Hei, olen 16-vuotias poika ja viikko sitten sain elämäni ensimmäisen kunnollisen migreenin. Migreeni alkoi silmäoirella illalla, ja vähitellen alkoi tulla huono-olo ja päätä särkemään. Kun sain mentyä nukkumaan, yhtäkkiä huomasin jossain vaiheessa että jokin surisee huoneessa. Vasen korva tinnitti muistaakseni tuolloin ainoastaan. Kun käännin kylkeäni enemmän niin, että vasen korva on tyynyssä päin, alkoi korvassa tuntumaan enemmän painetta ja tinnitusta. Tuona yönä luulin vielä että se johtui jostain migreeninjutusta mikä olisi aamulla ohi. No niinhän se oli aamulla ohi, en kuullut aamulla enkä päivällä enkä huomannut mitään tinnitusta. Sama tilanne jatkui seuraavana iltana ja koko päivän stressasin sitä tinnitusta ja etin netistä mahdottomasti tietoa. Pelkäsin nukkumaan menoa kun sellainen paarman surina on erittäin hermostuttava. Sängyssä tuli pyörittyä n.2 tuntia yössä ja mietittyä että tämä ei ikinä lähde enkä pysty elämään oikeen. Seuraavina päivinä huomasin tinnityksen (kimeä ja korkea tasainen piipitys) olevan vain oikeassa korvassa (vaikka aluksi oli vasemmassa). Tuo kimeä piipitys on kuultavassa missä vain ja milloin vain melkeen mutta vain jos sitä kuuntelee tai ajattelee sitä! Olen huomannut että koulussa ääni ei häiritse eikä liiemmin kuulu koska siihen ei kiinnitä huomiota kun sielä on muita asioita mietittävänä! Olenkin tähän asti luullut että yö tekee selvästi tinnituksen kovemmaksi jostain syystä. Näin ei ole vaan kysymys on siitä että yöllä tulee ajateltua tinnitusta ihan kokoajan ihan hermorankana. No, eilen kävin yksityisellä erikoslääkärillä joka kyseli (meluvaurioitahan minulla ei ole ja suojelen aina kuuloani) eikä hän löytänyt korvista edes vaikkua. Hän katsoi nenääni ja huomasi että limakalvot ovat aivan kuivat ja verikarstaa täynnä (varsinkin oikea puoli jossa tinnitus sijaitsee), kehotti kostuttamaan näitä. Se mikä minut sai epäilemään että kyseessä on stressi, on se että jos rupean ajattelemaan tinnitusta ja että päässä soi niin päässä rupeaa soimaan kun paljohälytin vasen korva mukaanlukien. NYT PIKAISIA VASTAUKSIA MISTÄ TÄMÄ VOISI JOHTUA JA MIKÄ VOISI AUTTAA KIITOS!
Stressitinnitus???
Marko146
6607
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Hei, ajatteleminen ei ole sama asia kuin sressi.
mutta tinnin ajattelu, kuuntelu ja siitä panikointi saa aikaan kyllä aikamoisen stressin, ja noidankehä on valmis. Kokemusta on.
En käsitä kuinka yleensä on semmoisia jotka rupeavat tinniä kuuntelemaan ja tarkkailemaan. Heti kun huomaan siitä aavistuksenkin, kiinnitän huomioni johonkin muuhun. Ei tarvitse olla ääni, mikä vaan toiminta kelpaa vaikka kämmenen raapiminen.
Meitä on moneksi. Itse kärsin tinnituksesta ja ahdistun siitä ihan kamalasti ja se taas vaan pahentaa tinnitusta. Vaikka kuinka yritän ajatella että en tarkkailisi sitä ym ei auta. Järki ei tunnu auttavan vaikka mitä tekis. Lukenut olen vaikka mitä juttuja ja olen perillä siitä että stressaaminen vain pahentaa tinniä. Nyt on paniikki taas päällä kun jostain syystä paukahti oikeakin korva ääntelemään kun ennen äänteli vain vasen. Viime yönä heräsin siihen kun oikea korva alkoi yhtäkkiä pitämään ihan kamalaa rätinää ym. Rauhoittava piti ottaa olo oli ihan kamala. Uskon silti että tinnitus ei ole suurin ongelmani vaan se kamala ahdistus mikä tulee ja pahentaa tinniä. Nyt vois joku neuvoa mitä voisin tehdä että pääsisin tästä kierteestä eroon. Alan olla jo niin väsynyt tähän panikoimiseen. Niin sinulle 7 n onko sinulla sitten jatkuva tinnitus pystyt vain elämään sen kanssa kun et ajattele?
Ei ole koko ajan mutta joka päivä sitä on aina välillä. Koska siis ei ole koko ajan, koetan saada viettää myös aikaa, jolloin ei korva tuuttaa. Koetan huijata itseni olemaan huomaamatta sitä vähän aikaa ja usein se onnistuukin.
Nyt tapahtui kummallinen juttu. Olen kovassa flunssassa. Tinnitus hävisi samalla kuin flunssa alkoi, kolme päivää sitten. Toivon etten ikinä parane tästä flunssasta.
tuo tinnitus. Mullakin vaihtelee kauhesti.Välillä on kunnon piipitys päiviä ja välillä rauhallisempaa. Pelottaa vaan hirveesti kun tapahtuu uusia juttuja. Viime yö oli niin hirveä säikäys että tuntuu ettei uskalla mennä nukkumaan. Tänään yritin tsempata itseäni etten panikoisi ja ehkä on ollutkin sitten parempi päivä.