti sovittu avoimesta suhteesta, se ei tarkoita että niitä juttuja tarvitsee kertoa koko ajan toiselle, eihän mikään suhde tätä kestäisi.

Jos kerran kummatkin on tietoisia siitä, että toisella on lupa toimia halujensa mukaan, mitä kyttäämistä siinä enää tarvitsee.... Sehän on heidän valinta ja oma määritelmänsä toimivalle suhteelle. Turha kai sitä on ulkopuolelta enää moralisoida. Luulen oikeasti että lapset saattavat olla jopa onnellisempia kun äiti ja isä pääsevät välillä tuulettumaan. Taistelu vapaapäivistä on pientä sen rinnalla mitä jurotusta näissä vakiliitto-perheissä saa seurata.

Se haluatteko tukea tätä "rappiota" on tietenkin teidän oma asenteenne...

tämä elämä kirjoitti:

Mitä se teitä liikuttaa kuinka ja mitä he kertovat toisilleen. Jos on jo kahden välisesti sovittu avoimesta suhteesta, se ei tarkoita että niitä juttuja tarvitsee kertoa koko ajan toiselle, eihän mikään suhde tätä kestäisi.

Jos kerran kummatkin on tietoisia siitä, että toisella on lupa toimia halujensa mukaan, mitä kyttäämistä siinä enää tarvitsee.... Sehän on heidän valinta ja oma määritelmänsä toimivalle suhteelle. Turha kai sitä on ulkopuolelta enää moralisoida. Luulen oikeasti että lapset saattavat olla jopa onnellisempia kun äiti ja isä pääsevät välillä tuulettumaan. Taistelu vapaapäivistä on pientä sen rinnalla mitä jurotusta näissä vakiliitto-perheissä saa seurata.

Se haluatteko tukea tätä "rappiota" on tietenkin teidän oma asenteenne...

Lue lisää

...että siinä vaan kaikki persettä ja mulkkua jakeleen ympäri kylää!!
On se sillä lailla moraalitonta, että jos kaikki tuollaista harrastaisi, yhtä porttolaa olisi koko yhteiskunta.
Saahan sitä huseerata, mutta kyllä reilumpaa olisi erota, ennen kuin jonpikumpi tartuttaa taudin toiselle.
Aina ei ole niin tuuria niiden sivusuhteiden kanssa.
Lapset kun kasvaa, ei ole kiva, kun tulee korviin suhteet isän tyttöystävistä tai äidin jakorasiasta...
Kiinni tahtoo kuitenkin joskus jäädä nämä itsensä jakelijat ja kuinka avointa se sellainenkaan sitten on, kun kuitenkin salataan ne ihastukset...?

tämä elämä kirjoitti:

Mitä se teitä liikuttaa kuinka ja mitä he kertovat toisilleen. Jos on jo kahden välisesti sovittu avoimesta suhteesta, se ei tarkoita että niitä juttuja tarvitsee kertoa koko ajan toiselle, eihän mikään suhde tätä kestäisi.

Jos kerran kummatkin on tietoisia siitä, että toisella on lupa toimia halujensa mukaan, mitä kyttäämistä siinä enää tarvitsee.... Sehän on heidän valinta ja oma määritelmänsä toimivalle suhteelle. Turha kai sitä on ulkopuolelta enää moralisoida. Luulen oikeasti että lapset saattavat olla jopa onnellisempia kun äiti ja isä pääsevät välillä tuulettumaan. Taistelu vapaapäivistä on pientä sen rinnalla mitä jurotusta näissä vakiliitto-perheissä saa seurata.

Se haluatteko tukea tätä "rappiota" on tietenkin teidän oma asenteenne...

Lue lisää

Kerroinpahan vain yhden tarinan siitä ns. "avoimuudesta". Enkä minä edes halua sekaantua asiaan eikä siitä tarvitse kenenkään sivullisen palstalaisenkaan tuohtua puoleen eikä toiseen.

Siskolla ja hänen miehellään EI ole oikeasti AVOINTA suhdetta. Uskollisuutta vaaditaan puolin ja toisin.

He pelehtivät jatkuvasti toistensa selän takana, mutta esittävät toisilleen ns. avointa. Siskoni on hirveän ylpeä siitä, ettei ole mustasukkainen vaikka aviomies himoitsee julkisesti jotain musiikkivideon typykkää tai kuolaa jonkun minihamosen tai tissitähden perään kadulla tai baarissa. Hän luulee, että se ihastuminen jää siihen, kun mies kerran on niin "avoimesti" sen ilmaisee. Tiedän, että ero tulee jos totuus avoimen kulissin takaisesta salatusta elämästä tulee ilmi.

Löysin treffisivuilta salarakkaan, jonka kanssa olimme heti samalla aaltopituudella. Mies on avioliitossa, minä eronnut jo vuosia sitten. Miehellä on pitkä työmatka, jonka aikana puhuimme aamuin illoin päivittäin. Kiinnyimme toisiimme todella syvästi. Se oli sielujen sympatiaa ja suurta henkistä yhteyttä. Vaimo sai suhteen selville. Mies palasi vaimonsa luo, minä jäin yksin tunteitteni sekasortoiseen kaaokseen.

taas yksinäinen kirjoitti:

Löysin treffisivuilta salarakkaan, jonka kanssa olimme heti samalla aaltopituudella. Mies on avioliitossa, minä eronnut jo vuosia sitten. Miehellä on pitkä työmatka, jonka aikana puhuimme aamuin illoin päivittäin. Kiinnyimme toisiimme todella syvästi. Se oli sielujen sympatiaa ja suurta henkistä yhteyttä. Vaimo sai suhteen selville. Mies palasi vaimonsa luo, minä jäin yksin tunteitteni sekasortoiseen kaaokseen.

Lue lisää

> Se oli sielujen sympatiaa ja suurta henkistä yhteyttä. Vaimo sai suhteen selville. Mies palasi vaimonsa luo, minä jäin yksin tunteitteni sekasortoiseen kaaokseen.

Keskustelitko lainkaan miehen kanssa suhteenne jatkamisesta ja keskusteliko mies lainkaan vaimonsa kanssa suhteenne jatkamisesta? Mahdollisesti olisitte päässeet sellaiseen tulokseen, että voitte jatkaa samaan tapaan ja nyt vieläpä vailla minkäänlaista salailua. (En tosin voi varmasti tietää oliko salailua, mutta vähän siihen tuo viittasi että lopetitte sen takia, että vaimo "sai suhteen selville".)

"Sielujen sympatia ja suuri henkinen yhteys" kuulostaa hyvältä lähtökohdalta ihmissuhteelle miehen ja naisen välillä. Ainakin se kuulostaa minulta paremmalta kuin "mieletön seksi" tai "saa kerrankin puhua jollekin". :D

Ja kyllä se tunteittesi sekasortoinen kaaos siitä tasaantuu. Otapa mieheen yhteys sen jälkeen ja keskustelkaa asiasta aikuisten tavoin. :)

taas yksinäinen kirjoitti:

Löysin treffisivuilta salarakkaan, jonka kanssa olimme heti samalla aaltopituudella. Mies on avioliitossa, minä eronnut jo vuosia sitten. Miehellä on pitkä työmatka, jonka aikana puhuimme aamuin illoin päivittäin. Kiinnyimme toisiimme todella syvästi. Se oli sielujen sympatiaa ja suurta henkistä yhteyttä. Vaimo sai suhteen selville. Mies palasi vaimonsa luo, minä jäin yksin tunteitteni sekasortoiseen kaaokseen.

Lue lisää

En voi kuin istua alas ja puistella päätäni. Olet joutunut oikein klassisen tavishuijarin uhriksi. Mikään ei ole tyypillisempää kuin kuvailemasi tilanne. Ukkomiehet pongailevat salasuhteita treffisivuilla päivittäin. Nainen yleensä kuvittelee, että kyseessä on sielujen sympatia. Miehellä ei ollut aikomustakaan jättää vaimoaan salasuhteen vuoksi, kunhan viihdytti itseään ja testasi markkina-arvoaan.

Tämä on niin surullisen arkipäiväinen tarina, että ole todella pahoillani siitä, ettet tuntenut tätä vakiokuvioa ennen kuin jouduit itse sen uhriksi. Unohda koko äijä ja unohda treffisivut, suurin osa miehistä sillä on juuri noita salasuhteilijoita, joilla ei ole aikomustakaan jättää vakiokumppaniaan. Jos sinulla on taipumus kokea ihmissuhteet kohtalonomaisesti ja herkin tuntein, niin internetin treffipalstat eivät missään tapauksessa ole sinua varten.

A kirjoitti:

> Se oli sielujen sympatiaa ja suurta henkistä yhteyttä. Vaimo sai suhteen selville. Mies palasi vaimonsa luo, minä jäin yksin tunteitteni sekasortoiseen kaaokseen.

Keskustelitko lainkaan miehen kanssa suhteenne jatkamisesta ja keskusteliko mies lainkaan vaimonsa kanssa suhteenne jatkamisesta? Mahdollisesti olisitte päässeet sellaiseen tulokseen, että voitte jatkaa samaan tapaan ja nyt vieläpä vailla minkäänlaista salailua. (En tosin voi varmasti tietää oliko salailua, mutta vähän siihen tuo viittasi että lopetitte sen takia, että vaimo "sai suhteen selville".)

"Sielujen sympatia ja suuri henkinen yhteys" kuulostaa hyvältä lähtökohdalta ihmissuhteelle miehen ja naisen välillä. Ainakin se kuulostaa minulta paremmalta kuin "mieletön seksi" tai "saa kerrankin puhua jollekin". :D

Ja kyllä se tunteittesi sekasortoinen kaaos siitä tasaantuu. Otapa mieheen yhteys sen jälkeen ja keskustelkaa asiasta aikuisten tavoin. :)

Lue lisää

Ne sielujen sympatiat ja henkiset yhteydet kyllä tiietään! ;))
Yhtä hölynpölyä arjen astuessa kuvioihin ja tuskinpa tuokaan nainen paljon arjen asioita edes mietti miehen kanssa kuherrellessaan.
Olis siinä voinut " höttö" lentää pian ikkunasta pakkaseen, miehen tuodessa lapsikatraansa naisen passattavaksi viikonloppuisin eron koittaessa..! :))
...ja se mieletön seksi on kylläkin enempi miesten makuun! ;D

Ystävän neuvo kirjoitti:

En voi kuin istua alas ja puistella päätäni. Olet joutunut oikein klassisen tavishuijarin uhriksi. Mikään ei ole tyypillisempää kuin kuvailemasi tilanne. Ukkomiehet pongailevat salasuhteita treffisivuilla päivittäin. Nainen yleensä kuvittelee, että kyseessä on sielujen sympatia. Miehellä ei ollut aikomustakaan jättää vaimoaan salasuhteen vuoksi, kunhan viihdytti itseään ja testasi markkina-arvoaan.

Tämä on niin surullisen arkipäiväinen tarina, että ole todella pahoillani siitä, ettet tuntenut tätä vakiokuvioa ennen kuin jouduit itse sen uhriksi. Unohda koko äijä ja unohda treffisivut, suurin osa miehistä sillä on juuri noita salasuhteilijoita, joilla ei ole aikomustakaan jättää vakiokumppaniaan. Jos sinulla on taipumus kokea ihmissuhteet kohtalonomaisesti ja herkin tuntein, niin internetin treffipalstat eivät missään tapauksessa ole sinua varten.

Lue lisää

Miehillä on jo se arjen jakaja siellä kotona ja hakevat vain viihdykettä muualta tylsään arkeensa.
Monilla on seksi vähentynyt tai lakannut kokonaan, ja hakevat siksi näitä sinisilmäeukkoja saaliikseen.
Harva mies haluaa lähteä omasta mökistään mihinkään uuden ihastuksen takia, josta ei edes tiedä, tulisiko siitä edes yhtä hyvää palvelijaa kuin siellä kotona olevasta.
Pelleilevät aikansa ja iskevät juuri tuohon kohtaan naisessa, minkä tietävät naisia viehättävän, eli tuohon sielujen sympatiaan, heh!
Kyllä ne nämä sielukkaat ukot kuitenkin loppujen lopuksi pyrkii sinne sinisilmäisen eukon pöksyihin aikaa myöten. :)

Vaisto on tietoa, mutta voiko vaisto olla koskaan väärässä? Aidon tiedon kun tunnistaa siitä, että se voidaan kiistää.

Paulikka kirjoitti:

Vaisto on tietoa, mutta voiko vaisto olla koskaan väärässä? Aidon tiedon kun tunnistaa siitä, että se voidaan kiistää.

Aidon tiedon voi kiistää! ;DD
Jep! Minun mieheni harrastaa sitä! valehtelee nääs....

oikea valepukki! kirjoitti:

Aidon tiedon voi kiistää! ;DD
Jep! Minun mieheni harrastaa sitä! valehtelee nääs....

Totta. Jokin vaisto sanoi ja sanoo, että miehelläni on jokin yhteys tähän naiseen. Harrastukseen en voi mennä mukaan. Heillä on ajoittain valmentaja ym. enkä kuulu porukkaan. Olisi läpinäkyvää mennä mukaan nyt kun en ole 10v ollut lajista kiinnostunut. Ehkä voisin mennä vastaan kun treenit loppuu. Tuosta vaistosta, aiemmin ei ole ollut vastaavaa. Nyt tuli tunne kuin miehelläni olisi ikävä naista. Ja näyttää niin haikealle kun puhuu jotain mikä vähänkin sivuaa aihetta. En edes haluaisi miettiä tätä enempää tai tästä tulee entistä todellisempaa. Mutta kyllä tämä on mielessä päivittäin. :(

Taistelukala__! kirjoitti:

Totta. Jokin vaisto sanoi ja sanoo, että miehelläni on jokin yhteys tähän naiseen. Harrastukseen en voi mennä mukaan. Heillä on ajoittain valmentaja ym. enkä kuulu porukkaan. Olisi läpinäkyvää mennä mukaan nyt kun en ole 10v ollut lajista kiinnostunut. Ehkä voisin mennä vastaan kun treenit loppuu. Tuosta vaistosta, aiemmin ei ole ollut vastaavaa. Nyt tuli tunne kuin miehelläni olisi ikävä naista. Ja näyttää niin haikealle kun puhuu jotain mikä vähänkin sivuaa aihetta. En edes haluaisi miettiä tätä enempää tai tästä tulee entistä todellisempaa. Mutta kyllä tämä on mielessä päivittäin. :(

Lue lisää

Kyllä tuo ihastumiselta vaikuttaa..
No, ei kannata tehdä kuitenkaan vielä isompaa numeroa...aika iisiähän tuo vielä on ja voi sellaisena pysyäkkin! Sitten, jos alkaa olla jotain yhteisiä treenimatkoja jossain hotelleissa, niin sinuna kyllä änkäytyisin sellaisiin mukaan. Siellä on se alkoholi semmoinen kiusa kuitenkin.
Kyllä meidänkin isäntä ihastui töissä yhteen harjoittelijatyttöseen ja sen oikein huomasi, kuin söi tätä tyttöä silmillään, kun esim. kerran kaupassa osuimme vastakkain.
No, kesä meni ja tyttö sen mukana, eikä isäntä tytön mentyä enää siitä mitään puhunut.
Ne ihastukset tulee ja menee ja jos teillä on muuten suhde kunnossa (seksiä ja sellaista riittävästi..)
en usko miehesi ainakaan niitten puutteessa naista havittelevan..
Onpahan nyt joku raikas iloinen persoona tullut ukkoporukkaan sinne harrasteleen, joten siitä pitää saada koko hyöty irti. ;D

ukot tuollaisia.. kirjoitti:

Kyllä tuo ihastumiselta vaikuttaa..
No, ei kannata tehdä kuitenkaan vielä isompaa numeroa...aika iisiähän tuo vielä on ja voi sellaisena pysyäkkin! Sitten, jos alkaa olla jotain yhteisiä treenimatkoja jossain hotelleissa, niin sinuna kyllä änkäytyisin sellaisiin mukaan. Siellä on se alkoholi semmoinen kiusa kuitenkin.
Kyllä meidänkin isäntä ihastui töissä yhteen harjoittelijatyttöseen ja sen oikein huomasi, kuin söi tätä tyttöä silmillään, kun esim. kerran kaupassa osuimme vastakkain.
No, kesä meni ja tyttö sen mukana, eikä isäntä tytön mentyä enää siitä mitään puhunut.
Ne ihastukset tulee ja menee ja jos teillä on muuten suhde kunnossa (seksiä ja sellaista riittävästi..)
en usko miehesi ainakaan niitten puutteessa naista havittelevan..
Onpahan nyt joku raikas iloinen persoona tullut ukkoporukkaan sinne harrasteleen, joten siitä pitää saada koko hyöty irti. ;D

Lue lisää

Menin miestäni vastaan treeneihin. Hän oli niin keskittynyt naiseen, ettei edes huomannut minua. Tuijottivat toisiaan ja hymyilivät. Ajoittain vaihtoivat muutaman sanan, mutta pääasiassa vaan tuijottivat toisiaan! Lopulta nainen lähestyi miestäni ja laittoi kätensä (minun!) mieheni vyötärölle. Sitten heidän tiet erkani, ja nainen lähti toiselle puolelle salia. Tuo hetki näytti minun silmiin kestävän ikuisuuden. Mies huomasi minut vasta, kun lähti pukukopeille kavereidensa kanssa. Olin raivoissani, mutta yritin ulkona rauhassa kysyä mistä oli kyse. Ei kuulemma ymmärärtänyt mitä tarkoitan, hehän vaan treenasivat porukalla kaikkien kanssa ja juttelivat niitä näitä. Ei edes muista muka mistä. Että näin. Onko tämä ylireagointia minulta? Onko tuollainen koskettelu normaalia? Muuta ei tapahtunut, joten ehkä kyse tosiaan oli treenikaverin... jostain. Mistä?

Taistelukala__! kirjoitti:

Menin miestäni vastaan treeneihin. Hän oli niin keskittynyt naiseen, ettei edes huomannut minua. Tuijottivat toisiaan ja hymyilivät. Ajoittain vaihtoivat muutaman sanan, mutta pääasiassa vaan tuijottivat toisiaan! Lopulta nainen lähestyi miestäni ja laittoi kätensä (minun!) mieheni vyötärölle. Sitten heidän tiet erkani, ja nainen lähti toiselle puolelle salia. Tuo hetki näytti minun silmiin kestävän ikuisuuden. Mies huomasi minut vasta, kun lähti pukukopeille kavereidensa kanssa. Olin raivoissani, mutta yritin ulkona rauhassa kysyä mistä oli kyse. Ei kuulemma ymmärärtänyt mitä tarkoitan, hehän vaan treenasivat porukalla kaikkien kanssa ja juttelivat niitä näitä. Ei edes muista muka mistä. Että näin. Onko tämä ylireagointia minulta? Onko tuollainen koskettelu normaalia? Muuta ei tapahtunut, joten ehkä kyse tosiaan oli treenikaverin... jostain. Mistä?

Lue lisää

No kyllä tuo vähän kummalliselta kuulosti kieltämättä..
Onko treenaaminen sellaista, että joutuvat siinäkin ottelemaan keskenään? Koskettelevat siis toisiaan säännöllisesti? Jos jotain otetta harjoitteli nainen siinä?
Minä olen joutunut vuosia sietämään myös mieheni ihastusta nuorempaan naispomoonsa ja yhteisiä reissuja on ollut pilvinpimein. Hulluksi olen meinannut tulla mustasukkaisuudesta.
No, kaikkeen kuitenkin tottuu, eikä mieheni myöskään ole mitään myöntänyt, mutta huomaahan vaimo tuollaisen ihastumisen.
Olen sitten jättänyt koko tapauksen omaan arvoonsa, kun en sille kuitenkaan mitään voi ja keskittynyt enempi omaan elämääni ja lapsiin.
Nyt sitten mies sanoi, että hakee toista työpaikkaa, kun haluaa joskus ylennystäkin hommissaan, joten olen päätellyt "romanssin" nyt sitten päättyneen, tais arki tulla sielläkin vastaan.. ;)))))

Taistelukala__! kirjoitti:

Menin miestäni vastaan treeneihin. Hän oli niin keskittynyt naiseen, ettei edes huomannut minua. Tuijottivat toisiaan ja hymyilivät. Ajoittain vaihtoivat muutaman sanan, mutta pääasiassa vaan tuijottivat toisiaan! Lopulta nainen lähestyi miestäni ja laittoi kätensä (minun!) mieheni vyötärölle. Sitten heidän tiet erkani, ja nainen lähti toiselle puolelle salia. Tuo hetki näytti minun silmiin kestävän ikuisuuden. Mies huomasi minut vasta, kun lähti pukukopeille kavereidensa kanssa. Olin raivoissani, mutta yritin ulkona rauhassa kysyä mistä oli kyse. Ei kuulemma ymmärärtänyt mitä tarkoitan, hehän vaan treenasivat porukalla kaikkien kanssa ja juttelivat niitä näitä. Ei edes muista muka mistä. Että näin. Onko tämä ylireagointia minulta? Onko tuollainen koskettelu normaalia? Muuta ei tapahtunut, joten ehkä kyse tosiaan oli treenikaverin... jostain. Mistä?

Lue lisää

" Onko tuollainen koskettelu normaalia?"

No ei todellakaan ole.


En muista että olisin urheiluharrastuksissani koskaan koskenut yhtään _keneenkään_, ellei kyseessä ole ollut itse suoritukseen liittyvä asia. Ja mulla on useita urheiluharrastuksia joissa käy sekä miehiä että naisia.

wanhanaikainen kirjoitti:

" Onko tuollainen koskettelu normaalia?"

No ei todellakaan ole.


En muista että olisin urheiluharrastuksissani koskaan koskenut yhtään _keneenkään_, ellei kyseessä ole ollut itse suoritukseen liittyvä asia. Ja mulla on useita urheiluharrastuksia joissa käy sekä miehiä että naisia.

Lue lisää

Parasta olisi jos voisit sammuttaa tuon ihastuksen heti alkuunsa ettei sinulle käy kuten meille. Ero on tulossa..

Koskettelu ei ole ihan viatonta, joskus voi toki olla, mutta jos he tuijottelevat toisiaan silmiin niin ihan selvää ihastusta ilmassa. Kannattaa alkaa kaveeraamaan sen naisen kanssa ja estää siten suuremmat vahingot tai jotain vastaavaa, sillä miehesi on kohta entinen..Mene mukaan siihen harrastukseen muina miehinä niin ettei pettämiselle tule tilaa. Mies on jo muissa ajatuksissa, koska ei edes myönnä mitään ihastusta ja sellainen selvästi on ilmassa. Joten, joko lasket miehesi menemään, yrität sietää epävarmuutta ja mieshän saattaa lähteä kävelemään anyway, tai sitten taistelet.

juu näin on kirjoitti:

Parasta olisi jos voisit sammuttaa tuon ihastuksen heti alkuunsa ettei sinulle käy kuten meille. Ero on tulossa..

Koskettelu ei ole ihan viatonta, joskus voi toki olla, mutta jos he tuijottelevat toisiaan silmiin niin ihan selvää ihastusta ilmassa. Kannattaa alkaa kaveeraamaan sen naisen kanssa ja estää siten suuremmat vahingot tai jotain vastaavaa, sillä miehesi on kohta entinen..Mene mukaan siihen harrastukseen muina miehinä niin ettei pettämiselle tule tilaa. Mies on jo muissa ajatuksissa, koska ei edes myönnä mitään ihastusta ja sellainen selvästi on ilmassa. Joten, joko lasket miehesi menemään, yrität sietää epävarmuutta ja mieshän saattaa lähteä kävelemään anyway, tai sitten taistelet.

Lue lisää

Kun minun ystävättäreni alkoi pitämään teerenpeliä mieheni kanssa, hommasin vapaan työkaverini hänelle panopuuksi.
Loppui mieheni harmiksi kohta flirttailut ja kyseiset ovat nyt aviksessa.
Että näinkin... ;)) Puutteesta on teilläkin päin nyt kyse...

Minulla on hieman samanlainen tilanne, mutta olen se treenikaveri. Olen treenannut mukavan miehen kanssa miltei vuoden. Pari viikkoa sitten mainitsi ensimmäistä kertaa puolisonsa olemassaolon. Myönnän, että ehdin ihastua mieheen. En tiedä millainen sinun miehesi kanssa treenaava nainen on, mutta itse en tekisi mitään rajaa ylittävää, kun tiedän miehen olevan varattu. Haluaisin, mutta en tee. Minun tapauksessa mies on ollut erittäin ystävällinen ja auttanut treeneissä. Toki flirttailee melko rohkeastikin, mikä on nyt ajateltuna hölmöä, kun on varattu. Mikäli ei olisi kertonut puolisostaan olisin käsittänyt avuliaisuuden ja flirttailun väärin. Minusta puolison ei tarvitse olla huolissaan. Me vain treenaamme samassa paikassa. Emme tiedä toistemme sukunimiä saati puhelinnumeroita. Joten tuolla ylhäällä annetut vinkit puhelimen käyttöön liittyen ei toimisi. Ovatko miehesi ja hänen treenikaveri niin läheisiä että ovat vaihtaneet numerot tms.? Ja tuosta koskettelusta. Omat treenini on yksilölaji eli ei tarvitse koskettaa lajin takia. Joskus mies on koskettanut ohjatessaan minua tiettyihin asentoihin. Mikäli minä olen koskettanut häntä (ennenkuin tiesin puolisosta) niin kyllä olen tehnyt sen halusta läheisyyteen tms. Ehkä ap:n tapauksessakin nainen haki läheisyyttä ja huomiota mieheltä. Tuskin oli treeniin liittyvä kosketus.

Treenikaveri kirjoitti:

Minulla on hieman samanlainen tilanne, mutta olen se treenikaveri. Olen treenannut mukavan miehen kanssa miltei vuoden. Pari viikkoa sitten mainitsi ensimmäistä kertaa puolisonsa olemassaolon. Myönnän, että ehdin ihastua mieheen. En tiedä millainen sinun miehesi kanssa treenaava nainen on, mutta itse en tekisi mitään rajaa ylittävää, kun tiedän miehen olevan varattu. Haluaisin, mutta en tee. Minun tapauksessa mies on ollut erittäin ystävällinen ja auttanut treeneissä. Toki flirttailee melko rohkeastikin, mikä on nyt ajateltuna hölmöä, kun on varattu. Mikäli ei olisi kertonut puolisostaan olisin käsittänyt avuliaisuuden ja flirttailun väärin. Minusta puolison ei tarvitse olla huolissaan. Me vain treenaamme samassa paikassa. Emme tiedä toistemme sukunimiä saati puhelinnumeroita. Joten tuolla ylhäällä annetut vinkit puhelimen käyttöön liittyen ei toimisi. Ovatko miehesi ja hänen treenikaveri niin läheisiä että ovat vaihtaneet numerot tms.? Ja tuosta koskettelusta. Omat treenini on yksilölaji eli ei tarvitse koskettaa lajin takia. Joskus mies on koskettanut ohjatessaan minua tiettyihin asentoihin. Mikäli minä olen koskettanut häntä (ennenkuin tiesin puolisosta) niin kyllä olen tehnyt sen halusta läheisyyteen tms. Ehkä ap:n tapauksessakin nainen haki läheisyyttä ja huomiota mieheltä. Tuskin oli treeniin liittyvä kosketus.

Lue lisää

Toivon todella, että eivät ole vaihtaneet numeroita. Jos ovat niin minulle ei ole kerrottu. Mieheni laji on myös yksilölaji eli koskettelu ei liity lajiin. Tanssija: tanssitko jotta pääset lähelle miehiä ja flirttailemaan heille vai pelkästä tanssimisen ilosta? Vai sekä että? Tiedän että olemme aikuisia eikä toista voi kahlita. Silti uskon että toiseen ei ihastu jos omassa parisuhteessa on asiat hyvin. Voi tulla jotain viehättymisiä muista mutta eikö ihminen ihastu tai rakastu kun itselle se on syystä tai toisesta sopivaa? Ehkä mieheni ihastus ei ole vakavaa. En tiedä. Kun toisaalta mietin miten pitkälle sitoutuminen toiseen kantaa? Eli jos mieheni on sitoutunut minuun niin ei kai toimisi ihastuksen varassa hölmösti vaan odottaisi että tunne menee ohi tms?

Treenikaveri kirjoitti:

Minulla on hieman samanlainen tilanne, mutta olen se treenikaveri. Olen treenannut mukavan miehen kanssa miltei vuoden. Pari viikkoa sitten mainitsi ensimmäistä kertaa puolisonsa olemassaolon. Myönnän, että ehdin ihastua mieheen. En tiedä millainen sinun miehesi kanssa treenaava nainen on, mutta itse en tekisi mitään rajaa ylittävää, kun tiedän miehen olevan varattu. Haluaisin, mutta en tee. Minun tapauksessa mies on ollut erittäin ystävällinen ja auttanut treeneissä. Toki flirttailee melko rohkeastikin, mikä on nyt ajateltuna hölmöä, kun on varattu. Mikäli ei olisi kertonut puolisostaan olisin käsittänyt avuliaisuuden ja flirttailun väärin. Minusta puolison ei tarvitse olla huolissaan. Me vain treenaamme samassa paikassa. Emme tiedä toistemme sukunimiä saati puhelinnumeroita. Joten tuolla ylhäällä annetut vinkit puhelimen käyttöön liittyen ei toimisi. Ovatko miehesi ja hänen treenikaveri niin läheisiä että ovat vaihtaneet numerot tms.? Ja tuosta koskettelusta. Omat treenini on yksilölaji eli ei tarvitse koskettaa lajin takia. Joskus mies on koskettanut ohjatessaan minua tiettyihin asentoihin. Mikäli minä olen koskettanut häntä (ennenkuin tiesin puolisosta) niin kyllä olen tehnyt sen halusta läheisyyteen tms. Ehkä ap:n tapauksessakin nainen haki läheisyyttä ja huomiota mieheltä. Tuskin oli treeniin liittyvä kosketus.

Lue lisää

Toivon todella, että eivät ole vaihtaneet numeroita. Jos ovat niin minulle ei ole kerrottu. Mieheni laji on myös yksilölaji eli koskettelu ei liity lajiin. Tanssija: tanssitko jotta pääset lähelle miehiä ja flirttailemaan heille vai pelkästä tanssimisen ilosta? Vai sekä että? Tiedän että olemme aikuisia eikä toista voi kahlita. Silti uskon että toiseen ei ihastu jos omassa parisuhteessa on asiat hyvin. Voi tulla jotain viehättymisiä muista mutta eikö ihminen ihastu tai rakastu kun itselle se on syystä tai toisesta sopivaa? Ehkä mieheni ihastus ei ole vakavaa. En tiedä. Kun toisaalta mietin miten pitkälle sitoutuminen toiseen kantaa? Eli jos mieheni on sitoutunut minuun niin ei kai toimisi ihastuksen varassa hölmösti vaan odottaisi että tunne menee ohi tms?

Taistelukala__! kirjoitti:

Toivon todella, että eivät ole vaihtaneet numeroita. Jos ovat niin minulle ei ole kerrottu. Mieheni laji on myös yksilölaji eli koskettelu ei liity lajiin. Tanssija: tanssitko jotta pääset lähelle miehiä ja flirttailemaan heille vai pelkästä tanssimisen ilosta? Vai sekä että? Tiedän että olemme aikuisia eikä toista voi kahlita. Silti uskon että toiseen ei ihastu jos omassa parisuhteessa on asiat hyvin. Voi tulla jotain viehättymisiä muista mutta eikö ihminen ihastu tai rakastu kun itselle se on syystä tai toisesta sopivaa? Ehkä mieheni ihastus ei ole vakavaa. En tiedä. Kun toisaalta mietin miten pitkälle sitoutuminen toiseen kantaa? Eli jos mieheni on sitoutunut minuun niin ei kai toimisi ihastuksen varassa hölmösti vaan odottaisi että tunne menee ohi tms?

Lue lisää

on ihan normaalia vuorovaikutusta.
Monesti juhlatilaisuuksissa voi tanssia hitaitakin monien eri henkilöiden
kanssa ilman mitään sen ihmeellisempiä tarkoitusperiä.
Mitä pahaa siinä on, vaikka pääsisikin lähelle miehiä tai flirttailisi heille?
Se ei tarkoita yhtään mitään.
Muistan olleeni kielikurssilla, missä oli paljon italialaisia.
Muistan miten nämä (tytöt ja pojat) istuskelivat toistensa kanssa kaulakkain
uima-altaassa ja miten olin ihan pihalla sitten, kun kuulin ketkä seurustelivat keskenään.
Ja mitään muuta ei muiden kanssa koskaan tapahtunut, vaikka siis saattoivat
istua toisten ihmisten kainaloissa ja muutenkin siis olla kosketuksissa muihin kuin seurustelukumppaniinsa. Suomessahan tämä ei ole normaalia, koska ns. reviirialue on suuri eli
se alue, mille ei päästetä tuntemattomia/tuttuja/puolisoa. Mutta ehdottomasti itse kannatan kaikkea positiivista kanssakäymistä ihmisten kesken kuitenkin ottamalla huomioon mikä molemmille osapuolille sopii. Ehkä tämä auttaisi ihmisten hyvinvointiin ja ennaltaehkäisisi toisaalta niitä epäterveitä ylilyöntejä miesten ja naisten kanssakäymisessä. Jos tanssiminen on normaali seurustelumuoto ilman muita taka-ajatuksia, niin todennäköisesti suurempi joukko pareja päätyisi tanssilattialle ja heillä olisi myös kivaa.
Ps. Tämä ei tarkoita sitten sitä, että tanssin varjolla pitäisi päästä muita ihmisiä lääppimään. Koskettamisessakin voi tehdä suuren eron sen välillä, miten koskettaa vierasta tai tuttua tai lopulta omaa puolisoa.

Taistelukala__! kirjoitti:

Toivon todella, että eivät ole vaihtaneet numeroita. Jos ovat niin minulle ei ole kerrottu. Mieheni laji on myös yksilölaji eli koskettelu ei liity lajiin. Tanssija: tanssitko jotta pääset lähelle miehiä ja flirttailemaan heille vai pelkästä tanssimisen ilosta? Vai sekä että? Tiedän että olemme aikuisia eikä toista voi kahlita. Silti uskon että toiseen ei ihastu jos omassa parisuhteessa on asiat hyvin. Voi tulla jotain viehättymisiä muista mutta eikö ihminen ihastu tai rakastu kun itselle se on syystä tai toisesta sopivaa? Ehkä mieheni ihastus ei ole vakavaa. En tiedä. Kun toisaalta mietin miten pitkälle sitoutuminen toiseen kantaa? Eli jos mieheni on sitoutunut minuun niin ei kai toimisi ihastuksen varassa hölmösti vaan odottaisi että tunne menee ohi tms?

Lue lisää

Voih, mä en kyllä kokemuksesta viisastuneena enää odottelisi. Ota kissa pöydälle ja kysy suoraan mitä miehesi aikoo tehdä tai "miten hoitaa tilanteen" (ihastumisen)? Oma mieheni eteni 11.v suhteen ja avioliiton aikana suinpäin suhteeseen sen suurempia miettimättä- oli kuulemma ihastunut eikä voinut sille mitään... Noh, ei siinä sitten enää ollut paljoa tehtävissä.

Nainen kuunteli miestä ja kesäjuhlilla humalassa päätyivät punkkaan. Olipa mukava että mieheni "tunnusti" lopulta kun tivasin outoa käytöstä- sai näin omaa pahaa oloaan oksennettua mun päälle :-( Toiset ihmiset ei vaan ajattele muita ja ovat täysin tunteidensa vietävissä- itse en kuulu näihin mutta vaikeaa on erottaa kuka mihinkin "kastiin" kuuluu. Oma mieheni siis jätti kaiken 1kk tuttavuuden vuoksi ja meillä ei ollut mikään onneton elämä yhdessä, vaan äijä itse oli ylistressaantunut duunistaan, muttei halunnut tehdä mitään asialleen, ennekuin oli liian myöhäistä. Tee siis jotain taistelukala, suosittelen lämpimästi, et häviä mitään.

Taistelukala__! kirjoitti:

Toivon todella, että eivät ole vaihtaneet numeroita. Jos ovat niin minulle ei ole kerrottu. Mieheni laji on myös yksilölaji eli koskettelu ei liity lajiin. Tanssija: tanssitko jotta pääset lähelle miehiä ja flirttailemaan heille vai pelkästä tanssimisen ilosta? Vai sekä että? Tiedän että olemme aikuisia eikä toista voi kahlita. Silti uskon että toiseen ei ihastu jos omassa parisuhteessa on asiat hyvin. Voi tulla jotain viehättymisiä muista mutta eikö ihminen ihastu tai rakastu kun itselle se on syystä tai toisesta sopivaa? Ehkä mieheni ihastus ei ole vakavaa. En tiedä. Kun toisaalta mietin miten pitkälle sitoutuminen toiseen kantaa? Eli jos mieheni on sitoutunut minuun niin ei kai toimisi ihastuksen varassa hölmösti vaan odottaisi että tunne menee ohi tms?

Lue lisää

Toiseen voi ihastua, vaikka parisuhteessa kaikki olisi "hyvin". Kyseessa on yksilön kriisi. Sattumalta kohtaa silloin toisen, samassa kohdassa olevan, on kiva jutella, toinen osaa kuunnella.
Raja on siinä, kun puolisolle ei voi kertoa.
Kyse ei ole kahlitsemisesta, vaan luottamuksesta. Kun tunnet itsesi epävarmaksi, tunteesi on aito..keskustelkaa siitä miehesi kanssa. Ei hän myönnä, mutta olet ainakin avannut pään.
Kun puolisosi jää pettämisestä kiinni, jatkaa ei kannata. Voitte yrittää, saavuttaa jotain, parempaakin ...valheet vain ovat aina taustalla ja pilaavat tulevaisuuden.