Kysy jotakin aseksuaalilta

Olen naispuolinen fyysisesti, mutta sukupuoli-identiteetiltäni olen neutraali.

En runkkaa.

Aromanttisuus on terminä perseestä koska itsellenikin tulee mieleen lähinnä aromit tai jotain, mutta kun ei kerta ole muutakaan kunnollista termiä... Olen oikeastaan aina tiennyt mikä minä olen, mutta vähän ennen teini-ikää tuli ikäänkuin yllätyksenä, että melkein kaikki muut maailman ihmiset ovat seksuaalisia! Luulin tosi pitkään, että ihmiset menevät naimisiin ja hankkivat lapsia koska heidän täytyy, vähän niin kuin ihmisten täytyy käydä koulua tai mennä töihin. En tajunnut että ihmisillä on jokin vietti, jonka takia he lähtisivät etsimään parisuhdetta ennen kuin omat kaverini alkoivat kiinnostumaan vastakkaisesta sukupuolesta ja minä jäin hämmentyneenä katsomaan vierestä.

En ole kovinkaan läheisyydenkipeä, mutta läheisyyttä kyllä kaipaan. Samoin ymmärrystä. Ystävät ovat minulle tärkeitä ja nautin ihmisten seurassa olosta ylipäätänsä.

Minulle parisuhde on oikeastaan vielä epämiellyttävempi konsepti kuin seksi. Kyllähän lääkärikin tökkii eri ruumiinosia vaikka millä ja sen pystyy sietämään sen aikaa kun se tapahtuu. Mutta, parisuhde -- ymmärrän, että muilla ihmisillä on tärkeitä tarpeita, jonka pitkäaikainen parisuhde tyydyttää, mutten itse ole koskaan tuntenut mitään kaipuuta, jonka nimenomaan parisuhde voisi tyydyttää. Minusta kaikenlainen hiplailu ja helliminen tuntuu jotenkin etovalta enkä pidä ajatuksesta, että olisin jonkun "oma".

En usko, että oppisin rakastamaan muita ihmisiä romanttisessa mielessä. Minulla ei tähän mennessä ole ollut tarvetta opetella, enkä näe miten se voisi muuttua. Onhan se tietenkin mahdollista, melkein kaikki tässä maailmassa on.

Itsekäs? Heh... Joo. Tai miten sen nyt ottaa. Olen sellainen ihminen, joka ei auta toisia ihmisiä siksi, että "niin vain täytyy tehdä", vaan siksi että toisten ihmisten auttaminen on kivaa.

Minä en ole parempi kuin muut ihmiset. Maan matonen olen, vaikkakin hilpeä maan matonen.

Fyysinen läheisyys ei kauheasti nappaa, mutta tykkään olla ihmisten kanssa. Minulla on ikäänkuin tefloni-iho -- ihmiset voivat tulla vaikka kuinka lähelle, mutta he eivät pala kiinni. Nautin siis ihmisten seurasta, mutten yleensä takerru keihikään tiettyihin ihmisiin. Kaikki kelpaa!

Ihmiset harvoin kyselevät aseksuaalisuudesta, mutta usein tulee sellainen olo, että se johtuu lähinnä siitä etteivät he kehtaa. Ihmiset kuulevat seksuaalisesta suuntautumisestani usein toisen käden kautta ja aseksuaalisuus on aika vähän tunnettu ilmiö, ehkä se johtuu siitä.

Joskus, mutta opiskelen sellaista alaa, jolla on täysin "normaalia" olla jotakin muuta kuin "tavallinen", joten oikeastaan omaksi onnekseni hukun tosi suureen ihmisten kirjoon.

Olen melko tyytyväinen. Kunpa vain en olisi niin laiska, niin saisin nopeammin asioita aikaisiksi :d

Tenebrio kirjoitti:

Fyysinen läheisyys ei kauheasti nappaa, mutta tykkään olla ihmisten kanssa. Minulla on ikäänkuin tefloni-iho -- ihmiset voivat tulla vaikka kuinka lähelle, mutta he eivät pala kiinni. Nautin siis ihmisten seurasta, mutten yleensä takerru keihikään tiettyihin ihmisiin. Kaikki kelpaa!

Ihmiset harvoin kyselevät aseksuaalisuudesta, mutta usein tulee sellainen olo, että se johtuu lähinnä siitä etteivät he kehtaa. Ihmiset kuulevat seksuaalisesta suuntautumisestani usein toisen käden kautta ja aseksuaalisuus on aika vähän tunnettu ilmiö, ehkä se johtuu siitä.

Joskus, mutta opiskelen sellaista alaa, jolla on täysin "normaalia" olla jotakin muuta kuin "tavallinen", joten oikeastaan omaksi onnekseni hukun tosi suureen ihmisten kirjoon.

Olen melko tyytyväinen. Kunpa vain en olisi niin laiska, niin saisin nopeammin asioita aikaisiksi :d

Lue lisää

Jos sinulla olisi mies, joka panisi sinua ja kannustaisi, niin saisit asioita nopeammin aikaiseksi.

Tosiäijä kirjoitti:

Jos sinulla olisi mies, joka panisi sinua ja kannustaisi, niin saisit asioita nopeammin aikaiseksi.

Tuo ei vaikuta minusta hyvältä diililtä. Saisiko sen mieluummin ilman miestä ja panemista? Sitten voisin harkita.

Tenebrio kirjoitti:

Tuo ei vaikuta minusta hyvältä diililtä. Saisiko sen mieluummin ilman miestä ja panemista? Sitten voisin harkita.

Haa, olet siis lesbo. Niitähän Suomessa riittää.

Tosiäijä kirjoitti:

Haa, olet siis lesbo. Niitähän Suomessa riittää.

En tunne seksuaalista viehtymystä naisiinkaan, joten en ole lesbo.

Tenebrio kirjoitti:

En tunne seksuaalista viehtymystä naisiinkaan, joten en ole lesbo.

Mulla ois vielä yks kysymys.

Miten usein aseksuaalisuudestasi kuullut mies on sanonut että "parantuisit" vaivastasi kunnon panolla tai että lesbohan sä kuitenkin olet?

ellastella kirjoitti:

Mulla ois vielä yks kysymys.

Miten usein aseksuaalisuudestasi kuullut mies on sanonut että "parantuisit" vaivastasi kunnon panolla tai että lesbohan sä kuitenkin olet?

Lue lisää

Tosi harvoin saa kuulla vihjailuja kunnon panoista, sillä olen sukupuoli-identiteetiltäni sukupuolineutraali (olen transihminen) ja olen sitä myös aika paljon ulkomuodoltani, pyrin pukeutumaan niin etten edes vaikuttaisi hyvältä panolta. Minua ei ole isketty kuin pari kertaa elämäni aikana, enkä jäänyt niillä kerroilla odottelemaan, että mitä kaikkia hienoja suunnitelmia heillä olisi ollut suuntautumiseni varalle. Ulkonäöltään viehättävemmät aseksuaalit taasen saavat kuulla panoilla parantamisesta valitettavan usein.

Lesboudesta olen saanut kuittailuja jo ennen kuin oikea suuntautumiseni on tullut ilmi, mutta en yleensä kiinnitä siihen huomiota. En edes koe olevani nainen, joten termi menee aika pitkälle huti. Enemmän ärsyttää se, että tietynlainen ulkomuoto liitetään johonkin tiettyyn seksuaaliseen suuntautumiseen -- eihän se ole reilua lesboille sen enempää kuin minullekaan.

En nauti sukupuolielimieni tai muidenkaan ruumiinosien koskettelusta. En ole varma millaista mielihyvää minun olisi siitä tarkoitus saada. Kusi tulee nopeammin ulos kun alapäähän suihkuttaa vettä, mutta se siitä *olankohautus*

Tenebrio kirjoitti:

En nauti sukupuolielimieni tai muidenkaan ruumiinosien koskettelusta. En ole varma millaista mielihyvää minun olisi siitä tarkoitus saada. Kusi tulee nopeammin ulos kun alapäähän suihkuttaa vettä, mutta se siitä *olankohautus*

Lue lisää

siitä, ettei tarvitse tuhlata energiaa miehiin? Ajatteluun, haaveiluun, mustasukkaisuuteen jne...?

Mikä on läheisin (luullaksesi) himoa/halua muistuttava tunne mitä tunnet?

Pidätkö verbaalista läheisyyttä arvokkaampana kuin fyysistä?

Entäpä fyysinen väkivalta, mikä on mielipiteesi siitä?

mies maalta kirjoitti:

siitä, ettei tarvitse tuhlata energiaa miehiin? Ajatteluun, haaveiluun, mustasukkaisuuteen jne...?

Mikä on läheisin (luullaksesi) himoa/halua muistuttava tunne mitä tunnet?

Pidätkö verbaalista läheisyyttä arvokkaampana kuin fyysistä?

Entäpä fyysinen väkivalta, mikä on mielipiteesi siitä?

Lue lisää

No jaa, joskus on sellainen olo, että kaikki parisuhdejutut on kauhean monimutkaisia ja että onneksi minun ei ole tarvinnut opetella niitä. Vähän sama juttu kuin joskus koulussa kuunteli kuinka kaverit puhuivat pitkästä matikasta kun minulla oli lyhyt matikka. Ja totta kai kaverit myös ärsyyntyivät siitä, kun joutui kuuntelemaan ainaista "Huhhuh, toi kuulostaa kamalalta -- onneksi en ottanut pitkää matikkaa!" -kommentteja, joten välttelen parisuhdeasioiden taivastelua seksuaalisten ystävien ja tuttavien seurassa.

Ei minulla muuten tunnu olevan sen enempää energiaa maailman parantamiseen tai muuhun epäitsekkääseen kuin seksuaalisilla ihmisillä, joten en tunne olevani tehokkaampi kuin muut ihmiset, eikä minun varsinkaan kannata mainostaa itseäni sellaisena.

Nälkä on kai lähimpänä himokkuutta, jonka keksin. Minun vähän vaikea hahmottaa, miltä seksuaalinen halu tuntuu -- vähän kuin yrittäisin kuvailla sitä, miltä palleille potkaiseminen tuntuu kun eihän minulla ole palleja.

Fyysinen väkivalta on aina väärin silloin kun kaikki siitä osansa saavat osapuolet eivät ole hyväksyneet sitä. Uskoakseni masokistit tykkäävät kivusta tai jotain? Silloinhan kivun tuottamisen luulisi ainakin olevan ookoo.

Olen tällä hetkellä 23-vuotias. Enää en oikeastaan saa sosiaalista painostusta seurusteluun tai lasten hankkimiseen. Silloin kun olin vielä keskellä pahinta teini-ikää, sain siitä kyllä oman osuuteni ja kasvatin aika paksun nahan sitä vastaan.

Sitäpaitsi, nuorempana painostus nojasi siihen olettamukseen, että minulla on meneillään jokin teini-iän vaihe. Nyt viimeistään sukulaiset ja muutkin näkevät, ettei minussa ole mitään vanhemmuusmateriaalia ja että on vain armollisempaa olematonta jälkikasvuani kohtaan, etten koskaan hanki lapsia. Himouskovaiset ja himodarwinistit taas varmaankin pitävät minua syntisenä tai luonnonoikkuna tai jonakin sekä seksuaalisuuteni että sukupuoli-identiteettini takia, eivät he halua minun tuottavan lapsia :D

Tenebrio kirjoitti:

Olen tällä hetkellä 23-vuotias. Enää en oikeastaan saa sosiaalista painostusta seurusteluun tai lasten hankkimiseen. Silloin kun olin vielä keskellä pahinta teini-ikää, sain siitä kyllä oman osuuteni ja kasvatin aika paksun nahan sitä vastaan.

Sitäpaitsi, nuorempana painostus nojasi siihen olettamukseen, että minulla on meneillään jokin teini-iän vaihe. Nyt viimeistään sukulaiset ja muutkin näkevät, ettei minussa ole mitään vanhemmuusmateriaalia ja että on vain armollisempaa olematonta jälkikasvuani kohtaan, etten koskaan hanki lapsia. Himouskovaiset ja himodarwinistit taas varmaankin pitävät minua syntisenä tai luonnonoikkuna tai jonakin sekä seksuaalisuuteni että sukupuoli-identiteettini takia, eivät he halua minun tuottavan lapsia :D

Lue lisää

Kun oot kolmekymppinen, ympäristö alkaa varmaan taas esittäää paineita... ovat huolissaan siitä, että lapsensaannin viimeiset mahdollisuutesi ovat käsillä ja kohta menetetyt! 23-v lapseton nainen on vielä "normaali".

Minulla ei koskaan ole ollut seksuaalista suhdetta. Olen neitsyt.

Koska pidän vastenmielisistä asioista

Tenebrio kirjoitti:

Koska pidän vastenmielisistä asioista

Mistä muista vastenmielisistä asioista pidä kuin jauhomadoista?

Eli jos minä kertoisin sinulle mitä kaikkea kivaa olen sängyssä tehnyt exn kansa olisin mielestäsi kiinnostava?

ällööööööööö kirjoitti:

Eli jos minä kertoisin sinulle mitä kaikkea kivaa olen sängyssä tehnyt exn kansa olisin mielestäsi kiinnostava?

Olisi se kiinnostavampaa.

ällööööööööö kirjoitti:

Eli jos minä kertoisin sinulle mitä kaikkea kivaa olen sängyssä tehnyt exn kansa olisin mielestäsi kiinnostava?

Varsinkin jos löytyisi videomateriaalia sanojen tueksi.

Mun mielestä tästä aiheesta on jo syntynyt varsin järkevä ja mielenkiintoinen keskustelu, varsinkin kun vertaa moniin muihin tän palstan keskusteluihin/kommentteihin.

Ja useimmat tällä palstalla määrittelevät itsensä aika paljon sen kautta mitä ei ole, siis että kun ei ole nais/miesystävää tai edes seksuaalisia kokemuksia vaikka haluaisi...

Ja esim. mä en ole mies, mutta aika paljon mua naisena määritellään sen kautta, mitä en ole.

ellastella kirjoitti:

Mun mielestä tästä aiheesta on jo syntynyt varsin järkevä ja mielenkiintoinen keskustelu, varsinkin kun vertaa moniin muihin tän palstan keskusteluihin/kommentteihin.

Ja useimmat tällä palstalla määrittelevät itsensä aika paljon sen kautta mitä ei ole, siis että kun ei ole nais/miesystävää tai edes seksuaalisia kokemuksia vaikka haluaisi...

Ja esim. mä en ole mies, mutta aika paljon mua naisena määritellään sen kautta, mitä en ole.

Lue lisää

On älyllisten angstiteinien hommaa. Toisaalta naiselle ihan luonnollista ettei mies kiinnosta.

Aivan, siksi psykopaatit eivät ole koskaan kiinnostaneet ketään. Koska he eivät juurikaan tunne empatiaa tai katumusta ja jonkin määritteleminen sen perusteella mitä heillä ei ole, on tylsää ja se tekee heistä tylsiä tapauksia.

Hmm, eiku...

Mies1985 kirjoitti:

On älyllisten angstiteinien hommaa. Toisaalta naiselle ihan luonnollista ettei mies kiinnosta.

Älyllisyydestä en osaa sanoa (tietenkin omasta mielestäni olen melko fiksu), mutta eikö älyllisen angstiteinin perusominaisuuksia ole, no, se että he ovat angstisia ja teinejä? Minä en ole angstinen enkä ole teini. Itse asiassa suurin osa aseksuaaleista ei ole. Suurin osa heistä jotka olen tavannut ovat itse asiassa olleet yli kolmekymmentävuotiaita, usein keski-ikäisiäkin. Osalla on perhe, osa on yksineläjiä, osa seurustelee.

Aromanttisena aseksuaalina minä itseasiassa edustan vähemmistöä -- tähän mennessä näkemieni kyselyiden kautta tehtyjen mittauksien mukaan reippaasti yli puolet aseksuaaleista ovat romanttisia ja tahtovat elää pitkäaikaisessa parisuhteessa!

Tenebrio kirjoitti:

Aivan, siksi psykopaatit eivät ole koskaan kiinnostaneet ketään. Koska he eivät juurikaan tunne empatiaa tai katumusta ja jonkin määritteleminen sen perusteella mitä heillä ei ole, on tylsää ja se tekee heistä tylsiä tapauksia.

Hmm, eiku...

Lue lisää

Eiköhän ihmiset ole kiinnostuneita niistä psykopaateista siksi koska he ovat tehneet niin erikoisia ja ikävällä tavalla mieleenpainuvia asioita. Siksi niitä dokkareita heidän hirmuteoistaan katsotaan. Sen sijaan ohjelma apsykopaatista ei olisi kovin kiinnostava jos siinä vain kerrottaisiin miten joku ei ole ikinä tappanut ja kiduttanut.

Mies1985 kirjoitti:

Eiköhän ihmiset ole kiinnostuneita niistä psykopaateista siksi koska he ovat tehneet niin erikoisia ja ikävällä tavalla mieleenpainuvia asioita. Siksi niitä dokkareita heidän hirmuteoistaan katsotaan. Sen sijaan ohjelma apsykopaatista ei olisi kovin kiinnostava jos siinä vain kerrottaisiin miten joku ei ole ikinä tappanut ja kiduttanut.

Lue lisää

seksuaalinen jonkintasoinen aktiivisuus on yhteiskunnassa normi, samoin kuin se, ettei tapa eikä kiduta ihmisiä.

Mies1985 kirjoitti:

Eiköhän ihmiset ole kiinnostuneita niistä psykopaateista siksi koska he ovat tehneet niin erikoisia ja ikävällä tavalla mieleenpainuvia asioita. Siksi niitä dokkareita heidän hirmuteoistaan katsotaan. Sen sijaan ohjelma apsykopaatista ei olisi kovin kiinnostava jos siinä vain kerrottaisiin miten joku ei ole ikinä tappanut ja kiduttanut.

Lue lisää

Maailmassa on paljon asioita, jotka eivät kuulu just siihen omaan kokemuspiiriin. Järjellä, mielikuvituksella ja inhillisyydellä varustettu ihminen pystyy kuitenkin tajuamaan ja käsittelemään asioita, joista ei ole omaa henkilökohtaista kokemusta. Susta taitaa puuttua jotain olennaista, Mies1985...

Mies1985 kirjoitti:

Eiköhän ihmiset ole kiinnostuneita niistä psykopaateista siksi koska he ovat tehneet niin erikoisia ja ikävällä tavalla mieleenpainuvia asioita. Siksi niitä dokkareita heidän hirmuteoistaan katsotaan. Sen sijaan ohjelma apsykopaatista ei olisi kovin kiinnostava jos siinä vain kerrottaisiin miten joku ei ole ikinä tappanut ja kiduttanut.

Lue lisää

Paitsi että psykopaatit ja muut "erilaiset" ihmiset sielunpohjiaan myöten kiehtovat useita tarinankertojia, tieteilijöitä, ja ihan ketä vaan ja näin on aina ollut ennen kuin nämä "erilaiset" ihmiset on totuttu mukaanlukemaan "tavalliisiin" ihmisiin.

Näes, joillakin ihmisillä on luonteenpiirre nimeltään uteliaisuus, joka saa heidät tutkiskelemaan jotakin jonka he kokevat vieraaksi kunnes se ei enää ole vieras. Ja jotkut ihmiset mielellään asettavat, tai yrittävät asettaa, itsensä jonkun toisen kenkiin ja ymmärtää heidän näkökantansa -- tämä on yksi empatian tärkeimpiä ainesosia. Sinulla ei ehkä ole näitä, enkä siitä tuomitse, en minäkään ole mikään maailman empaattisin ihminen, tosin ihmettelen että mitä oikeastaan teet tässä keskustelulangassa.

Jos sinua ei aseksuaalisuus kiinnosta, ainahan voit mennä muualle?

Tenebrio kirjoitti:

Paitsi että psykopaatit ja muut "erilaiset" ihmiset sielunpohjiaan myöten kiehtovat useita tarinankertojia, tieteilijöitä, ja ihan ketä vaan ja näin on aina ollut ennen kuin nämä "erilaiset" ihmiset on totuttu mukaanlukemaan "tavalliisiin" ihmisiin.

Näes, joillakin ihmisillä on luonteenpiirre nimeltään uteliaisuus, joka saa heidät tutkiskelemaan jotakin jonka he kokevat vieraaksi kunnes se ei enää ole vieras. Ja jotkut ihmiset mielellään asettavat, tai yrittävät asettaa, itsensä jonkun toisen kenkiin ja ymmärtää heidän näkökantansa -- tämä on yksi empatian tärkeimpiä ainesosia. Sinulla ei ehkä ole näitä, enkä siitä tuomitse, en minäkään ole mikään maailman empaattisin ihminen, tosin ihmettelen että mitä oikeastaan teet tässä keskustelulangassa.

Jos sinua ei aseksuaalisuus kiinnosta, ainahan voit mennä muualle?

Lue lisää

"Jos sinua ei aseksuaalisuus kiinnosta, ainahan voit mennä muualle?"

Niinpä. Miks se täällä häärää ku ei kiinnosta.

Häh?? Sivusta seuranneena laitan väliin. Miksi joku hyväksyntä on tärkeää? Ihminen elää oman itsensä vuoksi eikä mielyttääkseen toisia. Tuntuu enempää asiaa pohtimatta heikko itsetuntoisen ihmisen tavalta pönkittää ekoaa.

dfgjhalhgld kirjoitti:

Häh?? Sivusta seuranneena laitan väliin. Miksi joku hyväksyntä on tärkeää? Ihminen elää oman itsensä vuoksi eikä mielyttääkseen toisia. Tuntuu enempää asiaa pohtimatta heikko itsetuntoisen ihmisen tavalta pönkittää ekoaa.

Lue lisää

Useimmat ihmiset kaipaavat olla hyväksyttyjä toisten ihmisten silmissä, mm. oman sukupuolensa edsutajina vastakkaisen sukupuolen silmissä. Tämä koskee niin miehiä kuin naisia. Ei siihen liity mitään mielistelyä tai heikkoa itsetuntoa.

Koen itseni ihan kelvolliseksi, silloinkin kun joku sanoo etten ole. Jonkin toisen sukupuolen erityinen huomio tai sen puute ei sitä muuta. Sen verran hyväksyntää tarvitsen, että voin elää elämääni samoin oikeuksin kuin muutkin; ilman syrjintää tai suhteetonta ylenkatsontaa. Muu on tervetullutta ekstraa.

dfgjhalhgld kirjoitti:

Häh?? Sivusta seuranneena laitan väliin. Miksi joku hyväksyntä on tärkeää? Ihminen elää oman itsensä vuoksi eikä mielyttääkseen toisia. Tuntuu enempää asiaa pohtimatta heikko itsetuntoisen ihmisen tavalta pönkittää ekoaa.

Lue lisää

sitä teoriassa ajattelee. Jos jengi vittuilee sulle koko päivän (tai pari kuukautta) joka käänteessä, niin eikö tunnu missään? Siinähän muut eivät hyväksy sinua. Vai tarkoititko ehkä jotain lievempää?

Tenebrio kirjoitti:

Koen itseni ihan kelvolliseksi, silloinkin kun joku sanoo etten ole. Jonkin toisen sukupuolen erityinen huomio tai sen puute ei sitä muuta. Sen verran hyväksyntää tarvitsen, että voin elää elämääni samoin oikeuksin kuin muutkin; ilman syrjintää tai suhteetonta ylenkatsontaa. Muu on tervetullutta ekstraa.

Lue lisää

Niin, jokainen ihminen kaipaa toisten hyväksyntää, edes saman arvoisena ihmisenä kohtelua, samoin oikeuksin. Se on ihmisluonto. Syrjintä on pyllystä. Perseestä, no sanotaan ihan suoraan, perseestä se on.

Toivoisin joskus, että kunpa en kaipaisi toisen sukupuolen hyväksyntää, että voisin kokea itseni hyväksytyksi naisena. Mulla ei ole koskaan ollut ketään miestä (32 v). Mutta jos olisi joskus edes yksi, se riittäisi, koko elämäksi.

dfgjhalhgld kirjoitti:

Häh?? Sivusta seuranneena laitan väliin. Miksi joku hyväksyntä on tärkeää? Ihminen elää oman itsensä vuoksi eikä mielyttääkseen toisia. Tuntuu enempää asiaa pohtimatta heikko itsetuntoisen ihmisen tavalta pönkittää ekoaa.

Lue lisää

"Ihminen elää oman itsensä vuoksi"

Oletko narsisti? Autistinen? Sarjamurhaaja?

inhorealisti9 kirjoitti:

sitä teoriassa ajattelee. Jos jengi vittuilee sulle koko päivän (tai pari kuukautta) joka käänteessä, niin eikö tunnu missään? Siinähän muut eivät hyväksy sinua. Vai tarkoititko ehkä jotain lievempää?

Lue lisää

Minä taas näkisin sen niin, että hyväksyntä on aktiivista, kun taas "sietäminen" - tai siis vittuilematta jättäminen - on passiivista. Ei pitäisi vaatia kovin suurta ponnistusta antaa toisen olla rauhassa, eikä se ole vielä aktiivista hyväksymistä. Tai näin ainakin näen asian englanniksi, eli acceptance vs. tolerance.

Hyväksyntääkin on monenlaista. On mukava tulla hyväksytyksi omana itsenään kaveripiirissä, mutta en todellakaan ymmärrä, miksi hyväksyntä vastakkaisen sukupuolen silmissä oman sukupuolensa (ilmeisesti haluttavana, seksuaalisena) edustajana olisi jotenkin oleellinen osa omanarvontuntoa. Varsinkin, jos itse ei edes ole seksuaalinen.

dfgjhalhgld kirjoitti:

Häh?? Sivusta seuranneena laitan väliin. Miksi joku hyväksyntä on tärkeää? Ihminen elää oman itsensä vuoksi eikä mielyttääkseen toisia. Tuntuu enempää asiaa pohtimatta heikko itsetuntoisen ihmisen tavalta pönkittää ekoaa.

Lue lisää

Terve ihminen kokee biologista halua kokea yhteenkuuluvuutta muihin ihmisiin. Edes johonkin toiseen ihmiseen, vaikkei välttämättä moniin ihmisiin.

Olen samaa mieltä Mies1985:n kanssa siitä, että ihminen, joka väittää olevansa aseksuaali, aromanttinen, ja vielä apsykopaattinen ja laitetaan nyt vielä anarsistinenkin, on luultavasti vain asioita turhaan älyllistävä teini. On toki mahdollista, että tällainen ihminen on joku Jeesuksen uudelleensyntymä tai Buddhan boddhisattva. Luultavampaa kuin tällainen jumalallinen aistien yläpuolelle nouseminen, on kuitenkin että kyseessä älykkönaisen yritys tehdä itsestään jotenkin spesiaali, tehdä välttämättömyydestä hyve. (vrt älykkömiehen valitus "olen kunnon mies mutta kunnolliset miehet ei naisille kelpaa")

m30. kirjoitti:

Terve ihminen kokee biologista halua kokea yhteenkuuluvuutta muihin ihmisiin. Edes johonkin toiseen ihmiseen, vaikkei välttämättä moniin ihmisiin.

Olen samaa mieltä Mies1985:n kanssa siitä, että ihminen, joka väittää olevansa aseksuaali, aromanttinen, ja vielä apsykopaattinen ja laitetaan nyt vielä anarsistinenkin, on luultavasti vain asioita turhaan älyllistävä teini. On toki mahdollista, että tällainen ihminen on joku Jeesuksen uudelleensyntymä tai Buddhan boddhisattva. Luultavampaa kuin tällainen jumalallinen aistien yläpuolelle nouseminen, on kuitenkin että kyseessä älykkönaisen yritys tehdä itsestään jotenkin spesiaali, tehdä välttämättömyydestä hyve. (vrt älykkömiehen valitus "olen kunnon mies mutta kunnolliset miehet ei naisille kelpaa")

Lue lisää

Mikä siinä sitten on, että ei voi olla aseksuaali tai aromanttinen olematta angstaava teini tai Jeesuksen uudelleensyntymä tai Buddhan boddhisatva? Ei kyseessä mitenkään niin uskomaton asia ole. Ehkä et osaa kuvitella, miltä se varsinaisesti tuntuisi, ja siksi hylkäät ajatuksen, mutta onhan maailmassa monia asioita joita ihminen ei osaa kuvitella tuntevansa, mutta ne ovat silti olemassa. Kuten esimerkiksi aistimuksia joita meillä ei ole, kuten kyky havaita sähköaaltoja.

Sitäpaitsi, ihminen todella monimutkainen kojeisto -- on NIIN monia piirteitä, jotka ihmisistä tuntuvat vajavaisuuksilta, mutta silti näitä vajavaisuuksia omaavat pystyvät pysymään hengissä ja, helvetti, elämään omalla tavallaan aivan yhtä rikasta elämää. Miksi juuri seksuaalisuus olisi jonkinlainen lasista tehty keskuspilari, joka särkyy jos siinä on pienikin särö ja romahduttaa ihmisen elinkelvottomaksi niin tehdessään? Meidät ihmiset on tehty aika vahvasta ja joustavasta materiaalista -- minusta on ihmeellistä ja hienoa, miten erilaisten poikkeavuuksien kanssa voi elää ihan mukavasti!

Lopuksi, kai sentään hyväksyt sen, että jotkut ihmiset haluavat seksiä enemmän, toiset vähemmän? Jos tällainen eroavuus on sinusta mahdollinen, miksi on mahdotonta haluta seksiä erittäin vähän tai ei ollenkaan? Onhan seksimaanikkojakin olemassa, joiden on erittäin vaikea sanoa "ei" seksuaaliselle viehtymykselle ja tarvitsee seksiä hillittömän paljon, eikö? Luulisin, että tämä olisi ihan loogista.

En ole varma, mistä sukupuoli-identiteettini alkaa ja mihin se ja sen vaikutus loppuu, mutta uskon sillä olevan jotakin merkitystä. Kenties olisin tähän mennessä edes yrittänyt olla "normaali" jos pystyisin paremmin ahtamaan itseni perinteiseen perhemalliin, mutta osaksi sukupuoli-identiteettini takia itseni asettaminen siihen kaavaan tuntuu luontaantyötävän oudolle ja luonnottomalle. En jotenkin tunne kuuluvani siihen tai romanttisiin parisuhdekuvioihin ollenkaan, ihan kuin minut olisi valettu ihan vääränlaisesta muotista sopiakseni siihen. En tosin haluakaan, joten; hyvä mäihä?

Kun seuraan eroottista mediaa tai ylipäätänsä tapahtumia, seuraan niitä melko lailla samalla tavalla kuin luontodokumentteja, joissa nussii pari koppakuoriaista tai jotain. Yleensä tylsistyn, ellei kyseessä ole jotain todella eriskummallista (nimim. "Kaveri jallitti kattomaan 2 girls 1 cupin").

Pelkästään romanttiset kohtaukset taasen ovat jotenkin vaivaannuttavia. En ehkä tunne romanttista vetovoimaa, mutta tiedän kyllä kun jokin yrittää nykiä minua siihen suuntaan, enkä yksinkertaisesti pidä siitä. Se tuntuu jotenkin luotaantyöntävältä.

Ja miksi haluan ihmisten kyselevän minulta tältä palstalla... Kaksi pääsyytä:

1. Olen tällä hetkellä jumissa eräässä paikassa lähes täysin yksin huomiseen asti eikä minkään oikeasti hyödyllisen asian tekeminen juuri tällä hetkellä oikein onnistu.

2. Aika usein tulee sellainen olo, että jotkut haluaisi kyllä kysyä minulta näistä asioista, muttei kehtaa tai viitsi. Joten, koska olen sairaalloisen utelias, funtsin että kokeilen täällä että millaisia kysymyksiä ihmisiltä tulee kun saavat kysyä niitä anonyymisti.

Tenebrio kirjoitti:

En ole varma, mistä sukupuoli-identiteettini alkaa ja mihin se ja sen vaikutus loppuu, mutta uskon sillä olevan jotakin merkitystä. Kenties olisin tähän mennessä edes yrittänyt olla "normaali" jos pystyisin paremmin ahtamaan itseni perinteiseen perhemalliin, mutta osaksi sukupuoli-identiteettini takia itseni asettaminen siihen kaavaan tuntuu luontaantyötävän oudolle ja luonnottomalle. En jotenkin tunne kuuluvani siihen tai romanttisiin parisuhdekuvioihin ollenkaan, ihan kuin minut olisi valettu ihan vääränlaisesta muotista sopiakseni siihen. En tosin haluakaan, joten; hyvä mäihä?

Kun seuraan eroottista mediaa tai ylipäätänsä tapahtumia, seuraan niitä melko lailla samalla tavalla kuin luontodokumentteja, joissa nussii pari koppakuoriaista tai jotain. Yleensä tylsistyn, ellei kyseessä ole jotain todella eriskummallista (nimim. "Kaveri jallitti kattomaan 2 girls 1 cupin").

Pelkästään romanttiset kohtaukset taasen ovat jotenkin vaivaannuttavia. En ehkä tunne romanttista vetovoimaa, mutta tiedän kyllä kun jokin yrittää nykiä minua siihen suuntaan, enkä yksinkertaisesti pidä siitä. Se tuntuu jotenkin luotaantyöntävältä.

Ja miksi haluan ihmisten kyselevän minulta tältä palstalla... Kaksi pääsyytä:

1. Olen tällä hetkellä jumissa eräässä paikassa lähes täysin yksin huomiseen asti eikä minkään oikeasti hyödyllisen asian tekeminen juuri tällä hetkellä oikein onnistu.

2. Aika usein tulee sellainen olo, että jotkut haluaisi kyllä kysyä minulta näistä asioista, muttei kehtaa tai viitsi. Joten, koska olen sairaalloisen utelias, funtsin että kokeilen täällä että millaisia kysymyksiä ihmisiltä tulee kun saavat kysyä niitä anonyymisti.

Lue lisää

Lisäkysymyksiä...kiitokset vastauksista tähän asti.

Olen itse mies, vankasti hetero ja varsin miehinen, mutta osaltaan tietyissä asioissa kait taipuvainen ajattelemaan sukupuolineutraalisti. Minulla on ollut useampia tuttavia, jotka ovat olleet aika "sukupuolineutraaleja", tosin ei tietääkseni aseksuaaleja.
Heiltä en ole viitsinyt suoraan kysellä mitään, joten tämä on ihan hyödyllistä. Sekä olen myös joskus sairaalloisen utelias itsekin tietyistä jutuista.

Onko sinulla voimakas muunlainen identiteetti tai persoona? Esimerkiksi liittyen ammattiissi tai johonkin harrastukseen, kuten taiteet tai liikunta?

Liittyen noihin filmeihin vielä tai sitten jos tunnet jonkun pariskunnan niin ymmärrätkö heidän välillään olevan vetovoiman ja mihin se perustuu?
En puhu tuntemuksistasi nyt ja reaktiostasi, mutta jos järkeilet ja tiedostat asia niin miten se saa sinut tuntemaan ette sovikaan siihen kuvioon eikä sinua voi määritellä mies/nainen akselilla?

Miten koet olevasi naisellinen ja toisaalta miehinen jos kuitenkin olet fyysisesti nainen kun mainitsit olevasi sukupuoleltasi neutraali?

Interesting. kirjoitti:

Lisäkysymyksiä...kiitokset vastauksista tähän asti.

Olen itse mies, vankasti hetero ja varsin miehinen, mutta osaltaan tietyissä asioissa kait taipuvainen ajattelemaan sukupuolineutraalisti. Minulla on ollut useampia tuttavia, jotka ovat olleet aika "sukupuolineutraaleja", tosin ei tietääkseni aseksuaaleja.
Heiltä en ole viitsinyt suoraan kysellä mitään, joten tämä on ihan hyödyllistä. Sekä olen myös joskus sairaalloisen utelias itsekin tietyistä jutuista.

Onko sinulla voimakas muunlainen identiteetti tai persoona? Esimerkiksi liittyen ammattiissi tai johonkin harrastukseen, kuten taiteet tai liikunta?

Liittyen noihin filmeihin vielä tai sitten jos tunnet jonkun pariskunnan niin ymmärrätkö heidän välillään olevan vetovoiman ja mihin se perustuu?
En puhu tuntemuksistasi nyt ja reaktiostasi, mutta jos järkeilet ja tiedostat asia niin miten se saa sinut tuntemaan ette sovikaan siihen kuvioon eikä sinua voi määritellä mies/nainen akselilla?

Miten koet olevasi naisellinen ja toisaalta miehinen jos kuitenkin olet fyysisesti nainen kun mainitsit olevasi sukupuoleltasi neutraali?

Lue lisää

En ehkä ole mikään uraohjus, mutta luon parhaani mukaan ammatti-identiteettiäni ja haaveenani olisi päästä olemaan pioneeri jossakin asiassa omalla alallani. Tai ehkä olla jossakin epävirallisen gurun asemassa. Joka tapauksessa, varsinkin harrastukseni ovat minulle iso osa identiteettiäni ja sitä, mitä minä olen. Myös sukujuureni ja syntymäpaikkakuntani ovat minulle iso asia, kuten monelle muullekin.

Mitä filmeihin tulee, ymmärrän kyllä sen, mihin pariskunnan vetovoima perustuu, mutta oikeastaan vain päättelyn voimalla. En pysty kuvittelemaan, miltä pariskunnan osapuolilta tuntuu.

Se, miksi en oikein sovi nais/miesakselille, tai oikeastaan miksi en sovi akselin kummankaan päähän vaan jonnekin sille välille, on se, etten pysty samaistumaan toisen sukupuolen kanssa sen enempää kuin toisenkaan. Ennen kuin tajusin olevan sukupuolineutraali, olin jatkuvasti turhautunut naisille, koska he eivät olleet niin kuin minä ja koska minä en ollut niin kuin he, mutta samanaikaisesti olin varma, etten ollut myöskään miespuolinen koska sen lisäksi etten tuntenut heihin minkäänlaista henkistä samankaltaisuutta, ruumiini ei ole miehen ruumis. En tuntenut paljoakaan samankaltaisuutta myöskään naisiin -- jotenkin pidin naisellista käyttäytymistä todella outona ja pidin sitä uhkana omalle identiteetilleni, koska se jotenkin minusta "pilasi" sen, mitä naiseus "pitäisi" olla, eli sitä mitä minä olin.

Tajusin asian laidan vasta kun päädyin foorumille, jolla luin viestejä muilta sukupuolineutraaleilta. Silloin oikeastaan ensimmäisen kerran pystyin samaistumaan jonkun kokemuksiin sukupuolesta ja kun ensimmäistä kertaa tapasin toisen sukupuolineutraalin ihmisen kasvokkain ja puhuin hänen kanssaan, tunsin myös samankaltaisuutta jota en ole tuntenut muiden ihmisten kanssa. Silloin ikäänkuin luovutin taisteluni tuulimyllyjä vastaan ja hyväksyin sen, että olen jotenkin sekä naiseuden ja mieheyden ulkopuolella ja ettei minun pidä kantaa kaunaa tästä asiasta naisille.

Se, miten konkreettisesti putoan jonnekin siihen välille, on vaikea selittää. En oikein tiedä onko sitä mahdollista tehdä puhumatta tosi yleistävin stereotyypein mitä tulee siihen, miten naiset ja miehet käyttäytyvät. Mutta, kaipa suurin osa ihmisistä pystyy aistimaan jonkinlaisen eron siinä, miten naiset ja miehet lähestyvät asioita, missä järjestyksessä asiat tehdään, miten asioista puhutaan, ja niin edelleen. Eikä kyseessä minusta ole pelkästään kulttuuri -- onhan eroja havaittavissa eri sukupuolten välillä jo ennen kuin kulttuurilla on tarkoitus olla mitään vaikutusta.

Joka tapauksessa, en koe kummankaan sukupuolen käyttäytymistä, saati sitten tapakulttuuria tai yhteiskunnallista asemaa, omakseni. En myöskään tunne osaa ruumiinosistani omakseni, lähinnä rintoja. Jo siitä lähtien kun rintani kehittyivät, toivoin että minulle tulisi jokin sairaus joka veisi ne pois ja nykyään käytän liivejä jotka litistävät ne.

Tenebrio kirjoitti:

En ehkä ole mikään uraohjus, mutta luon parhaani mukaan ammatti-identiteettiäni ja haaveenani olisi päästä olemaan pioneeri jossakin asiassa omalla alallani. Tai ehkä olla jossakin epävirallisen gurun asemassa. Joka tapauksessa, varsinkin harrastukseni ovat minulle iso osa identiteettiäni ja sitä, mitä minä olen. Myös sukujuureni ja syntymäpaikkakuntani ovat minulle iso asia, kuten monelle muullekin.

Mitä filmeihin tulee, ymmärrän kyllä sen, mihin pariskunnan vetovoima perustuu, mutta oikeastaan vain päättelyn voimalla. En pysty kuvittelemaan, miltä pariskunnan osapuolilta tuntuu.

Se, miksi en oikein sovi nais/miesakselille, tai oikeastaan miksi en sovi akselin kummankaan päähän vaan jonnekin sille välille, on se, etten pysty samaistumaan toisen sukupuolen kanssa sen enempää kuin toisenkaan. Ennen kuin tajusin olevan sukupuolineutraali, olin jatkuvasti turhautunut naisille, koska he eivät olleet niin kuin minä ja koska minä en ollut niin kuin he, mutta samanaikaisesti olin varma, etten ollut myöskään miespuolinen koska sen lisäksi etten tuntenut heihin minkäänlaista henkistä samankaltaisuutta, ruumiini ei ole miehen ruumis. En tuntenut paljoakaan samankaltaisuutta myöskään naisiin -- jotenkin pidin naisellista käyttäytymistä todella outona ja pidin sitä uhkana omalle identiteetilleni, koska se jotenkin minusta "pilasi" sen, mitä naiseus "pitäisi" olla, eli sitä mitä minä olin.

Tajusin asian laidan vasta kun päädyin foorumille, jolla luin viestejä muilta sukupuolineutraaleilta. Silloin oikeastaan ensimmäisen kerran pystyin samaistumaan jonkun kokemuksiin sukupuolesta ja kun ensimmäistä kertaa tapasin toisen sukupuolineutraalin ihmisen kasvokkain ja puhuin hänen kanssaan, tunsin myös samankaltaisuutta jota en ole tuntenut muiden ihmisten kanssa. Silloin ikäänkuin luovutin taisteluni tuulimyllyjä vastaan ja hyväksyin sen, että olen jotenkin sekä naiseuden ja mieheyden ulkopuolella ja ettei minun pidä kantaa kaunaa tästä asiasta naisille.

Se, miten konkreettisesti putoan jonnekin siihen välille, on vaikea selittää. En oikein tiedä onko sitä mahdollista tehdä puhumatta tosi yleistävin stereotyypein mitä tulee siihen, miten naiset ja miehet käyttäytyvät. Mutta, kaipa suurin osa ihmisistä pystyy aistimaan jonkinlaisen eron siinä, miten naiset ja miehet lähestyvät asioita, missä järjestyksessä asiat tehdään, miten asioista puhutaan, ja niin edelleen. Eikä kyseessä minusta ole pelkästään kulttuuri -- onhan eroja havaittavissa eri sukupuolten välillä jo ennen kuin kulttuurilla on tarkoitus olla mitään vaikutusta.

Joka tapauksessa, en koe kummankaan sukupuolen käyttäytymistä, saati sitten tapakulttuuria tai yhteiskunnallista asemaa, omakseni. En myöskään tunne osaa ruumiinosistani omakseni, lähinnä rintoja. Jo siitä lähtien kun rintani kehittyivät, toivoin että minulle tulisi jokin sairaus joka veisi ne pois ja nykyään käytän liivejä jotka litistävät ne.

Lue lisää

"en koe kummankaan sukupuolen käyttäytymistä, saati sitten tapakulttuuria tai yhteiskunnallista asemaa, omakseni."

Sukupuoleen liittyvässä käyttäytymisessä on paljon tosi teennäisiä juttuja. Musta tuntuu, että monet vain omaksuvat tietystä nais- tai miespaketista tietyn määrän asioita, että sopeutuvat porukkaan paremmin. Vaikka olen kiinnostunut monista ns. miehisistä asioista, niin miehen perusroolitus tuntuu joskus aika koomisenkin rajoittavalta. Oikeastaan sama naisen roolista.

Kuulin termin "aseksuaali" varmaankin joskus yläasteella tai lukiossa. Taisin bongata sen Wikipediasta terminä kuvailemaan ihmisen seksuaalisuutta -- kyllähän minä aseksuaalisesta lisääntymisestä aikaisemmin kuullut. En aluksi juurikaan käyttänyt sitä, koska se tuntui ufolta, mutta se vakinaistui kun aloin olemaan yhteydessä muihin aseksuaaleihin.

Minä tajusin, ettei seksi kiinnosta minua oikeastaan heti kun sain tietää, mitä seksi on. En pitänyt sitä mitenkään outona eikä kukaan muukaan pitänyt, koska olin niin nuori ettei minun edes oletettu olevan kiinnostunut siitä. Siitä se sama kiinnostumattomuus sitten vain on jatkunut tähän päivään asti.

Tenebrio kirjoitti:

Kuulin termin "aseksuaali" varmaankin joskus yläasteella tai lukiossa. Taisin bongata sen Wikipediasta terminä kuvailemaan ihmisen seksuaalisuutta -- kyllähän minä aseksuaalisesta lisääntymisestä aikaisemmin kuullut. En aluksi juurikaan käyttänyt sitä, koska se tuntui ufolta, mutta se vakinaistui kun aloin olemaan yhteydessä muihin aseksuaaleihin.

Minä tajusin, ettei seksi kiinnosta minua oikeastaan heti kun sain tietää, mitä seksi on. En pitänyt sitä mitenkään outona eikä kukaan muukaan pitänyt, koska olin niin nuori ettei minun edes oletettu olevan kiinnostunut siitä. Siitä se sama kiinnostumattomuus sitten vain on jatkunut tähän päivään asti.

Lue lisää

Hienosti olet oppinut itseäsi tuntemaan ja hienoa että et pidä itseäsi mitenkään "viallisena".
Itse olin nuorena kyllä seksuaalinen, rakastuinkin ja sain kaksi lasta mutta sen jälkeen voi sanoa että tunnen myös aseksuaalisuuden saapuneen kehooni.

Koskaan en ole välittänyt koristautua, ei ole edes reikiä korvissa. Tukka on käytännöllisen lyhyt, käyn parturissa enkä lampaajalla. En ole ikinä värjännyt tukkaani. Inhoan shoppailua. En ajattele itseäni useinkaan "naisena" vaan ihmisenä. Lesbo en ole missään nimessä mutta tunnen sisaruutta naisten kanssa enkä ymmärrä niitä naisia jotka pitävät salasuhteita varattujen miesten kanssa. En voisi välilliseti edes aiheuttaa tuskaa edes tuntemattomalle naiselle (vaimolle).

Joskus harvoin saan orgasmin unessa. En onanoi, en katso pornoa, suuteleminen tuntuu ällöttävältä.
Miehiä kyllä katson joskus mutta tiedän että olisin miehelle pitkälti pettymys joten en osoita koskaan mitään kiinnostusta.

Joku impotentti ystävällinen seurustelukaveri voisi olla sopivin mutta nyt elelen yksin ja olenonnellinen.