Mietinpä tässä että kuinka paljon kilometrejä sukset kestävät? Itse hiihdän kilpasuksilla (ostettu ylivuotisina alehintaan), ja jotenkin tuntuu että eivät ole enää niin hyvässä iskussa kuin uutena.
Eli paljonko kilometrejä pitäisi suksien kestää ja vaikuttaako aika/säilytys kuinka paljon?
Eli paljonko kilometrejä pitäisi suksien kestää ja vaikuttaako aika/säilytys kuinka paljon?
Vastaukset 6
Vanhimmat
n.8000km,fisukat,vielä on pohjaa jäljellä ja profiili kunnossa.
vähän mistä roikkuu... Minun jääkelin suksien kantin meni kehnoon kuntoon 4*talvessa. Km. en osaa sanoa kun noita kapuloita sattuu olemaan liiankin monet. Talvessa tulee hiihdettyä reilu 3000km.
mutta jäykkyys saattaa vuosien kuluessa löysentyä. Silloin sukset toimivat pehmeällä alustalla. Itse hiihdän noin 20 vuotta vanhoilla Fissereilla ja Atomiceilla ja hyvin kulkevat. Hiihdän noin 2000 km/v vapaata ja perinteistä.
Kun tutkii vuosikymmeniä vanhoja suksipareja, on jäykkyys usein hävinnyt niistä. Toki pohjakin voi pilaantua esim. holtittomalla kuumavoitelulla tai jos ei ole lunta riittävästi jne.
Sanokaahan te, jotka hiihdätte 2000-3000 tai enemmän vuodessa, kuinka monta kertaa talvessa käytte ladulla ja kuinka pitkiä lenkkejä teette? Aika vaikuttavia lukemia nuo. Silloin kun itse keräsin vielä kilometrejä, pääsin parhaimmillaan 1400 kilometriin. Silloinkin tuntui, että melkein joka päivä tuli käytyä hiihtämässä, vaikka usein otti koville lähteä pitkän työpäivän jälkeen...
1950 - 70-luvuilla, kun hiihdin (täys)puusuksilla, sukset hajosivat 1-2v välein, siis katkesivat. Vuoden 1978 Finlandiahiihtoon ostin ensimmäiset lasikuitusukseni (Järvinen) ja ne ovat iskussa vieläkin, yli 30v jälkeen, mitä nyt pohjat hieman kuluneet, siteitä on vaihdeltu useita vuosien kuluessa.
2008-hiihtolomalla, Joutsassa, minulta hajosi side ja kävin ostamassa hätään uudet, modernit: Peltonen "Airchannel core". Katkaisin toisen viikko sitten matalaa aurauskynnystä ylittäessäni. Vaihdoin siteet vanhoihin järvisiin ja hiihdin samasta paikasta, eivät olleet moksiskaan.
Tutkin Peltosen katkennutta "limalautaa". Lähes pelkkää hötöä puuta, keskellä "airchannel" lisänä heikentämässä. Päällys ja pohja ovat ohutta muovia, jonka surkea vetolujuus oli syynä katkeamiseen. Suksi ei sisällä mitään kunnollista epoksi-lasikuitu-vahviketta, hiilikuidusta puhumattakaan. Katkeamispinnoissa ei näy mitään kuidunpätkiä. Surkeat ovat.
Olen "vapaahiihtäjä" siis vastakohtana "latuhiihtäjälle": en ole pakoitettu hiihtämään siellä, minne koneella on ladut vedetty, vaan minussa on miestä avaamaan omat ladut umpihankeen sinne, missä haluan hiihtää. Hiihdän siis "maastohiihtoa" vastakohatana "ratahiihdolle". Vanhoilla, uskollisilla järvisillä on hiihdetty ehkä 50000km vuosien kuluessa, ylitetty ojia, hiihdetty risukoissa, kivikoissa, ylitetty erilaisia kynnyksiä, kaatuiltu ym. Mutta ne ovatkin kunnon sukset.
Nyt siis pitäisi miettiä millä niiden pohjat voisi uusiopinnoittaa, että niillä pärjäisi esim seuraavat 40v, koska uusia kunnollisia maastosuksia ei taida kukaan valmistaa?
Kirpputoreilta saa muutamalla eurolla noita 70- ja 80-luvun suksia. Olen samaa mieltä siitä, että ne ovat kunnon tekoa. Käy hakemassa muutamat Järviset tai Karhut varastoosi. Niin minäkin olen tehnyt.