Nuoruusajan kaveriporukka oli koolla viime kesänä, muistelimme miten me 50-luvun murrosikäiset aikaa vietimme. Eräs jännittävimmistä peleistä oli spiritismi jota pimeässä aitassa pirun kanssa pelasimme.
Risti riippui orressa, sen alla itse peli jolla me pirua kutsuimme joukkoon antamaan vastauksia. Pieni kynttilänpätkä valaisi hämärästi aittaa keskellä "pelilautaa", omia taikaesineitä laitomme laudan keskelle. Helpotimme pirua kirjoittamalla kysymyksiä, vastaukset paperipaloilla nurinpäin pelilaudan reunoilla.Keskustelimme "Mustan raamatun mystiikasta", jonka sisältöä ei kukaan tiennyt vain mielikuvitus oli apuna.
Sitten kysymään asioita esim.
Minkä ikäisenä kuolen?
Milloin tulee maailmanloppu?
Mikä on elämän tarkoitus?
Montako lasta saan, pääsenkö naimisiin ja milloin.
Milloin rakastun, onko hän tässä porukassa?
Oletkos aivan ääliö vai ystävä?
Kuka olet? (Tämä piti kysyä usein ja putkeen!)
Ja sitten pullo pyörimään keskelle pelilautaa ja jännää oli minkä vastauksen piru antaa.
Kaikki jännittävä ja hauska loppui hyvin nopeaan kun vanhemmat saivat vihiä ja tunkeutuivat aittaan, antoivat koko porukalle sellaiset hatkat ettei paremmasta puutetta. 50-luvulla oli itse keksittävä ajanvietteet, ei ollut nettiä ja radiokin oli harvinaisuus.
Risti riippui orressa, sen alla itse peli jolla me pirua kutsuimme joukkoon antamaan vastauksia. Pieni kynttilänpätkä valaisi hämärästi aittaa keskellä "pelilautaa", omia taikaesineitä laitomme laudan keskelle. Helpotimme pirua kirjoittamalla kysymyksiä, vastaukset paperipaloilla nurinpäin pelilaudan reunoilla.Keskustelimme "Mustan raamatun mystiikasta", jonka sisältöä ei kukaan tiennyt vain mielikuvitus oli apuna.
Sitten kysymään asioita esim.
Minkä ikäisenä kuolen?
Milloin tulee maailmanloppu?
Mikä on elämän tarkoitus?
Montako lasta saan, pääsenkö naimisiin ja milloin.
Milloin rakastun, onko hän tässä porukassa?
Oletkos aivan ääliö vai ystävä?
Kuka olet? (Tämä piti kysyä usein ja putkeen!)
Ja sitten pullo pyörimään keskelle pelilautaa ja jännää oli minkä vastauksen piru antaa.
Kaikki jännittävä ja hauska loppui hyvin nopeaan kun vanhemmat saivat vihiä ja tunkeutuivat aittaan, antoivat koko porukalle sellaiset hatkat ettei paremmasta puutetta. 50-luvulla oli itse keksittävä ajanvietteet, ei ollut nettiä ja radiokin oli harvinaisuus.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Näiden joukossa tilanne- ja maisemakuvia jopa 3 v. alkaen. Henk. koht. tähän on syynä aktiiviset, tiedostetut hiljentymisharjoitukset.
On kuvaavaa; jos on ollut useamman päiväinen alavireine, jopa masentunut kausi - maisemat saattavat olla unien tavoin vahvasti 'tuunattuja'.
Näi'nikään: Naapurikylän tavallinen mäki rakennuksineen peltoineen onkin nyt jylhän vaaran päällä. Ilta-aurinko kultaa tätä vaaraa uskomattoman upeasti.
Ilmeni, että olen elinikäisesti sitoutunut lapsuusajan maisemiin. Uskon, että niitä tulisi tietoisesti vahvistaa, antaa niille elintilaa...nyt 'eläkeiän lähestyessä' siihen on enemmän mahdollisuuksia.
Silloin arvuuteltiin asioita eri tavoin, luettiin horoskooppeja jne. Ei ollut televisioita, radiokin puuttui monesta kodista.
Silloin kuitekin luettiin paljon. Oli myös romantiikkkaa tihkuvia julkaisuja, tulee mieleen esim. Perjantai.
Kun ikää tulee, niin nuoruuden asiat tulevat yhä useammin mieleen. Siihen kuuluvat myös lapsuuden kotiseudun maisemat ja ihmiset.
Iselle tulevat mieleen hevosajoneuvot ja kärrytiet, kurainen polku maantieltä kotimökille. Silloin sieltä kaipasi pois, heti, kun tilaisuus tuli.
Tuntui että sieltä lähdettyä suunta elämässä saattoi olla vain parempaan päin. Näinhän siinä taisi käydäkin.