Mä oon ollu pitkään aikaan masentunu ja pienestä lähtien mulla on ollu ahdistuskohtaus, mut joo mä vaan halusin kysyy et onko vaarallinen jos on puolfaija joka kattoo pornoo?? Oon saanut traumat ensimmäist kertaa ku tiesin asiasta. Musta tuntuu koko ajan et oon sairas. Ku kävelen kadulla puhun yksikseni tai joskus itken.. Joka yö ku meen nukkuu saaan paniikkikohtauksen, pistän ihan sairaan paljon vaatteita päälle varmuuden vuoksi ja mieleni.. En tiedä mitä sanoisin, mut en tunne olevani onnellinen, oon vaan koko ajan huolissani ja äiti ei tiedä tästä enkä mä pysty kertoo sille, koska äiti aina tiesi et mä vihasin tätä puolfaijaa eikä se usko mua ehkä, mut on myös toinen syy miksen kerro. Mun mutsi on onneton ihminen tai ainakin aina ku se puhuu tuntuu siltä. Se on mennyt monesti naimisiin ja koennut paljon sydänsuruja ja joo se meni tän paskan ihmisen kanssa vähä aikaa sitten naimisiin ja sen mielest tämä puolfaija on se oikea sille, mutta oikeesti se on teeskentelijä. Oon monesti nähny et se on huijannut mutsille, mut enhän mä voi koskaan puhua ehkä sen takia mun perhe ja mun sukulaiset luulevat että se on paras mies mun äidille......... Ne ei tiedä miten kylmä mun koko vartalo on joka päivä ja että sanon mielessä joka päivä ku tulen koulusta tai jostain muusta "tervetuloa helvettiiin".. Mä en voi muuttaa pois ku oon vasta 15v. Mä en voi tehä mtn ku elää mun surun kanssa. En edes pysty nykyään kattoo muit ihmisii silmiin.. Mussa on niin paljo pelkoo. Voisin kuolla pois ku en nää maailma kauniina paikkana niinkuin joskus pienenä. Maailma oli silloin minusta tosi kaunis. Öisin vaa kattelin taivasta, tähdet ja kuu..Toivoisin, että mun äiti oikeesti näkisi totuuden.. Se ois mun ainoa toivo. Mitä muuten tekisitte ite jos oisitte tälläisessä tilanteessa?
Ps. En ole suomalainen ja olen pahoillani jos suomenkieleni ei ole hyvä, mutta toivottavasti ymmärrätte mistä edes puhun.
Ps. En ole suomalainen ja olen pahoillani jos suomenkieleni ei ole hyvä, mutta toivottavasti ymmärrätte mistä edes puhun.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mitä jos sä nyt vaan kerrot äidillesi? Käsittelette vaikka tuota isäpuolijuttua myöhemmin, mutta kerrot noista ahdistus- ja paniikkijutuista. Ja selvittää oletko masentunut. Nuo on oikeasti vakavia juttuja ja jos et itse mene vaikka koulun terveydenhoitajalle niin sun on ilmaistava nuo seikat äidillesi. Siihen täytyy nyt ensiksi saada apu ja se on se tärkein. Ja sitten myös kävisitte läpi sitä miksi sinulla ja isäpuolellasi on niin huonot välit, miksi sinua ahdistaa niin paljon. Et kertonut mistä isäpuolesi on valehdellut äidillesi. Se, että ihminen katsoo pornoa, ei tee hänestä vaarallista vaikka toki ikävää, kun löysit sellaiset.
Itse menisin sinuna nyt sinne terveydenhoitajalle. Heti huomenna. Ja sen jälkeen miettisin jatkoa ja varmaan saisin sieltäkin neuvoja. Mä uskon, että tuo sun isäpuoli on vain yksi tapahtuma elämässäsi, joka on edesauttanut tilannetta. Valitettavasti sun on vaan uskallettava puhua. Se on ainoa keino. Vaikka ensin terkalle ja jos hän vaikka osaisi neuvoa siitä koulupsykologille tai muulle vastaavalle aikuiselle, jonka kanssa puhua.
Halauksia ja jaksamisia sulle paljon. Sun täytyy myös muistaa se, että sä et saa ottaa itsellesi liikaa vastuuta äitisi onnettomuudesta, joka osaltaan varmasti sinuakin ahdistaa. Äitisi on aikuinen ihminen ja hänen on ratkottava tuo parisuhteensa. Sä otat kauheasti sitä äitisi taakkaa omille harteillesi. Ja sehän sua tässä painaa, huoli äidistäsi. Ja sen voisit kyllä ilmaista, että sua ahdistaa että onko äitisi oikeasti onnellinen tuossa parisuhteessa. Onko isäpuoli sinua kohtaan ilkeä? Miten?
Tsemppiä sulle. Ei ole paluuta pienen lapsen aikoihin ja tota muuten esiintyy ihan muutenkin tuossa vaiheessa. Ahdistusta ja pelkoa, kun eletään siinä murroksessa. Mutta sulla on tulevaisuus ja se voi olla vaikka kuinka onnellinen. :) Mä uskon jo sen auttavan, että jos jollekin pääsisit puhumaan noista tunteistasi. He voivat tietää ja neuvoa sitten eteenpäin ja sä saisit vuodatettua jollekin tuon kaiken ja tulla kuulluksi.
sä tiedän et sun isäpuoli katselee pornoa ?
Kirjoituksesi perusteella tarvitset todella apua.
Puhu äidillesi tai koulusi terkkarille, että saat apua.
Mene reilusti koulun terveyden hoitajan juttusille.Hän on vaitiolo velvollinen ja voit kertoa hänelle ahdistuneisuudestasi.Äitylit tuppaavat sulkemaan silmänsä lasten pahoinvoinnilta,onhan heillä uudet "miehet "joita pitää pokkuroida etteivät äitylit jää jälleen yksin.Voimia sinulle.