Se on kysymys, johon kaikkein mieluiten haluaisin vastauksen. Minua eivät kiinnosta erilaiset hormonivalmisteet tai muut konstit, joilla vaihdevuosivaivoja yritetään helpottaa. Seitsemän vuoden kokemuksella tiedän, että niistä ei ole paljoakaan apua. Tämän päivän naisen hektinen meno tökkää pahasti kun oireet alkavat, ilmestyy alamäessä havuja ladulle. Sitten riehutaan ja kiehutaan kaiken maailman mömmöjen perässä, toiset menevät kontalleen ja vauhtia on pakko hidastaa.
Lienee niin, että näillekään palstoille eivät jaksa, tai osaa tulla enää ne, joilla oireet ovat hellittäneet tai jatkuvat aina vain. Näihinkin väsyy. Olen käynyt täällä lukemassa viestejä melko usein, mutta viime aikoina täällä ei juurikaan ole näkynyt kiinnostavia henkilöitä kertomassa omasta elämästään. Olisi mielenkiintoista kuulla onko mitään "järjestystä" missä vaihdevuosioireet "perääntyvät" pikkuhiljaa, vai perääntyvätkö ne ollenkaan? Muistuttaako sen jälkeinen olotila ollenkaan sitä mikä oli ennen vaihdevuosien alkamista?
Minulla vaihdevuodet ovat kestäneet suunnillen yhtä monta vuotta kuin murrosiästä aikuiseksi kasvaminen eli aika monta vuotta. Aluksi pahimmat oireet eli jatkuva hien valuminen ja unettomat yöt parin vuoden ajan ovat takanapäin. Joskus vielä tulee nukkumattomia, hikisiä ja huonovointisia öitä, mutta ne ovat jo harvassa. Turvotus on pahentunut vuosi vuodelta, samoin painon nousu. Kuumat aallot ovat vähentyneet ja raivokohtaukset ovat harvenneet. Silti olo voi olla todella kurja useina päivinä nivel- ja lihaskivun ja - jäykkyyden vuoksi. Olisiko myös niin, että jonkinlainen entinen vireys on nostellut päätään silloin tällöin ja tarmonpuuskiakin on ilmestynyt monen vuoden jälkeen. Kertokaa toki miten teillä on mennyt.
Lienee niin, että näillekään palstoille eivät jaksa, tai osaa tulla enää ne, joilla oireet ovat hellittäneet tai jatkuvat aina vain. Näihinkin väsyy. Olen käynyt täällä lukemassa viestejä melko usein, mutta viime aikoina täällä ei juurikaan ole näkynyt kiinnostavia henkilöitä kertomassa omasta elämästään. Olisi mielenkiintoista kuulla onko mitään "järjestystä" missä vaihdevuosioireet "perääntyvät" pikkuhiljaa, vai perääntyvätkö ne ollenkaan? Muistuttaako sen jälkeinen olotila ollenkaan sitä mikä oli ennen vaihdevuosien alkamista?
Minulla vaihdevuodet ovat kestäneet suunnillen yhtä monta vuotta kuin murrosiästä aikuiseksi kasvaminen eli aika monta vuotta. Aluksi pahimmat oireet eli jatkuva hien valuminen ja unettomat yöt parin vuoden ajan ovat takanapäin. Joskus vielä tulee nukkumattomia, hikisiä ja huonovointisia öitä, mutta ne ovat jo harvassa. Turvotus on pahentunut vuosi vuodelta, samoin painon nousu. Kuumat aallot ovat vähentyneet ja raivokohtaukset ovat harvenneet. Silti olo voi olla todella kurja useina päivinä nivel- ja lihaskivun ja - jäykkyyden vuoksi. Olisiko myös niin, että jonkinlainen entinen vireys on nostellut päätään silloin tällöin ja tarmonpuuskiakin on ilmestynyt monen vuoden jälkeen. Kertokaa toki miten teillä on mennyt.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ei ole mitään järjestystä tai kaavaa, jossa vaihdevuosioireet tulevat ja menevät. Jokainen yksilö on erilainen, yhdellä oireet kestävät puoli vuotta, toisella 20. Monia hormonit auttavat, kaikkia eivät. Jotkut turvautuvat luontaistuotteisiin, toiset eivät käytä niitäkään. Tästä syystä et ole saanut yhtään vastausta: ei kukaan voi ennustaa, kuinka sinulle käy.
Minä halusin kolmen vuoden jälkeen kokeilla, pärjäisinkö ilman korvaushoitoa. Taukoa on nyt jatkunut puolisen vuotta ja oireet ovat sen verran lieviä, että vielä en ole halunnut aloittaa uudelleen. Gynekologi nimittäin pelotteli, että hormoneja ei voi käyttää kuuriluontoisesti muutamaa kuukautta, vaan kun käytön kerran aloittaa, sitä täytyy sitten jatkaa vuosia. Hän epäili, että olisin liian nuori pärjäämään ilman hormoneja, mikä vähän huvitti. Ehkä hän tarkoitti, että kuukautisten loppumisesta on liian vähän aikaa, ikää on nimittäin lähes 59 vuotta.
Minulla oli aika pahat oireet, psyykkiset pahemmat kuin fyysiset vaihdevuosien alkaessa. Nyt tuntuu kuin psyykkiset oireet olisivat hävinneet, jäljellä ovat vain lievät kuumat aallot. Ne herättävät joskus monta kertaa yössä, mutta koska usein saan nukkua aamuun asti, eivät unihäiriötkään jatkuvasti kiusaa. Paino nousi korvaushoidon alkaessa seitsemän kiloa puolessa vuodessa, mutta tasaantui sitten niin, että reilussa kahdessa vuodessa on tullut vajaa kaksi kiloa lisää.
Täysin entiselleen ei kukaan voi tulla siitä yksinkertaisesta syystä, että ikääntyminen vaikuttaa kaikkien elimistöön ja mieleen.